Browsing by Subject "kilpailukyky"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 73
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2017
    The amount of underutilized domestic capacity is expected to gradually be taken up, and the global economy's generally favourable outlook will support growth in the euro area. Together these factors support expectations that the inflation rate will slowly return to the policy objective.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Finnish growth will continue, but at a slower pace than in recent years. There is no returning to the growth rate that preceded the financial crisis.
  • Hirvensalo, Inkeri (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1993
  • Simola, Heli (2017)
    BOFIT Policy Brief 2/2017
    Published in Asian Economic Papers, 17, 2, 2018, 50–64 as "Chinese Services Gaining Significance in Global Production Chains"
    We examine the role of China in world production and its development by utilizing the international input-output tables of the WIOD database that has been recently updated to cover years 2000–2014. We concentrate on the value added created in China and trace the evolution of China’s share in world production and exports. We also examine the specialization of China’s production and export structure and try to evaluate its significance for China’s performance through constant market share analysis. We find that China has gained shares hugely both in global production and exports, although the pace has slowed down in recent years. The share gains have been supported by its rapidly growing domestic market as well as strong global competitiveness. China’s production and export structure have shifted to more high-technology sectors both in manufacturing and services, but these sectors still represent much smaller share in Chinese economy compared to developed economies.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Finnish cost-competitiveness has improved in recent years, following a long period of deterioration. The greatest improvement in cost-competitiveness was seen in 2017, when the Competitiveness Pact entered into force. According to different indicators, cost-competiveness remained mostly flat in 2018 or improved slightly. Similarly, forecasts for 2019 predict neither significant improvement nor deterioration in cost-competitiveness. From the perspective of employment and output in the economy's tradable sector, it would be prudent to see a further slight improvement.
  • Weill, Laurent (2010)
    BOFIT Discussion Papers 2/2010
    Published in Comparative Economic Studies (2011) 53, 291-306
    The aim of this paper is to investigate whether Islamic banks have greater market power than con-ventional banks. An Islamic bank, for example, might enjoy enhanced market power if a captive clientele adhering to religious principles permits it to charge higher prices. To measure market power, we compute Lerner indices for a sample of banks from 17 countries where Islamic and conventional banks coexist. Comparison of Lerner indices shows no significant difference between Islamic banks and conventional banks over the period 2000-2007. When including control variables, regression of Lerner indices even suggests that Islamic banks have less market power than conventional banks. A robustness check with the Rosse-Panzar model confirms that Islamic banks are no less competitive than conventional banks. Thus, any reduced market power of Islamic banks can be attributed to differences in norms and incentives.
  • Juvonen, Petteri; Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Wage-setting is a key macroeconomic mechanism for employment and economic growth, and in a member state of a monetary union, its importance is even greater. Wages largely determine how the economy responds to shocks, as individual members of a monetary union do not have the possibility of resolving the situation via the exchange rate or by adjusting the nominal interest rate. Prices and wages also determine the real exchange rate of countries in a monetary union and thus play a key role in the development of competitiveness.
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2017
    Economic growth in the euro area is becoming more broadly based and there has already been four years of unbroken growth in GDP. The monetary policy of the ECB has been highly accommodative, lowering funding costs for both households and non-financial corporations across the euro area. Bank lending rates are at a historical low, which has strengthened credit growth. With lower unemployment and higher household incomes, confidence in future economic developments in the euro area is high. The accommodative monetary policy has buffered euro area growth against negative impacts from the growing global uncertainty, supported balance sheet restructuring in the financial sector and contributed to a reduction in leverage ratios.
  • Rehn, Olli (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    The Finnish economy is still going through a period of transition in which it has to adjust to two large structural realignments. One of these concerns the ageing population. The other comprises the shocks to the economy suffered since 2007, from which we have not yet fully recovered.
