Browsing by Subject "kulta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Hirvilahti, Jon (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/1993
    Ensimmäinen maailmansota vaikutti maailmantaloudellisiin olosuhteisiin mullistavasti: vuosikymmeniä sovellettu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, kultakantajärjestelmä, lakkasi olemasta.Hallitusten harjoittama setelirahoitus ja sodan aiheuttamat häiriöt aiheuttivat maailmanlaajuisen inflaation. Tällaisissa epästabiileissa olosuhteissa kiinteiden valuuttakurssien ylläpito ei ollut mahdollista.Sodan vaikutukset ulottuivat myös Suomeen: Suomi irtautui kulta-kannasta huhtikuun 11. päivänä vuonna 1915.Sodan jälkeen kultakantaideologia eli voimakkaana ympäri maailmaa ja 1920-luvulla kultakanta yleisenä kiinteiden valuuttakurssien järjestelmänä palautettiin.Tämän työn tarkoituksena on tarkastella vuosien 1914 - 1925 välistä kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoa Suomessa.'Alussa luon silmäyksen hieman yleisemmin niihin tapahtumiin jotka johtivat ns. ensimmäisen kultakantajärjestelmän hajoamiseen ja kultakannan palauttamiseen myöhemmin 1920-luvulla.Tämän jälkeen tarkastelen tarkemmin kotimaan tapahtumia.Kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan 1920-luvun alun kelluvat valuuttakurssit kotimaassa.Kysymyksen asetteluina ovat (i) miten hintatason muutokset vaikuttivat valuuttakursseihin ja onko ostovoimapariteettiteoria kykenevä selittämään valuuttakurssien vaihteluita 1920-luvulla, (ii) mitkä olivat ne edellytykset jotka mahdollistivat siirtymisen kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään ja millä kursseilla Suomi palautti kultakannan tammikuun 1. päivänä vuonna 1926 ja (iii) miten kotimaiset ja ulkomaiset korot olivat riippuvaisia keskenään, eli onko (kattamaton) korkopariteettiteoria kyvykäs selittämään korkojen määräytymistä kotimaassa.Keskeisistä tutkimustuloksista voidaan mainita seuraavia seikkoja: (i) ostovoimapariteettiteoria kykeni selittämään valuuttakurssien vaihteluita; hintatason muutokset heijastuivat valuuttakursseihin, (ii) markan ulkoinen arvo oli jo ennen kultakantaan siirtymistä suhteellisen vakaa; lisäksi havaitsin, että Suomi siirtyi kultakantaan valuuttansa ollessa aliarvostettu ja (iii) korkojen kansainvälisiä riippuvuuksia kuvaavalla korkopariteettiteorialla ei ollut paljoakaan selitysvoimaa; kansainväliset kytkennät eivät siis olleet nimelliskorkojen muodostumisen kannalta erityisen dominoivia, eli Suomi oli 1920-luvulla rahapoliittisesti jokseenkin autonominen.Reaalikorkojen osalta oli havaittavissa joitain kansainvälisiä riippuvuuksia.
  • Hellström, Jenni (2013)
    Suomen Pankki. Blogi
    Keskuspankkien kultaomistukset juontuvat kultakannan ajoista, jolloin liikkeeseen laskettujen setelien katteena pidettiin kultavarantoja. Tänä päivänä kullan merkitys keskuspankkien toiminnassa on pienempi, mutta yhä tärkeä. Kulta toimii puskurina erityisesti poikkeusoloissa. Kultaan ei sisälly luottoriskiä, ja se toimii riskinhajauttajana muille taseen omaisuuserille. Kulta on onnistunut säilyttämään reaalisen arvonsa koko tiedossa olevan historian ajan, eli sille saatu tuotto on pitkällä aikavälillä vastannut inflaatiovauhtia.
