Browsing by Subject "koronavirus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    The global economy is recovering from the COVID-19 pandemic with the support of vaccines and economic policy. Inflation, or the increase in the general level of prices for goods and services, has accelerated globally as the economy has recovered. The increase in the pace of inflation will, however, begin to flatten out next year. The economy has recovered more rapidly in the United States than in the euro area. Forecasts suggest the euro area economy will reach its pre-crisis level towards the end of the current year. Central banks and governments in different countries have supported the economy in a variety of ways during the crisis. These stimulus measures have accelerated the economic recovery, but many countries have become heavily indebted during the pandemic. Reducing the debt burden is actually the next long-term economic challenge.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotteiden ja talouspolitiikan tukemana. Inflaatio, eli tavaroiden ja palvelujen yleisen hintatason nousu, on nopeutunut koko maailmassa samalla, kun talous on elpynyt. Inflaation kiihtyminen alkaa kuitenkin tasaantua ensi vuonna. Talous on toipunut Yhdysvalloissa vauhdikkaammin kuin euroalueella. Euroalueella talous on ennusteiden mukaan yltämässä kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2021 loppupuolella. Keskuspankit ja eri maiden hallitukset ovat tukeneet taloutta monin eri tavoin koronakriisin aikana. Nämä elvytystoimet ovat nopeuttaneet talouden toipumista, mutta monet maat ovat koronapandemian aikana velkaantuneet runsaasti. Velkaantuneisuuden vähentäminen onkin seuraava pitkäaikainen talouden haaste.
  • Nuutilainen, Riikka (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt toimet käytännössä sulkivat Kiinan useiksi viikoiksi. Taloutta ollaan vähitellen käynnistämässä, mutta epidemian laantuminen ei ole vielä varmaa. Kriisi on jo nyt rokottanut raskaasti yritysten tuloja ja lisännyt julkisia menoja. Monien yritysten tilanne oli jo ennen kriisiä heikko. Sama koskee myös osaa pankkisektorista sekä monia Kiinan aluehallintoja.
  • Asplund, Tuulia; Ikonen, Pasi; Schmöller, Michaela; Vanhala, Juuso; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Suomessa ja muissa maissa on otettu käyttöön laaja joukko toimia, joilla pyritään torjumaan koronapandemian ja talouden rajoitustoimien aiheuttamaa taloudellisen toiminnan hiipumista, yritysten konkursseja ja työttömyyden nousua. Toimet vastaavat yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon, mutta samalla niillä pyritään estämään tilapäisestä sokista aiheutuva lama, joka voi seurata konkurssiaallosta ja työttömyyden voimakkaasta noususta. Tärkeä tavoite on luoda olosuhteet, joissa talouden toipuminen olisi mahdollisimman nopeaa rajoitteiden poistumisen jälkeen.
  • Alhonsuo, Sampo (2020)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 17.3.2020
    Tämä teksti on kirjoitettu 13.3., jonka jälkeen viranomaiset Suomessa ja muissa maissa ovat julkistaneet uusia toimenpiteitä, joilla koronaviruksen taloudellista haittaa torjutaan.
    Koronavirus on uusi vakava ongelma maailmantaloudelle heikentäen myös finanssisektoria .. 1 Talouden kehitys jo valmiiksi herkkä ongelmien kärjistymiselle .. 2 Finanssimarkkinoiden hinnoittelu kertoo näkymien synkistymisestä ja uusien alempien arvostustasojen hakemisesta .. 2 Mikä auttaisi taloudessa ja finanssisektorilla? .. 3
  • Takala, Kari (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronaviruspandemian käynnistyminen Suomessa maaliskuussa 2020 johti nopeasti siihen, että myös kasvokkaisessa vähittäismaksamisessa kaupat suosittelivat käteismaksujen välttämistä. Nyt tiedämme, että keskeinen viruksen tarttumiskanava on pisaratartunta ja setelit eivät ole todennäköinen tartunnan lähde.
  • Heikkinen, Päivi (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Aiemmat tutkimukset kertovat, että viruksien tartuntariski seteleiden välityksellä on erittäin pieni. Setelien pinta on suunniteltu siten, että ne eivät likaannu helposti päivittäisessä käytössä ja koronavirus leviää pääasiassa pisaratartuntana, eli esimerkiksi virustartunnan saaneen henkilön yskiessä.
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Maailmantalouden näkymät heikkenivät keväällä, kun koronavirus levisi pandemiaksi. Merkittävät rajoitukset liikkumiseen, liiketoimintaan ja kanssakäymiseen ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä laajalti samalla kun niin kulutusta kuin investointejakin vaikeuttaa viruksen aiheuttama epävarmuus. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat Suomen, Ruotsin ja Saksan talouksien äkillisestä ja kohtalaisen samanaikaisesta heikentymisestä maaliskuussa. Toukokuun aikana korkean frekvenssin indikaattoreissa on nähty orastavia piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen tulee olemaan hidasta.
  • Simola, Heli (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Russia imposed strict lockdown measures similar to many countries, resulting in sharp reductions in demand and production. The collapse of oil prices and Russia’s commitments to cutting back its oil production cause further economic damage. It is very difficult to evaluate Russia’s near-term economic prospects under the current exceptional uncertainty, but we can examine various factors influencing the Russian economy.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen Pankin arvion mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020. Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun, ja vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittäviä. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä. Pandemian vaikutukset talouteen riippuvat kuitenkin olennaisesti toteutettavien politiikkatoimien laajuudesta ja ripeydestä. Jos pandemia ja sen rajaamistoimet pitkittyvät eikä yritysten rahoitustarpeita onnistuta turvaamaan, yrityssektoria voi kohdata konkurssiaalto ja työttömyys voi kasvaa merkittävästi. Tässä tilanteessa Suomen talous voisi tänä vuonna taantua ennakoituakin enemmän ja taantumasta toipuminen voi pitkittyä.
  • Simola, Heli (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän rahoitusmarkkinat ovat viime viikkoina olleet voimakkaassa myllerryksessä, kuten lähes kaikissa muissakin maissa. Rupla on heikentynyt voimakkaasti ja pörssikurssit ovat pudonneet rajusti (kuvio 1). Venäjän talouteen kohdistuu parhaillaan kaksi toisiinsa liittyvää, mutta osin erillistä shokkia: koronapandemia ja öljyn hinnan romahdus. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetetut rajoittavat toimet supistavat kotimaista kysyntää ja tuotantoa. Ulkomailla tehdyt vastaavat toimet vähentävät myös Venäjän vientikysyntää. Lisäksi öljyn hinnan romahdus pienentää Venäjän vienti- ja budjettituloja merkittävästi. Shokkien vaikutuksia Venäjän talouteen on erittäin vaikea arvioida, koska koko maailmantalouden kehitykseen liittyy edelleen valtavasti epävarmuutta. Tarkastelemalla erilaisia vaikutuskanavia voidaan talousvaikutuksia kuitenkin arvioida.