Browsing by Subject "kuluttajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta; Łyziak, Tomasz (2019)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2019
    Published in Economics Letters 2021 ; 206 ; September "Consumer inflation views : micro-level inconsistencies and macro-level measures" http://dx.doi.org/10.1016/j.econlet.2021.110004
    Using a novel approach based on micro-level survey responses, we assess the reliability of aggregated inflation expectations estimates in the European Commission Consumer Survey. We identify the share of consumers, whose qualitative and quantitative views on expected increase of prices do not match each other. Then we consider the impact of inconsistent survey responses on balance statistics and mean values of quantitative inflation expectations. We also analyze expectations’ formation estimating the sticky-information models. The results, based on Finnish and Polish data, suggest that even if the fraction of inconsistent survey responses is non-negligible, it matters neither for the aggregated figures of inflation views, nor for understanding of the formation of inflation expectations by consumers. We conclude that micro-level inconsistencies do not reduce the reliability of the current EC Consumer Survey dataset. Our results also indicate that inconsistent responses are not important drivers of the inflation overestimation bias displayed in the data.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    Consumer confidence indicators are widely used in monitoring the economic cycle, as they are thought to contain forward-looking information on the path of the economy. Changes in consumer confidence have historically preceded shifts in the economic cycle by about six months. The value of forward-looking indicators is highlighted especially during exceptional inflection points in the economy, such as during the financial crisis or the currently prevailing coronavirus crisis, as these indicators provide readily available information about the future path of the economy. The rebound in consumer confidence and the recovery of the economy appear to be intimately connected.
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta; Łyziak, Tomasz (2021)
    Economics Letters September
    Published in BoF DP 10/2019 "Assessing reliability of aggregated inflation views in the European Commission consumer survey" http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201907041285
    We assess reliability of aggregate inflation expectations in the European Commission Consumer Survey by identifying individual responses to qualitative and quantitative questions that do not match each other. We provide evidence that micro-level inconsistencies are common in the survey data, but they distort neither the aggregate measures of inflation expectations nor the results of the analysis of expectation formation on the macro-level.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat kasvun vahvistuneen selvästi toisella neljänneksellä ja vahvistavat Suomen Pankin kesäkuun ennustekuvaa nopeasta kasvupyrähdyksestä. Epävarmuus talouden kehityksestä on kuitenkin edelleen koholla. Koronapandemian kiihtyminen uudelleen kesän aikana muodostaa heikomman kehityksen riskejä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    Saving by Finnish households has been at very low levels for an historically long time. Since autumn 2014, the savings ratio has actually been negative. Underlying contributory factors include the low level of interest rates and consumer confidence, which has strengthened in recent years. Both factors encourage households to increase consumption and reduce saving, which has also been reflected in strong private consumption growth. Households’ continued accumulation of debt does, however, entail risks for the economy.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Suomalaisten kotitalouksien säästäminen on ollut huomattavan vähäistä historiallisen pitkään. Syksystä 2014 lähtien säästämisaste on ollut jopa negatiivinen. Taustalla vaikuttavat matala korkotaso sekä kuluttajien luottamus, joka on vahvistunut viime vuosina. Molemmat tekijät kannustavat kotitalouksia lisäämään kulutusta ja vähentämään säästämistä, mikä onkin näkynyt vahvana yksityisen kulutuksen kasvuna. Kotitalouksien jatkuvaan velkaantumiseen liittyy kuitenkin riskejä kansantalouden kannalta.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Kuluttajien luottamusindikaattoria käytetään yleisesti talouden suhdanteiden seurannassa, sillä sen ajatellaan sisältävän tietoa siitä, mihin suuntaan talous seuraavaksi kehittyy. Kuluttajien luottamuksen kehitys onkin historiallisesti ollut noin puoli vuotta yleisen suhdanteen kehitystä edellä. Poikkeuksellisissa suhdannekäänteissä, kuten finanssikriisissä tai nyt käsillä olevassa koronakriisissä, tällaisten ennakoivien indikaattoreiden arvo korostuu, sillä ne tarjoavat nopeasti saatavilla olevaa tietoa talouden suunnasta. Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja talouden elpyminen näyttävät olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta (2021)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2021
