Browsing by Subject "korkopolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Välimäki, Tuomas (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    EKP:n neuvosto päätti 5.6.2014 laskea korkonsa historiallisen alas sekä lisätä likviditeettiä lopettamalla aiemmin tehdyistä arvopaperiostoista (SMP) rahamarkkinoille tulleen rahamäärän poistamisen. Miten nämä toimet tulevat vaikuttamaan rahapolitiikan välittymismekanismiin lyhyiden rahamarkkinakorkojen kautta? Kuviossa 1 on kuvattu likviditeetin eli keskuspankkirahan määrän ja hinnan (lyhyt rahamarkkinakorko) suhde.
  • Pauli, Ralf; Rantala, Olavi; Hietalahti, Jorma (1978)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 46/1978
  • Välimäki, Tuomas (2013)
    Suomen Pankki. Blogi
    Viime viikkoina valtionlainojen korot ovat nousseet selvästi ympäri maailmaa, ja niiden heilahtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita. Mistä tämä ns. volatiliteetin kasvu johtuu? Keskuspankit toteuttavat rahapolitiikkaa tyypillisesti ohjaamalla lyhyimpiä rahamarkkinakorkoja hintavakauden näkökulmasta sopivaksi katsomalleen tasolle. Tällöin pitkät korot heijastavat talouden toimijoiden odotuksia siitä, missä lyhyet korot tulevat jatkossa keskimäärin olemaan sekä tulevaan korkotasoon liittyvästä epävarmuudesta johtuvaa riskipreemiota.
  • Rossi, Reino (1951)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 12
    I. JOHDANTO 11 1. Tutkimuksen tarkoitus 11 2. Tutkittavan ajanjakson rajoittaminen 14 A. Teoreettinen tausta. II. ERÄITÄ KORKOTEORIAN KEHITYKSEN PÄÄPIIRTEITÄ 16 1. Reaalikorko- ja agioteoria 16 2. Klassillinen tasapainokorkoteoria 17 3. Uusklassillinen korkoteoria 19 4. Klassillisen korkoteorian arvostelu 21 5. Keynesin likviditeettikorkoteoria 22 6. Luottokorkoteoria 25 7. Korkoteorian nykyinen tila 28 8. Keynesin korkoteorian soveltamisesta Suomen oloihin 29 9. Säästämisen, pankkien likviditeetin ja korkotason välisistä yhteyksistä. 34 III. KORKOPOLITIIKAN TEORIASTA JA PÄÄMÄÄRISTÄ 37 1. Korkopolitiikan kehittyminen ja suhde korkoteoriaan 37 2. Wicksellin tasapainokorko korkopolitiikan teoreettisena ohjeena 39 3. Tasapainokoron käsite uudenaikaisen (monetäärisen) korkoteorian valossa 43 4. Käytännön korkopolitiikan päämääristä ja keinoista 48 B. Suomen Pankin korkopolitiikka vuosina 1914-1938 IV. PAPERIRAHATALOUS VUOSINA 1914-1925 71 1. Rahanrunsauden aika 1914-1917 71 2. Rahamarkkinain kiristyminen ja inflaatio vuosina 1918-1920 101 3. Rahan arvon vakauttaminen vuosina 1921-1925 140 4. Korkotason muutosten syistä ja selittämisestä 177 V. KULTAKANNALLA VUOSINA 1926-1931 186 1. Noususuhdanteesta vuoden 1928 kriisiin 186 2. Lamaa kohti vuosina 1929-1931 220 VI. "HOIDETUN VALUUTAN" AIKA 1931-1938 235 1. Luopuminen kultakannasta 235 2. Suomen Pankin rahapolitiikan päämäärät 237 3. Vaatimukset Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta ja luottoekspansion aikaansaamisesta 240 4. Suomen Pankin korko- ja luottopolitiikka 249 5. Suhdannekehityksestä ja "halvan rahan" politiikan merkityksestä 262 6. Suomen korkotasoon 1930-luvulla vaikuttaneista tekijöistä 271 VII. KORKOPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 279 1. Loppukatsaus korkopolitiikkaan 279 THE INTEREST RATE POLICY OF THE BANK OF FINLAND IN 1914-1938. Summary 292 The texts of the diagrams 295 Lähdeluettelo 299 Kuvioiden lähteet 308 Taulukkoliitteet ja liitekuviot 310
  • Koskela, Erkki; Virén, Matti (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 21/1989
    This paper analyzes aggregate household saving under the capital market imperfection, which is characterized by the wedge between the borrowing rate and the lending rate. Under these circumstances the assumption of a representative household is unlikely to hold and consumers are distributed into savers, liquidity-constrained consumers and borrowers depending on the exogenous future labour income. An interest rate wedge is shown to affect saving positively; as for tax rate, while there are some conflicting tendencies, it will likely affect saving negatively mainly via affecting the post-tax interest rate wedge.