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Euroalueen talouskasvu on jatkumassa laaja-alaisena. Alueen BKT on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta. EKP:n rahapolitiikka on tukenut kehitystä vahvasti, kun yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannukset ovat kaikkialla pienentyneet. Pankkien antolainauskorot ovat historiallisen matalat, mikä on vahvistanut luotonannon kasvua. Kun työttömyys on vähentynyt ja kotitalouksien tulojen kehitys parantunut, on myös luottamus tulevaan talouskehitykseen euroalueella vahva. Kevyt rahapolitiikka on myös suojannut euroalueen talouskasvua kansainvälisen epävarmuuden lisääntymisen negatiivisilta vaikutuksilta, tukenut rahoitussektorin tervehdyttämistä ja edesauttanut velkaantumisen vähenemistä.
  • Korhonen, Iikka (2001)
    BOFIT Online 2001/4
    Sisällysluettelo: Rahaliittoon monta polkua 4 Baltiassa kiinteät kurssit säilyvät 5 Voiko kilpailukyky säilyä? 6 Julkisen talouden tasapaino vaarassa? 7 Maalina rahaliitto 8 Taulukot Hakijamaiden valuuttakurssijärjestelmät 8 Hakijamaat ja Maastrichtin kriteerit 9 Kuviot Julkisen sektorin vajeet Baltian maissa, % BKT:sta 10 Reaaliset efektiiviset valuuttakurssit 10
  • Kinnunen, Helvi (2005)
    EURO & TALOUS 2
    Euroopan kilpailuasema Yhdysvaltoihin nähden on heikentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen.Työn tuottavuuserojen taustalla on se, että tietotekniikkaa hyödynnetään EU:ssa kapea-alaisemmin kuin Yhdysvalloissa.Kilpailukykyongelmat liittyvät siten EU:n heikkoon innovatiivisuuteen ja kapea-alaisuuteen innovaatioiden hyödyntämisessä.
  • (2003)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 8 ; Elokuu
    Tässä artikkelissa arvioidaan euroalueen yritysten kansainvälistä kustannus- ja hintakilpailukykyä euron vahvistuttua huomattavasti vuonna 2002 ja vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla.Artikkelissa tarkastellaan, millaisia etuja ja rajoitteita on, kun käytetään erilaisiin kustannus- ja hintadeflaattoreihin perustuvia reaalisia valuuttakursseja euroalueen kansainvälisen kustannus- ja hintakilpailukyvyn mittareina. Lisäksi esitellään kaksi uutta euron reaalista efektiivistä valuuttakurssi-indeksiä.Uudet indikaattorit laajentavat suppean maaryhmän valuutat käsittäviä euron reaalisia efektiivisiä valuuttakurssi-indeksejä niin, että ne kattavat BKT-deflaattoreissa ja koko talouden yksikkötyökustannuksissa tapahtuneen kehityksen. Nämä erilaiset indikaattorit helpottavat tulosten vertailua ja viittaavat siihen, että euroalueen kansainvälinen kustannus- ja hintakilpailukyky oli vuoden 2003 toiseen neljännekseen mennessä palautunut jokseenkin euron käyttöönoton aikaiselle tasolle ja että se oli jokseenkin pitkän aikavälin keskiarvoa vastaava.Sama tulos saadaan myös muita deflaattoreita, eripituisia tarkasteluajanjaksoja ja erilaista kauppakumppanimaakattavuutta käytettäessä.
  • Schauman, Heidi (2009)
    EURO & TALOUS 2
    Euroalueen työllisyys, bruttokansantuote ja kauppavirrat ovat uroaikana kehittyneet pääosin suotuisasti aina vuoteen 2008 asti. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin olleet merkittäviä, ja osin ne ovat jopa kasvaneet. Lisäksi joillakin euroalueen mailla on ilmennyt vakavia ongelmia kilpailukyvyn, vaihtotaseen alijäämien, työn tuottavuuden kasvun ja julkisen talouden tasapainon kanssa. Euroalueen maiden eroavuudet merkitsevät sitä, että mailla on varsin erilaiset lähtökohdat toipua nykyisen taantuman tuomista ongelmista. Pitkään kestänyt heikko tuottavuuskasvu, kilpailukyvyn rapautuminen ja julkisen talouden heikkeneminen voivat vaatia korjautuakseen raskaita rakennemuutoksia. Tämä yhdistettynä taantuman mukanaan tuomiin ongelmiin luo haastavan lähtöasetelman tuleviksi vuosiksi etenkin joillekin Etelä-Euroopan maille.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    Finland s competitiveness has weakened during the period of Economic and Monetary Union, if competitiveness is understood to mean the presence of conditions ensuring the economy s external balance. The profitability of output in the open sector has declined. Unit labour costs in manufacturing point to a more favourable performance, but differences in price developments across sectors essentially reduce the usefulness of this indicator as a measure of competitiveness.
