Browsing by Subject "koronapandemia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 57
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    The worldwide economic crisis caused by the corona pandemic peaked in March 2020. In the early part of the year both output and consumption contracted suddenly and strongly; in other words, goods and services were both produced and consumed considerably less than before. The global economy is forecast to contract in the current year by around 4–6%, and the euro area economy by around 8–10%. Prior to the corona crisis, in 2019 the economy grew 2.9% globally, and 1.3% in the euro area. In the current year, the euro area economy would appear to be diving slightly deeper than the US economy, but the pace of recovery for both is very uncertain. Unemployment is growing, but in the euro area sudden mass unemployment has been avoided through the deployment of furloughs and various support measures.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The crisis caused by the COVID-19 pandemic swept the Finnish economy into a sudden recession in 2020, but the progress with vaccinations means we can already see light at the end of the tunnel. The negative economic impacts of the crisis have so far been less than feared, and the most recent economic forecasts are encouraging.
  • Kärkkäinen, Samu; Viertola, Hannu (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2021
    The COVID-19 pandemic and resulting lockdown measures have imposed severe constraints on the consumption opportunities of households, and demand has especially collapsed in a number of service industries. Households have accumulated a significant amount of savings since early 2020 due to the shortfall in consumption caused by the pandemic. The release of these savings into private consumption or housing demand over the next few years may result in economic growth proving much stronger than anticipated in the baseline forecast.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    COVID-19 is accelerating the payment revolution 3 Future of payments at hand 6 COVID-19 pandemic causing permanent change in payment habits 13 Payment and settlement systems subject to oversight 30
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2021
    Bar raised for economic policy – demographic trend and public debt weigh on national economy ... 3 Forecast: Finnish economy takes off as pandemic eases ... 7 Households use their savings more quickly than anticipated ... 28 Public purse carried households and businesses through the COVID crisis ... 33 Forecast tables for 2021–2023 (June 2021) ... 44
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    The COVID-19 pandemic has accelerated changes in the use of payment methods in Finland. Nearly half of Finns have reduced their use of cash during the pandemic, and most believe that their use of cash has decreased permanently. Contactless and mobile payments as well as online shopping had already grown in popularity, but due to the COVID-19 pandemic people have begun to use them more widely. Nevertheless, even today cash remains an important means of payment for many people, and it still serves as a fall-back in the event of disruptions to electronic payments.
  • Rehn, Olli; Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat. Tämä on näkynyt muun muassa käteisen käytön supistumisena maksamisessa. Koronapandemia on nopeuttanut entisestään maksamisen murrosta meillä Suomessa ja laajemminkin euroalueella.
  • Rehn, Olli (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    The lockdown measures introduced to contain the global health crisis posed by the coronavirus pandemic led to a sharp contraction in economic activity during the second quarter of 2020. The world economy has already entered a fragile recovery, but one that will take a long time.
  • Nykänen, Marja (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Household behaviour and business activity continue to be very much influenced by the COVID-19 pandemic. The prospects for the economic environment returning to a state of normalcy are improving, however, as vaccine rollouts gather pace in Finland and abroad. The Finnish economy has held up better than feared in the worst-case scenarios envisaged one year ago, and the financial system has continued to function well. The economy's better-than-expected performance can be attributed especially to the policy measures put in place domestically and in the euro area, and to the ability of households and businesses to adjust to the emergency conditions.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Olemme jälleen vedenjakajalla koronakriisissä. Kun tätä epäilemättä monien hermoihin käyvää pandemiaa on jouduttu elämään jo yli vuoden verran, on taisteluväsymyksen viimeaikainen lisääntyminen ymmärrettävää. Kyllähän tämä tilanne meitä kaikkia turhauttaa.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat kasvun vahvistuneen selvästi toisella neljänneksellä ja vahvistavat Suomen Pankin kesäkuun ennustekuvaa nopeasta kasvupyrähdyksestä. Epävarmuus talouden kehityksestä on kuitenkin edelleen koholla. Koronapandemian kiihtyminen uudelleen kesän aikana muodostaa heikomman kehityksen riskejä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 3/2021
    Suomen talous kasvaa 2,9 % tänä vuonna ja 3,0 % vuonna 2022. Nopea talouskasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi, ja kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin jo vuonna 2023.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Tällä viikolla pidettyjä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus. Iso joukko köyhimpiä kehitysmaita ja keskituloisia kehittyviä talouksia uhkaa jäädä jälkeen globaalilla elpymispolulla.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 3/2021
    Rima on noussut talouspolitiikassa – väestökehitys ja julkinen velka painavat kansantalouttamme ... 3 Ennuste: Talous ampaisee vauhtiin, kun pandemia hellittää ... 7 Kotitaloudet purkavat säästöjään odotettua voimakkaammin ... 30 Julkinen talous kannatellut yrityksiä ja kotitalouksia koronakriisissä ... 35 Ennustetaulukot vuosille 2021–2023 (kesäkuu 2021) ... 47
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The vulnerabilities related to housing finance have increased in Finland during the COVID-19 pandemic. Long housing loans are being taken out more than ever and a larger proportion of new mortgages are being granted to borrowers whose total debts will then be very high relative to income. The persistent upward trend in household indebtedness will undermine the economy’s ability to withstand future economic crises. A debt-to-income cap and a limit on the maturity of housing loans should be introduced without delay to stop the loosening of credit standards.
  • Alhonsuo, Sampo; Sinersalo, Mikko (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 16.3.2021
    Koronapandemiasta talouden taantumaan 1 Tukitoimien ja rokotusten saattelema elpyminen 4 Finanssimarkkinoilla optimismia 5 Suuria riskejä poikkeuksellisessa epävarmuudessa 9
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2021
    The Finnish economy will grow 2.9% in 2021 and 3.0% in 2022. This fast pace of growth will, however, be only temporary, and in 2023, GDP growth will slow to 1.3%.
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are a basic function in society, the lifeblood of economic activity; if disrupted, this could bring society to a total standstill. It matters how payment services and the systems executing these services are designed, how they are managed and what costs are involved. New types of services enabled by technological progress, increasing competition as a result of deregulation and risks related to the digital environment have an impact on both payment services and the underlying arrangements. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Koronapandemian aiheuttama kriisi suisti Suomen talouden äkilliseen taantumaan vuonna 2020, mutta rokotusten etenemisen myötä tunnelin päässä näkyy jo valoa. Kriisin haitalliset vaikutukset talouteen ovat toistaiseksi olleet pelättyä vähäisemmät, ja tuoreimmat talousennusteet ovat rohkaisevia.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotteiden ja talouspolitiikan tukemana. Inflaatio, eli tavaroiden ja palvelujen yleisen hintatason nousu, on nopeutunut koko maailmassa samalla, kun talous on elpynyt. Inflaation kiihtyminen alkaa kuitenkin tasaantua ensi vuonna. Talous on toipunut Yhdysvalloissa vauhdikkaammin kuin euroalueella. Euroalueella talous on ennusteiden mukaan yltämässä kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2021 loppupuolella. Keskuspankit ja eri maiden hallitukset ovat tukeneet taloutta monin eri tavoin koronakriisin aikana. Nämä elvytystoimet ovat nopeuttaneet talouden toipumista, mutta monet maat ovat koronapandemian aikana velkaantuneet runsaasti. Velkaantuneisuuden vähentäminen onkin seuraava pitkäaikainen talouden haaste.