Browsing by Subject "lainat (rahasumma)"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 54
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The crisis caused by the COVID-19 pandemic swept the Finnish economy into a sudden recession in 2020, but the progress with vaccinations means we can already see light at the end of the tunnel. The negative economic impacts of the crisis have so far been less than feared, and the most recent economic forecasts are encouraging.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish households are carrying a worryingly large amount of debt. Housing loans and housing company loans have become more common and larger, and their repayment periods have become longer. In addition, the supply of consumer credit has become broader and more varied.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    New instruments are needed to rein in household debt 3 Debt-to-income cap and maturity limits necessary to curb financial stability risks 6 Nordic housing market showing strength, but not without risks 25 New mortgage-borrowers have an increasing amount of debt relative to income 36 A debt-to-income cap would dampen economic fluctuations 48 Imposing a loan-to-value limit on housing company loans would only affect a share of construction finance 53 Separating buy-to-let mortgages from other housing loans provides a clearer look into household debt 61 Moderate growth in Finnish companies’ non-performing loans 65 New stress-testing framework to assess the capital adequacy of Finnish banks 75 Pandemic continues to cast a shadow over the outlook for European banks’ credit risks 81
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish household debt relative to income has grown significantly since the turn of the millennium. In future, excessive borrowing could be stemmed by, for example, restricting the amount of credit available to households relative to their levels of income
  • Kaaresvirta, Juuso; Laakkonen, Helinä (2021)
    BOFIT Policy Brief 5/2021
    China became the world’s largest lender to emerging and developing economies over the past decade. At the same time, concerns on the debt sustainability of many of these countries have grown. Some countries have found themselves struggling to repay their loans and China has had to renegotiate debt restructurings bilaterally. As covid-19 pandemic hit many of the borrowers hard in 2020, China committed with all other G20 countries to the Debt Service Suspension Initiative (DSSI) to temporarily suspend official bilateral debt payment of 73 beneficiary countries. While China’s overseas lending remain opaque, there is little evidence that China intentionally practices “debt-trap diplomacy.”
  • Alakiuttu, Antti (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    A larger share of household and corporate finance than previously now comes from outside the banking sector. As a result of digitalisation, the number of different companies providing consumer credit and corporate finance services in Finland has increased. This has aroused concerns about increasing indebtedness among households and companies, although the number of these lenders has decreased following the interest rate cap imposed on consumer credit in September 2019.
  • Kauko, Karlo; Savolainen, Eero; Tuomikoski, Olli; Vauhkonen, Jukka (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    The Finnish corporate loan stock has grown in recent years. Corporate loans are riskier than household loans, yet the default rates on corporate lending have almost returned to the levels prevailing before the financial crisis.
  • Wirman, Joni (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Digipankit, eli ensisijaisesti digitaalisissa kanavissa toimivat pankit, alkoivat 2010-luvulla kasvattaa rooliaan Suomen kulutus- ja yrityslainamarkkinoilla. Vaikka digipankit ovat vielä suhteessa koko Suomen pankkisektoriin pieniä toimijoita, on niiden kasvuvauhti nopea. Kehityksen nopeus huomioon ottaen on mahdollista, että tietyissä tuotesegmenteissä niistä kehittyy vielä varteenotettavia haastajia perinteisille konttoripankeille. Erityisesti kulutusluotoissa digipankkien rooli on noussut merkittävästi: tällä hetkellä pankkisektorin kulutusluottokannan kasvusta suuri osuus tulee digipankeista. Kulutusluotot muodostavat kotimaassa toimivien digipankkien kokonaisliiketoiminnasta myös merkittävän osan.
  • Deryugina, Elena; Kovalenko, Olga; Pantina, Irina; Ponomarenko, Alexey (2015)
    BOFIT Discussion Papers 8/2015
    ​This article presents three alternative models for decomposing loan developments into components associated with changes in loan demand and supply fundamentals. Two models are based on macro data (error correction model and structural vector autoregression with sign restrictions) and one is based on bank-specific Bank Lending Survey results. We conclude that although loan growth in Russia converges to a long-run equilibrium determined by macroeconomic (demand) factors the convergence is likely to be driven by bank-side (supply) shocks. We identify large and unexplained supply shocks in loan fluctuations during the crisis of 2008–2009, signifying an impairment of credit markets. We also find contractionary shocks unrelated to demand fundamentals or balance sheet structures in 2013, although in general loan developments in 2013 and the first half of 2014 were not at all extraordinary.
  • Nykänen, Marja (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Household behaviour and business activity continue to be very much influenced by the COVID-19 pandemic. The prospects for the economic environment returning to a state of normalcy are improving, however, as vaccine rollouts gather pace in Finland and abroad. The Finnish economy has held up better than feared in the worst-case scenarios envisaged one year ago, and the financial system has continued to function well. The economy's better-than-expected performance can be attributed especially to the policy measures put in place domestically and in the euro area, and to the ability of households and businesses to adjust to the emergency conditions.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finland's financial system is structurally vulnerable due to the country's high levels of household debt and proportionately large banking system. Indebted households respond to declining economic conditions and increased uncertainty by reducing their levels of consumption and investment. Companies see their business conditions deteriorate, and the risks to the financial system are amplified.