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?
  • Kilponen, Juha (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Fiskaalinen devalvaatio kohentaa hintakilpailukykyä sitä enemmän, mitä vaimeammin palkat reagoivat siihen. Vaikutusta tehostaa myös kotimaisten tuotantohintojen joustavuus. Pidemmällä aikavälillä fiskaalisen devalvaation vaikutuksia voidaan parantaa merkittävästi tehostamalla sekä hyödyke- että työmarkkinoiden toimintaa. Yksi keino on kilpailun lisääminen. Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on kuitenkin hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.
  • Sukselainen, Tuomas (1986)
    Suomen Pankki. B 42
    1 JOHDANTO 9 1.1 Eräitä havaintoja viimeaikaisesta hinnanmuodostustutkimuksesta 9 1.1.1 Teoreettinen tutkimus 10 1.1.2 Empiirinen tutkimus hinnanmuodostuksesta suljetussa taloudessa 14 1.1.3 Empiirinen tutkimus hinnanmuodostuksesta avotaloudessa 16 1.2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen rakenne 19 2 YRITYKSEN JA TOIMIALAN HINNANASETANTA 24 2.1 Teoreettiset lähtökohdat 24 2.2 Tavoitehinnan määräytyminen 25 2.3 Tavoitehinnan ja -määrän riippuvuus kysyntä- ja tarjontafunktioiden siirtymistä sekä perus parametrien arvoista 33 2.4 Hinnanmuutoskustannusten vaikutus hinnanasetantaan 37 2.5 Hintojen ja määrien vuorovaikutukset hinnanmuodostuksessa 46 2.6 Epävarmuuden vaikutus hinnoitteluun 57 2.6.1 Epävarmuus ja yrityksen hinnanasetanta 59 2.6.2 Epävarmuus ja informaation hankinta sekä tulkinta 62 2.7 Odotukset ja osittainen hinnansopeutus 69 2.8 Yrityksen mallin tiivistelmä 73 2.9 Yrityksen ja toimialan hinnanmääräytyminen avotaloudessa 77 3 TEOLLISUUDEN PÄÄTOIMIALOJEN ERITYISPIIRTEET JA HINTAKEHITYS 80 4 TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETTELY 98 4.1 Tutkimusperiodi 99 4.2 Toimialajako 101 4.3 Selitettävä hintamuuttuja 102 4.4 Hintamuuttujien kausivaihtelu 110 4.5 Selittävät muuttujat 112 4.6 Tutkimusmenettelystä 118 4.6.1 Estimoitava perusyhtälö 118 4.6.2 Empiirisen tutkimuksen eteneminen 120 4.6.3 Kotimaisten kustannusten eksogeenisuudesta 122 5 PARTIAALISET HINTAYHTÄLÖT 126 5.1 Perushintayhtälöt välittömällä ja hitaalla hinnansopeutuksella 126 5.1.1 Viennin yksikköarvoyhtälöt 126 5.1.2 Viennin hintayhtälöt 132 5.1.3 Tuotannon hintayhtälöt 135 5.1.4 - Yhteenveto perushintayhtälöiden estimointi tuloksista 139 5.2 Perushintayhtälöiden dynamiikasta 142 5.3 Toimialoittaisten hintayhtälöiden järjestelmäestimointi 151 5.4 Odotushypoteesien testaus 157 5.5 Kokeita vaihtoehtoisilla muuttujamääritelmillä 162 5.5.1 Kilpailijapainotus 162 5.5.2 Valuuttakurssit ja kilpailijoiden hinnat 163 5.5.3 Muuttuvat kokonaiskustannukset selittäjänä kotimaisten kustannusten sijasta 169 5.5.4 Kotimainen kapasiteettimuuttuja 170 5.5.5 Polynomiaalisten viiveiden käyttö ja yhtälöiden viiverakenteet 171 5.5.6 Lännenviennin yksikköarvot selitettävinä muuttujina 173 5.6 Yleiskuva partiaalisiin hintayhtälöihin