  • Chadha, Jagjit S.; Newby, Elisa (2013)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 20/2013
    This paper assesses Revolutionary and Napoleonic wartime economic policy. Suspension of gold convertibility in 1797 allowed the Bank of England to nurture British monetary orthodoxy. The Order of the Privy Council suspended gold payments on Bank of England notes and afforded simultaneous protection to the government and the Bank in pursuit of the conflicting goals of price stability and war finance. The government, the Bank of England and the commercial banks formed a loose alliance drawing on due political and legal processes and also paid close attention to public opinion. We suggest that the ongoing solvency of the Bank of England was facilitated by suspension and allowed the Bank to continue to make substantial profits throughout the Wars. It became acceptable for merchants to continue to trade with non-convertible Bank of England notes and for the government to finance the war effort, even with significant recourse to unfunded debt. These aspects combined to create a suspension of convertibility that did not undermine the currency. By contrast, the Assignats debacle had cost the French monetary system its reputation in the last decade of the 18th century and so Napoleonic finance had to evolve within a more rigid and limiting framework. JEL Classification: C61, E31, E4, E5, N13 Keywords: Monetary Orthodoxy, Suspension of Convertibility, War Finance
  • Rossi, Reino (1951)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 12
    I. JOHDANTO 11 1. Tutkimuksen tarkoitus 11 2. Tutkittavan ajanjakson rajoittaminen 14 A. Teoreettinen tausta. II. ERÄITÄ KORKOTEORIAN KEHITYKSEN PÄÄPIIRTEITÄ 16 1. Reaalikorko- ja agioteoria 16 2. Klassillinen tasapainokorkoteoria 17 3. Uusklassillinen korkoteoria 19 4. Klassillisen korkoteorian arvostelu 21 5. Keynesin likviditeettikorkoteoria 22 6. Luottokorkoteoria 25 7. Korkoteorian nykyinen tila 28 8. Keynesin korkoteorian soveltamisesta Suomen oloihin 29 9. Säästämisen, pankkien likviditeetin ja korkotason välisistä yhteyksistä. 34 III. KORKOPOLITIIKAN TEORIASTA JA PÄÄMÄÄRISTÄ 37 1. Korkopolitiikan kehittyminen ja suhde korkoteoriaan 37 2. Wicksellin tasapainokorko korkopolitiikan teoreettisena ohjeena 39 3. Tasapainokoron käsite uudenaikaisen (monetäärisen) korkoteorian valossa 43 4. Käytännön korkopolitiikan päämääristä ja keinoista 48 B. Suomen Pankin korkopolitiikka vuosina 1914-1938 IV. PAPERIRAHATALOUS VUOSINA 1914-1925 71 1. Rahanrunsauden aika 1914-1917 71 2. Rahamarkkinain kiristyminen ja inflaatio vuosina 1918-1920 101 3. Rahan arvon vakauttaminen vuosina 1921-1925 140 4. Korkotason muutosten syistä ja selittämisestä 177 V. KULTAKANNALLA VUOSINA 1926-1931 186 1. Noususuhdanteesta vuoden 1928 kriisiin 186 2. Lamaa kohti vuosina 1929-1931 220 VI. "HOIDETUN VALUUTAN" AIKA 1931-1938 235 1. Luopuminen kultakannasta 235 2. Suomen Pankin rahapolitiikan päämäärät 237 3. Vaatimukset Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta ja luottoekspansion aikaansaamisesta 240 4. Suomen Pankin korko- ja luottopolitiikka 249 5. Suhdannekehityksestä ja "halvan rahan" politiikan merkityksestä 262 6. Suomen korkotasoon 1930-luvulla vaikuttaneista tekijöistä 271 VII. KORKOPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 279 1. Loppukatsaus korkopolitiikkaan 279 THE INTEREST RATE POLICY OF THE BANK OF FINLAND IN 1914-1938. Summary 292 The texts of the diagrams 295 Lähdeluettelo 299 Kuvioiden lähteet 308 Taulukkoliitteet ja liitekuviot 310
  • Sederholm, J. J. (1924)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 4 ; 7 ; July
  • Peltokangas, Risto (2000)
    EURO & TALOUS 3
    Suomen liittyessä talous- ja rahaliittoon vuoden 1999 alussa Suomen Pankki siirsi muiden talous-ja rahaliittoon kuuluvien jäsenmaiden keskuspankkien tavoin osan valuuttavarannostaan kansallisten keskuspankkien omistamalle Euroopan keskuspankille.Omien valuuttavarantojensa lisäksi kansalliset keskuspankit hallinnoivat aktiivisesti myös EKP:lle siirtämäänsä varantoa.Tässä artikkelissa keskitytään Suomen Pankin oman valuuttavarannon hallinnoimiseen.