Browsing by Subject "lainakatto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The crisis caused by the COVID-19 pandemic swept the Finnish economy into a sudden recession in 2020, but the progress with vaccinations means we can already see light at the end of the tunnel. The negative economic impacts of the crisis have so far been less than feared, and the most recent economic forecasts are encouraging.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    EU-mailla on vastoin yleistä käsitystä suhteellisen paljon kokemusta joidenkin potentiaalisten makrovakausvälineiden käytöstä, vaikka niiden käytön yksinomaisena tavoitteena ei olekaan ollut torjua järjestelmäriskejä ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta. Puolet EU-maista on käyttänyt asuntolainakattoa tosin eri tavoin määriteltynä ja eri tarkoituksiin. Joillakin mailla on myös kokemuksia EU:n vähimmäisvaatimuksia kireämpien vakavaraisuusvaatimusten käytöstä.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Koronapandemian aiheuttama kriisi suisti Suomen talouden äkilliseen taantumaan vuonna 2020, mutta rokotusten etenemisen myötä tunnelin päässä näkyy jo valoa. Kriisin haitalliset vaikutukset talouteen ovat toistaiseksi olleet pelättyä vähäisemmät, ja tuoreimmat talousennusteet ovat rohkaisevia.
  • Vauhkonen, Jukka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomessa otettiin heinäkuun 2016 alussa käyttöön asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto. Lainakatto toimisi tehokkaammin, jos se sidottaisiin pelkästään hankittavan asunnon arvoon.
  • Taipalus, Katja (2020)
    Euro & talous. Blogi
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    EU countries have contrary to the general view a relatively large amount of experience in using potential macroprudential tools, even if the specific purpose for their use has not been to ward off systemic risks and strengthen the stability of the financial system. Half of the countries in the EU have imposed a loan-to-value cap on housing loans, if differently defined and used for different purposes. Some countries also have experience with the use of capital adequacy requirements for banks in excess of the EU s minimum requirements.
  • Topi, Jukka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Mitä kotitalouksien velkaantuneisuuden tuomille riskeille voidaan tehdä ja on jo tehty? Yksi mahdollisuus on rajoittaa velkaantuneisuuden kasvua.
  • Rehn, Olli (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.
  • Topi, Jukka (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Lainakatto on tunnetuin makrovakauspolitiikan väline Suomessa. Se tulee voimaan ensi kesänä.
  • Vauhkonen, Jukka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Rahoitusjärjestelmän tulipalojen ehkäisemiseen tarvitaan toisiaan täydentäviä keinoja. Asuntolainojen enimmäisluototussuhde, eli lainakatto, astuu Suomessa voimaan heinäkuun alussa.
  • Atrila, Sanna (2016)
    Finanssivalvonta. Blogi 24.11.2016
    Lainakattosääntely on tänä vuonna tullut voimaan, ja heti voidaan todeta sen haavoittuvuus. Uutta sääntelyä on helppo kiertää, ja lopputuloksena näyttää olevan koko lainakattosääntelyn tavoitteiden vesittyminen.
  • Kurri, Samu (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 7/2021
    Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt kiristää ns. lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta lokakuun alusta lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1.10.2021 alkaen muun kuin ensiasunnon ostajat voivat saada lainaa korkeintaan 85 prosenttia suhteessa hyväksyttäviin vakuuksiin, tämänhetkisen 90 prosentin sijaan. Ensiasunnon ostajien osalta lainakatto säilyy ennallaan 95 prosentissa.