Browsing by Subject "kuluttajahinnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 51
  • Gluschenko, Konstantin (2006)
    BOFIT Discussion Papers 9/2006
    Lacking data on price levels across locations (countries, national regions, etc.) for crossspace comparisons, researchers resort to local consumer price indexes (CPIs) over time to evaluate these levels.This approach unfortunately fails to specify, even generally, the exactness of such proxies.Worse, the method is silent on whether the results are consistent, at least qualitatively, with those obtained using actual price levels.This paper aims to find an answer empirically, using data across Russian regions.Through comparison of CPIproxied price levels with direct evaluations of regional price levels (i.e.Surinov spatial price indexes and the costs of a purchasing power basket), biases that distort the qualitative pattern of inter-regional differences are identified.Cross-region distributions for real income (calculated with CPI-proxied and directly evaluated price levels) for several points in time are estimated and compared.The CPI-induced biases are found to generally overstate inter-regional disparities. JEL Classification: C43, E31, P22, R19 Keywords: consumer price index, spatial price index, real income, nonhomothetic preferences, Russia, Russian regions
  • Kurri, Samu (2005)
    Bank of Finland. Bulletin 3
  • Lehtonen, Martti; Hukkinen, Juhana (1997)
    Bank of Finland. Bulletin 71 ; 1 ; January
  • Kivistö, Jarkko (2009)
    EURO & TALOUS 4
    Elintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti vuosina 2007 ja 2008 eri puolilla maailmaa. Hintojen nousu alkoi euroalueella vuoden 2007 puolivälissä, mutta Suomessa kuluttajahinnat reagoivat viiveellä ja nousivat vasta tammikuussa 2008. Sen jälkeen suomalaisten elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet enemmän ja pidempään kuin euroalueella keskimäärin. Ilman lokakuussa 2009 toteutettua arvonlisäveron alennusta elintarvikkeiden hinnat olisivat Suomessa edelleen suhteellisesti kalliimpia kuin euroalueella. Mahdollisia selityksiä elintarvikkeiden hintojen nopeampaan nousuun Suomessa ovat energian hinnannousun suurempi vaikutus sekä palkkojen nopea kohoaminen. Elintarvikeketjun tarkastelu osoittaa myös merkkejä siitä, että päivittäistavarakaupan muiden kustannusten kasvu on syönyt katteita ja lisännyt kustannuspainetta kuluttajahintoihin.
  • Suomen Pankki (2015)
    Euro & talous 5/2015
    Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin euroalueella aivan viime kuukausiin saakka, ja Suomi on nyt kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa. Hintatason kalleus rapauttaa kuluttajien ostovoimaa, minkä lisäksi hintojen nopea nousu heikentää Suomen vientialojen kustannuskilpailukykyä. Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri.
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 6 ; kesäkuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 3 ; maaliskuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 9 ; syyskuu
  • Euroopan keskuspankki (2013)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 12 ; joulukuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 12 ; joulukuu
    Vuoden alun talouskehitys oli odotettua heikompaa, mikä johtui pääasiassa investointien ja viennin odottamattoman vaimeasta kasvusta. Kasvun arvioidaan pysyvän hitaana vielä vuoden 2015 puolella. Vuonna 2015 kasvua tukevien tekijöiden vaikutus todennäköisesti voimistuu niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin, joten BKT:n kasvun odotetaan nopeutuvan. Esimerkiksi rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua vahvasti, ja vuoden 2014 kesä- ja syyskuussa päätetyt tavanomaiset ja epätavanomaiset toimet voimistavat vaikutusta. BKT:n arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2014 ja 1,0 % vuonna 2015 sekä 1,5 % vuonna 2016. Kun kasvu ohittaa arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin, tuotantokuilu alkaa vähitellen supistua arviointijakson aikana. Sen arvioidaan kuitenkin olevan negatiivinen vielä vuonna 2016. BKT:n kasvunäkymät ovat huomattavasti heikommat kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistuissa arvioissa. Euroalueen YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän lähiajat hitaana ja nopeutuvan arviointijakson aikana vain vähän. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015 sekä 1,3 % vuonna 2016. Öljyn hinnan viimeaikainen lasku on vaimentanut selvästi lyhyen aikavälin inflaationäkymiä. Arviointijaksolla negatiivisen tuotantokuilun odotetaan kuitenkin hitaasti kapenevan ja ulkoisten hintapaineiden odotetaan kasvavan euron valuuttakurssin heikettyä, mikä tukisi YKHI-inflaation nopeutumista. Taloudessa on kuitenkin edelleen hukkakapasiteettia, joka estää inflaatiota nopeutumasta merkittävämmin. YKHI-inflaationäkymät on arvioitu merkittävästi heikommiksi kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistussa arviossa. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä euroalueen talouskehitystä koskevista asiantuntija-arvioista vuosille 2014–2016. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta,2 mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei viimeaikaisia epätavanomaisia rahapoliittisia toimia ole otettu arvioissa huomioon erikseen, vaan niiden vaikutus näkyy ainoastaan rahoitusmarkkinoita kuvaavien muuttujien välityksellä. Muita välittymiskanavia ei ole otettu huomioon. Perusskenaariossa rahapoliittisten toimien vaikutus jää siis todennäköisesti pienemmäksi kuin todellisuudessa.