perustuvista tuloksista 175 6 HINNANMÄÄRÄYTYMINEN HINTA - MÄÄRÄ-MALLEISSA 177 6.1 Laajennettu tarkastelukehikko ja määräaineisto 177 6.1.1 Hinta - määrä-malli 177 6.1.2 Viennin ja tuotannon määriä kuvaavat aikasarjat 179 6.2 Partiaaliset määräyhtälöt 186 6.3 Hintayhtälöt neljän neljänneksen differenssimuotoa käyttäen 187 6.4 Hintojen ja määrien vuorovaikutusanalyysi 193 6.4.1 Erilliset yhtälöt 193 6.4.2 Järjestelmäestimoinnit toimialoittaisilla hinta- ja määräyhtälöillä 207 6.4.3 Toimialoittaisten hinta- ja määräyhtälöiden aggregointianalyysi 216 6.5 Toimialoittaiset hinta - määrä-yhtälöparit 218 6.6 Eksogeenisten shokkien vaikutusta selvittäneet simulointikokeet 230 6.7 Hinta - määrä-malli Ja hinnanmuodostuksesta saatu kuva 240 7 TUTKIMUSMENETELMÄ, JOHTOPÄÄTÖKSET, TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 242 7.1 Tiivistelmä tutkimusmenetelmästä 242 7.2 Johtopäätöksiä hinnanmuodostuksesta Suomen teollisuudessa 244 7.2.1 Hinnanmuodostuksen kokonaiskuva Suomen teollisuudessa 244 7.2.2 Hinnanmuodostus eri toimialoilla 247 7.3 Tutkimustulosten luotettavuudesta ja jatkotutkimustarpeista 252 SYMBOLILUETTELO 257
  • Pekkarinen, Jukka; Peura, Tapio (1984)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 58/1984
    Tämän selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on valottaa hintakilpailukyvyn käsitteeseen ja sen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. Eräiden käsitteiden täsmennysten ja kilpailukykyindikaattoreiden valintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelun lisäksi arvioidaan lähinnä kuvio- ja taulukkovertailujen avulla mm. eri indikaattoreiden ja kilpailijamaiden painotusjärjestelmien vaikutusta Suomen hintakilpailukyvyn kehitykseen. Selvityksen ensimmäisessä luvussa tarkastellaan hintakilpailukyvyn käsitettä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten markkinoilla vallitseva kilpailutilanne vaikuttaa hintakilpailukyvyn indikaattorin valintaan. Toisessa luvussa käsitellään eri tapoja kilpailijamaiden painottamiseksi hintakilpailukyvyn indeksiä laadittaessa. Kolmannessa luvussa tutkitaan lähemmin sitä, miten erilaiset painotusmenetelmät ja erilaiset "hintakilpailukyvyn indikaattorit vaikuttavat Suomen teollisuuden hintakilpailukyvyn kehityksestä saatavaan kuvaan. Neljännen luvun muodostavat lyhyet loppupäätelmät. Selvitys on tehty Suomen Pankin kansantalouden osastolla ja se on jatkoa aiemmin julkaistulle Tapio Peuran tutkimukselle "Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky". Allekirjoittaneiden lisäksi raportin taustaselvityksiin on osallistunut Timo Hämäläinen.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    The GDP deflator reflects the cost-competitiveness of Finnish production better than consumer prices do. Changes in the GDP deflator describe the change in prices of goods and services produced in Finland regardless of whether they are consumed in Finland or abroad.