Browsing by Subject "kuluttajien luottamus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    Consumer confidence indicators are widely used in monitoring the economic cycle, as they are thought to contain forward-looking information on the path of the economy. Changes in consumer confidence have historically preceded shifts in the economic cycle by about six months. The value of forward-looking indicators is highlighted especially during exceptional inflection points in the economy, such as during the financial crisis or the currently prevailing coronavirus crisis, as these indicators provide readily available information about the future path of the economy. The rebound in consumer confidence and the recovery of the economy appear to be intimately connected.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat kasvun vahvistuneen selvästi toisella neljänneksellä ja vahvistavat Suomen Pankin kesäkuun ennustekuvaa nopeasta kasvupyrähdyksestä. Epävarmuus talouden kehityksestä on kuitenkin edelleen koholla. Koronapandemian kiihtyminen uudelleen kesän aikana muodostaa heikomman kehityksen riskejä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
  • Ambrocio, Gene (2021)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 4/2021
    I study the effects of the Covid-19 pandemic on business confidence in 11 Euro area countries and its consequent impact on economic activity. To obtain causal effects, I instrument business confidence with domestic household confidence as well as average household confidence in neighboring countries. I find evidence suggesting that the confidence and expectations channel was an important component to the economic transmission of Covid-19. A one standard deviation drop in business confidence leads to between 5-6 and 9 percent fall in economic activity in the industrial and wholesale and retail trade sectors respectively. These results highlight the importance of managing confidence and expectations in crises episodes.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouden suhdannetilanne on säilynyt vahvana kuluvan vuoden aikana. Kasvu on jatkunut vuoden toisella neljänneksellä. Työllisyys on kehittynyt toistaiseksi hyvin, mutta ammattitaitoisen työvoiman saanti on nousemassa kasvun esteeksi.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    Saving by Finnish households has been at very low levels for an historically long time. Since autumn 2014, the savings ratio has actually been negative. Underlying contributory factors include the low level of interest rates and consumer confidence, which has strengthened in recent years. Both factors encourage households to increase consumption and reduce saving, which has also been reflected in strong private consumption growth. Households’ continued accumulation of debt does, however, entail risks for the economy.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymä on hieman aiempaa positiivisempi. Suomen koronatilanteen käännös parempaan suuntaan ja kriisinhallinnan kääntyminen rajoitustoimien tiukentamisesta kohti niiden keventämistä tukee optimismia lähikuukausien kehityksestä. Koronatilanteessa on orastavia paranemisen merkkejä myös muualla Euroopassa, mutta tautitilanteen epävakaus ja globaalin pandemiatilanteen heikentyminen luovat edelleen uhkakuvia.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouskasvu hidastuu ja inflaatio on kiihtynyt. Toistaiseksi valtaosa taloustilastoista kuvaa sodan syttymistä edeltävää vahvan kasvun aikaa. Tuoreimmat luottamusluvut ja lyhyen aikavälin mallit ennakoivat kuitenkin hidastuvaa kasvua ensimmäiselle ja toiselle vuosineljännekselle. Talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi ja on jäämässä Suomen Pankin maaliskuussa julkaisemien skenaarioiden haarukkaan, 0,5-2,0 välille. Inflaatiota on vauhdittanut edelleen eniten energian hinnan nousu. Koronapandemiakaan ei ole vielä ohi, mikä vaikuttaa etenkin palvelualojen toipumiseen.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Suomalaisten kotitalouksien säästäminen on ollut huomattavan vähäistä historiallisen pitkään. Syksystä 2014 lähtien säästämisaste on ollut jopa negatiivinen. Taustalla vaikuttavat matala korkotaso sekä kuluttajien luottamus, joka on vahvistunut viime vuosina. Molemmat tekijät kannustavat kotitalouksia lisäämään kulutusta ja vähentämään säästämistä, mikä onkin näkynyt vahvana yksityisen kulutuksen kasvuna. Kotitalouksien jatkuvaan velkaantumiseen liittyy kuitenkin riskejä kansantalouden kannalta.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Kuluttajien luottamusindikaattoria käytetään yleisesti talouden suhdanteiden seurannassa, sillä sen ajatellaan sisältävän tietoa siitä, mihin suuntaan talous seuraavaksi kehittyy. Kuluttajien luottamuksen kehitys onkin historiallisesti ollut noin puoli vuotta yleisen suhdanteen kehitystä edellä. Poikkeuksellisissa suhdannekäänteissä, kuten finanssikriisissä tai nyt käsillä olevassa koronakriisissä, tällaisten ennakoivien indikaattoreiden arvo korostuu, sillä ne tarjoavat nopeasti saatavilla olevaa tietoa talouden suunnasta. Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja talouden elpyminen näyttävät olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Talous on toipunut nopeasti pandemian aikaisesta pudotuksesta, mutta alkuvuoden nopea talouskasvu osoittaa jo tasaantumisen merkkejä. Tuotannon pullonkaulat ja energian kallistuminen rajoittavat kasvua sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Koronakriisikään ei ole vielä ohi, mikä lisää epävarmuutta varsinkin palvelualojen toipumisesta.