  • Hohti, Marjaana; Järvinen, Katri (2020)
    Euro & talous 4/2020
    Jotta pankit voivat saada luottoa keskuspankista ja maksut liikkua sujuvasti, tarvitaan vakuuksia. Vakuudet suojaavat keskuspankkia vastapuoleen liittyvältä luottoriskiltä. Keskuspankin vakuuspolitiikalla tuetaan rahapolitiikan tavoitteita, markkinoiden toimintaa sekä rahoitusvakautta.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä 3 Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä 5 Pohjoismaiset asuntomarkkinat vahvassa vedossa, mutta eivät ilman riskejä 24 Uusilla asuntolainanottajilla yhä enemmän velkaa suhteessa tuloihin 35 Velkakatto vaimentaisi talouden heilahteluja 47 Taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuus vaikuttaisi vain osaan rakentamisen rahoituksesta 51 Sijoitusasuntolainojen erittely asuntolainoista tarkentaa kuvaa kotitalouksien velkaantumisesta 58 Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti 63 Uusi stressitestikehikko suomalaisten pankkien vakavaraisuuden arviointiin 72 Pandemia varjostaa edelleen Euroopan pankkien luottoriskinäkymiä 78
  • Koskinen, Kimmo (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Pitkään jatkunut matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet voimakkaasti sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Sijoitusten kasvu on nostanut kiinteistöjen hintoja useissa EU maissa, mikä on lisännyt epäilyjä markkinoiden ylikuumenemisesta osassa maita. Velan käyttö sijoituksissa on finanssikriisiä edeltävää aikaa vähäisempää ja sijoittajakunta on entistä hajautuneempi. Historia on kuitenkin osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutoksille.
  • Juselius, Mikael; Tarashev, Nikola (2020)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 18/2020
    Extending a standard credit-risk model illustrates that a single factor can drive both expected losses and the extent to which they may be exceeded in extreme scenarios, ie “unexpected losses.” This leads us to develop a framework for forecasting these losses jointly. In an application to quarterly US data on loan charge-offs from 1985 to 2019, we find that financial-cycle indicators – notably, the debt service ratio and credit-to-GDP gap – deliver reliable real-time forecasts, signalling turning points up to three years in advance. Provisions and capital that reflect such forecasts would help reduce the procyclicality of banks’ loss-absorbing resources.
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2021
    Lainan myöntämishetkellä on tarve saada kattava kuva siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat lainanottajan maksukyvyttömyysriskiin. Sijaitseeko yritys esimerkiksi alueella, joka voi tulvia? Asiakas voi olla altis fyysisille riskeille. Entä jos yrityksen on piakkoin tehtävä merkittäviä investointeja, jotta se olisi energiatehokkaampi? Asiakas on silloin altis siirtymäriskeille. Lainan myöntämishetkellä pohdittavaa on paljon. Pankki voi käydä vuoropuhelua lainanottajan kanssa siitä, miten asiakas on huomioinut ilmasto- ja ympäristöriskit nyt ja miten se tulee vastaamaan haasteisiin tulevaisuudessa.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Housing company loans are contributing to household indebtedness and are changing the composition of household debt. Housing company loans can also incentivise residential property investors to become highly leveraged. Imposing a loan-to-value limit of 60% on housing company loans would mitigate the issues associated with large housing company loans and make it easier to assess their risks. The impact of a loan-to-value limit would largely fall on owner-occupied housing output. Housing company loans are generally not used to finance the construction of rental housing. Imposing a loan-to-value limit on housing company loans might increase the number of pre-sales required by small construction companies or raise their borrowing costs.
  • Kurri, Samu (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 5/2021
    Suomen Pankki esitti 4.5.2021 vakausarvionsa julkaisun yhteydessä, että valtiovarainministeriön viranomaisten ja toimialan edustajista koostuneen työryhmän (ns. Mörttisen ryhmä) esitykset saatettaisiin ripeästi lainsäädäntöön. Tämä tarkoittaisi uusia rajoituksia velkaantumiselle: velkakattoa suhteessa kotitalouksien tuloihin, rajoitetta uudistuotannon taloyhtiölainojen osuudelle sekä enimmäislaina-aikoja asunto- ja taloyhtiölainoihin. Myös uudistuotannon yhtiölainojen alkuvaiheen lyhennysvapaita rajoitettaisiin.
  • Taipalus, Katja (2020)
    Euro & talous. Blogi
  • Virolainen, Kimmo (2013)
    Suomen Pankki. Blogi
    Ministeri Antti Tanskasen työryhmä esitti syksyllä 2012 yksimielisesti, että Finanssivalvonnalle (Fiva) tulisi antaa valtuudet rajoittaa pankkien myöntämien asuntoluottojen enimmäiskokoa suhteessa lainalla hankittavan asunnon arvoon. Sitovasta enimmäisluototussuhteesta käytetään myös nimitystä lainakatto ja se ilmaistaan tyypillisesti prosentteina. Asia on herättänyt varsin vilkasta keskustelua jälleen viime viikkoina.