Browsing by Subject "kustannuskilpailukyky"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 38
  • Liikanen, Erkki (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2015
    The Bank of Finland has emphasised that the problems of the Finnish economy are not primarily cyclical, but largely of a longer-term, structural nature. In addition to the weakness of the global economy, activity has been dampened by structural changes in Finnish industry, a contraction in the working-age population, weakening cost-competitiveness and, recently, also the difficulties in the Russian economy. As general government deficits have grown and a rapid increase in the population share of elderly people is looming, the longer-term outlook for the public finances has deteriorated. The Bank of Finland has pointed out that the key to resolving the serious problems in the economy lies in structural reforms, fiscal consolidation and improved cost-competitiveness.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Finnish cost-competitiveness has improved in recent years, following a long period of deterioration. The greatest improvement in cost-competitiveness was seen in 2017, when the Competitiveness Pact entered into force. According to different indicators, cost-competiveness remained mostly flat in 2018 or improved slightly. Similarly, forecasts for 2019 predict neither significant improvement nor deterioration in cost-competitiveness. From the perspective of employment and output in the economy's tradable sector, it would be prudent to see a further slight improvement.
  • Liikanen, Erkki (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2015
    Resolving the protracted problems in the Finnish economy requires action in three areas. It is necessary to improve cost-competitiveness, continue structural reforms and end growth in the public debt.
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2017
    Economic growth in the euro area is becoming more broadly based and there has already been four years of unbroken growth in GDP. The monetary policy of the ECB has been highly accommodative, lowering funding costs for both households and non-financial corporations across the euro area. Bank lending rates are at a historical low, which has strengthened credit growth. With lower unemployment and higher household incomes, confidence in future economic developments in the euro area is high. The accommodative monetary policy has buffered euro area growth against negative impacts from the growing global uncertainty, supported balance sheet restructuring in the financial sector and contributed to a reduction in leverage ratios.
  • Rehn, Olli (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    The Finnish economy is still going through a period of transition in which it has to adjust to two large structural realignments. One of these concerns the ageing population. The other comprises the shocks to the economy suffered since 2007, from which we have not yet fully recovered.
  • Rehn, Olli (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    The corona pandemic serves as a reminder that healthy public finances provide an irreplaceable shield when we hit hard times. It is now important to both time and target the fiscal policy stimulus effectively and take forward structural reforms. Finland’s labour market, too, has a vital role to play as the economy enters the recovery phase.
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Euroalueen talouskasvu on jatkumassa laaja-alaisena. Alueen BKT on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta. EKP:n rahapolitiikka on tukenut kehitystä vahvasti, kun yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannukset ovat kaikkialla pienentyneet. Pankkien antolainauskorot ovat historiallisen matalat, mikä on vahvistanut luotonannon kasvua. Kun työttömyys on vähentynyt ja kotitalouksien tulojen kehitys parantunut, on myös luottamus tulevaan talouskehitykseen euroalueella vahva. Kevyt rahapolitiikka on myös suojannut euroalueen talouskasvua kansainvälisen epävarmuuden lisääntymisen negatiivisilta vaikutuksilta, tukenut rahoitussektorin tervehdyttämistä ja edesauttanut velkaantumisen vähenemistä.
  • Suomen Pankki (2015)
    Euro & talous 5/2015
    Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin euroalueella aivan viime kuukausiin saakka, ja Suomi on nyt kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa. Hintatason kalleus rapauttaa kuluttajien ostovoimaa, minkä lisäksi hintojen nopea nousu heikentää Suomen vientialojen kustannuskilpailukykyä. Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri.
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?
  • Kilponen, Juha (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Fiskaalinen devalvaatio kohentaa hintakilpailukykyä sitä enemmän, mitä vaimeammin palkat reagoivat siihen. Vaikutusta tehostaa myös kotimaisten tuotantohintojen joustavuus. Pidemmällä aikavälillä fiskaalisen devalvaation vaikutuksia voidaan parantaa merkittävästi tehostamalla sekä hyödyke- että työmarkkinoiden toimintaa. Yksi keino on kilpailun lisääminen. Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on kuitenkin hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    The GDP deflator reflects the cost-competitiveness of Finnish production better than consumer prices do. Changes in the GDP deflator describe the change in prices of goods and services produced in Finland regardless of whether they are consumed in Finland or abroad.
  • Rehn, Olli (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. Tärkeää on nyt ajoittaa ja kohdistaa finanssipoliittinen elvytys tehokkaasti sekä edetä rakenteellisissa uudistuksissa. Suomalaisilla työmarkkinoilla on niilläkin näytön paikka myös talouden elpymisvaiheessa.
  • Kajanoja, Lauri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronakriisin aikana taloudessa ja politiikkatoimissa tärkeintä on väestön terveydestä huolehtiminen sekä kotitalouksien ja yritysten tukeminen vaikeimman vaiheen yli. Yksi kriisistä toipumiseen ja sen jälkeisen ajan näkymiin vaikuttavista tekijöistä on Suomen kustannuskilpailukyky. Mitä sen tulevasta kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun kriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Vienti ja teollisuuden työllisyys ovat vähentyneet jyrkästi, mikä johtuu osin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Kustannuskilpailukyvyn pitäisi siis parantua talouskasvun ja työllisyyden edellytysten kohentamiseksi. Mutta kuinka paljon sen pitäisi parantua? Talouden ulkoisen tasapainon mittareiden avulla arvioituna kustannuskilpailukyvyn parantumisen tarve on nyt noin 10–15 prosenttia, kun sitä mitataan koko talouden työkustannusten tasolla muihin maihin verrattuna.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Työmarkkinakierroksen päänavaus on syntynyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Kustannuskilpailukyky näyttäisi ennusteiden valossa pysyvän suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan suunnilleen samanlaisiin sopimuksiin.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomessa finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyä ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan. Euroalueeseen nähden Suomen kustannuskilpailukyky alkaa kuitenkin kohentua vuosina 2017–2019 muuta euroaluetta selvästi hitaammin nousevien työkustannusten ja hieman piristyvän tuottavuuskasvun myötä. Heikkenevä vaihtosuhde kuitenkin hankaloittaa kustannuskilpailukyvyn parantamista.
  • Kajanoja, Lauri (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan. Eri mittarien mukaan vuonna 2018 kustannuskilpailukyky pysyi jotakuinkin ennallaan tai parani hieman. Ennusteet viittaavat siihen, että myöskään vuonna 2019 kustannuskilpailukyvyssä ei tapahtuisi kovin suurta paranemista tai heikkenemistä. Talouden avoimen sektorin tuotannon ja työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn paraneminen edelleen hieman olisi perusteltua.
  • Kajanoja, Lauri (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen näyttäisi jatkuvan vuonna 2018, jos viime kuukausina solmittujen työehtosopimusten palkankorotuslinja jatkuu muiden alojen ratkaisuissa.
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.