  • Oinonen, Sami (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Euroalue on suuri sisämarkkina-alue, jonka ulkopuolisen tuonnin osuus kulutuskorista on noin neljännes. Muutokset valuuttakursseissa vaikuttavat kuluttajahintoihin melko vähän.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    Finland s competitiveness has weakened during the period of Economic and Monetary Union, if competitiveness is understood to mean the presence of conditions ensuring the economy s external balance. The profitability of output in the open sector has declined. Unit labour costs in manufacturing point to a more favourable performance, but differences in price developments across sectors essentially reduce the usefulness of this indicator as a measure of competitiveness.
  • Kivistö, Jarkko (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 12/2008
    Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella. Hintavakautta mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), jonka laadinnasta vastaa yhteiseurooppalainen tilastoviranomainen Eurostat yhdessä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa. Kuluttajahintainflaatiota analysoitaessa on hyödyllistä erotella hintojen muutoksista myös julkisen vallan toimenpiteiden vaikutukset hintoihin, jotta saadaan oikea kuva puhtaasti markkinaperusteisista hintojen muutoksista. Julkisen vallan hintoihin vaikuttavia toimenpiteitä ovat välillisten verojen, veroluontoisten maksujen ja erilaisten hallinnollisten ja säänneltyjen hintojen muutokset. Tässä julkaisussa Suomen hallinnollisten hintojen indeksit esitetään ensimmäisen kerran. Aikasarjat on laadittu vuodesta 2001 alkaen
  • Vilmunen, Jouko (2005)
    EURO & TALOUS 1
  • Simola, Heli (2012)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    The global economic crisis has kept domestically generated inflation pressures at moderate levels in advanced economies in recent years. As a consequence of the crisis, abundant spare production capacity has been available and domestic demand has been slow to regain momentum. By contrast, in many emerging economies, inflation has picked up markedly since 2009, as these economies suffered from the crisis considerably less and have recovered quickly. Due to the substantial rise in the weight of emerging economies in the world economy during the last decade, these countries also have a significant impact on global inflation. This article aims to outline the magnitude, channels and longer-term trends of this impact.
  • Bank of Finland (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2016
    Inflation swaps are financial instruments used for the purpose of hedging against future inflation. Inflation expectations extracted from inflation swaps are often used as a measure of the market’s inflation expectations, but the evolution of the swaps does not always correspond to actual changes in inflation expectations. When the market’s expectations are assessed on the basis of inflation swaps, it is important to pay attention to the specific features of these agreements. Consequently, in assessing changes in short-term inflation expectations, forward inflation (e.g. annual inflation one year ahead) should be used rather than inflation swap rates.
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 10 ; Lokakuu
    Yhteinen rahapolitiikka tähtää hintavakauden ylläpitämiseen koko euroalueella.Yhteiseen rahaan siirtymisen ja euron käyttöönoton edellytyksenä oli, että inflaatiovauhti oli kaikissa rahaliittoon osallistuvissa maissa lähentymisprosessin myötä hidastunut riittävästi.Rahaliitto ei kuitenkaan sinänsä merkitse sitä, että kaikkien rahaliittoon osallistuvien maiden inflaatiovauhti olisi tiettynä ajankohtana sama.Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) muutosvauhdissa voidaan tällä hetkellä todeta olevan eroja euroalueen maiden välillä, joskin nämä erot ovat historiallisesti katsoen varsin pieniä. Jos vertailukohdaksi otetaan Yhdysvallat, joka edustaa samansuuruista pitkään jatkunutta rahaliittoa, euroalueen nykyiset inflaatioerot eivät vaikuta epätavallisen suurilta.Euroalueen nykyisiä inflaatioeroja selittävien tekijöiden tarkastelu osoittaa, että - suhdannetekijöiden lisäksi - markkinoiden yhdentymisen syvenemisestä, hintojen vertailtavuuden lisääntymisestä ja reaalitalouksien lähentymisestä johtuvalla hintatasojen lähentymisellä näyttää olevan tärkeä merkitys.Jos kuitenkin syntyisi suuria ja pitkäaikaisia inflaatioeroja, jotka eivät perustuisi markkinoiden yhdentymisen ja reaalitalouksien lähentymisen vaikutuksiin, nämä voisivat yksittäisissä euromaissa johtaa kilpailukyvyn haitallisiin muutoksiin ja talouden tasapainottomuuksiin.Tilanteeseen olisi tällöin perusteltua reagoida kansallisen politiikan - etenkin rakennepolitiikan - keinoin.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    The GDP deflator reflects the cost-competitiveness of Finnish production better than consumer prices do. Changes in the GDP deflator describe the change in prices of goods and services produced in Finland regardless of whether they are consumed in Finland or abroad.
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Elokuu
    Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian kaksi pilaria ovat toisaalta rahan määrän merkittävä asema, josta viestii rahan määrän kasvulle asetetun viiteorvon ilmoittaminen,ja toisaalta rahoitusmarkkina- ja muiden tolousindikaattoreiden arviointi, jolla pyritään muodostamaan laaja-alainen arvio koko euroolueen tulevasta hintakehityksestä ja hintavakauteen kohdistuvista riskeistä.Hinta- ja kustannusindikaattorit ovat yksi ryhmä tähän laajaan arviointiin liittyviä muuttujia.Tässä artikkelissa tarkastellaan euroolueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ja sen erien sekä käytettävissä olevien euroolueen hinta- ja kustannusindikaattoreiden keskinäisiä suhteita.Näitä muuttujia ovat mm. tuontihinnat ja raaka-aineiden hinnat, tuottajahinnat työvoimakustannusindikaattorit ja suorat kyselyihin perustuvat indikaattorit, jotka mittaavat hintakehitykseen liittyviä odotuksia.
  • Lehtonen, Martti; Hukkinen, Juhana (1996)
    MARKKA & TALOUS 4