    Using the ECB Consumer Expectations Survey, this paper investigates how consumers revise medium-term inflation expectations. We provide robust evidence of their adjustment to the current economic developments. In particular, consumers adjust medium-term inflation views in response to changes in short-term inflation expectations and, to a lesser degree, to changes in perceptions of current inflation. We find that the strong adverse Covid-19 pandemic shock contributed to an increase in consumer inflation expectations. We show that consumers who declare high trust in the ECB adjust their medium-term inflation expectations to a lesser degree than consumers with low trust. Our results increase understanding of expectations formation, which is an important issue for medium-term oriented monetary policy.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Kesäkuun lopulla OECD julkisti uuden kansainvälisen vertailututkimuksen aikuisten talousosaamisesta: OECD/INFE 2020 International Survey of Adult Financial Literacy. Suomi ei valitettavasti ollut 26 tutkittavan maan joukossa, josta 18 tuli Euroopasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin talousosaamisen kaikkia eri osa-alueita: tietämystä, käyttäytymistä ja asenteita sekä osallisuutta finanssimarkkinoilla, taloudellista selviytymiskykyä ja hyvinvointia.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Osana Suomen Pankin talousosaamishanketta selvitimme, millaisen kuvan uusimmat tutkimukset ja selvitykset antavat suomalaisten talousosaamista. Tein selvityksen yhteistyössä alan johtavien tutkijoiden – professori Panu Kalmin (Vaasan yliopisto), tutkijatohtori Mette Rannan (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen (Pellervon taloustutkimus PTT) – kanssa. Tällä asiantuntevalla joukolla varmistettiin se, että suomalaisten talousosaamista käsittelevät tutkimukset ja selvitykset tulivat mahdollisimman kattavasti huomioon otetuksi.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen Pankki ilmoitti 29.1. yhdessä oikeusministeriön kanssa, että Suomen Pankki alkaa hoitaa kotitalouksien talousosaamisen edistämiseen liittyvän toiminnan koordinointia Suomessa. Uutinen otettiin alan toimijoiden keskuudessa iloisena vastaan, koska tämän kaltaista toimintaa on toivottu jo vuosien ajan.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Osana talousosaamisen edistämistoiminnan kartoituskyselyä kysyimme hankkeen verkostotoimijoiden odotuksia Suomen Pankin talousosaamishankkeelle. Esittelen tässä blogissa kyselyssä esille tulleita asioita. Kuten talousosaamisen saaman mediahuomion pohjalta arvata saattoi, odotukset hankkeelle ovat korkealla. Nähtiin tärkeänä, että vihdoin saadaan muodostettua kuva kokonaisuuteen kuuluvista toimijoista, toiminnasta, hankkeista, käytännöistä, materiaaleista ja tiedoista. Hankkeelle tulee saada valtakunnallinen koordinaatio, joka mahdollistaisi kaiken tämän laaja-alaisen hyödyntämisen. Tärkeänä on pidetty myös roolien ja työnjaon selkiyttämistä eri toimijoiden kesken. Vaikka hanketta on odotettu jo kauan, sitä pidetään vielä tänäänkin tärkeänä ja ajankohtaisena.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia hallitsee globaalia talousnäkymää ja tautitapaukset ovat maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Suomen tärkeimpien kauppakumppanien taloudet kärsivät merkittävästi pandemiasta ja myös Suomen talous supistuu vuonna 2020 selvästi. Viimeaikaiset tilastojulkistukset sekä lyhyen aikavälin ennustemallien tulemat tukevat Suomen Pankin kesäkuun ennusteen näkemystä siitä, että Suomen bruttokansantuote laskee kuluvana vuonna noin 7 %. Ennusteeseen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
  • Paloviita, Maritta (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Katso myös keskustelualoite 17/2020 ”Effective Policy Communication: Targets versus Instruments” https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/17721
    Suomen Pankin kyselytutkimukseen perustuvassa keskustelualoitteessa ”Effective Policy Communication: Targets versus Instruments” tutkitaan kuluttajien kognitiivisten kykyjen yhteyttä rahapolitiikan viestinnän tehokkuuteen. Kannattaako keskuspankin kertoa suurelle yleisölle politiikan tavoitteista vai politiikan välineistä, joilla tavoitteisiin pyritään? Millainen viesti tavoittaa parhaiten kognitiivisilta kyvyiltään erilaiset kuluttajat?