Browsing by Subject "liikepankit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 36
  • Palva, Marianne (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1986
    Selvitykseni on kaksiosainen. Sen ensimmäisessä osassa käsittelen liike-, säästö- ja osuuspankkien keskikorkojen säätelyä ja korkojen kehitystä 1970-luvun alkupuolelta aina kesään 1986. Toisessa osassa katson, miten liike- ja säästöpankkien antolainauskantojen korkojakaumat ovat muuttuneet vuosina 1975 - 1986.
  • Granlund, Peik (2002)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 25/2002
    This paper analyses bank exit (ie reorganisation and liquidation) legislation in selected financial centres: New York, London, Frankfurt, Helsinki and Tokyo.The focus is on bank exit legislation applicable to commercial banks.The legislation is analysed from the perspective of bank stakeholders, ie bank creditors, depositors and bank shareholders.The analysis is restricted to those legislative provisions that provide security and rights for stakeholders in case of bank exit.In addition to current conditions, the paper covers the main legislative changes of the latter part of the 1990s. Key words: bank, regulation, supervision, reorganisation, liquidation JEL classification numbers: G28, K23
  • Kang, Shulong; Dong, Jianfeng; Yu, Haiyue; Cao, Jin; Dinger, Valeriya (2021)
    BOFIT Discussion Papers 4/2021
    This paper investigates how government-led banking liberalization affects credit allocation by banks using as a quasi-natural experiment the establishment of city commercial banks (CCBs) in China. Based on more than three million corporate financial statements spanning over 16 years, we find that the establishment of CCBs led to a 6–14 % drop in debt funding for private firms, as well as a 1–2 % rise in their funding costs. At the same time, private infrastructure firms enjoyed a nearly 6 % increase in debt funding and more than 100-basis-point drop in interest costs despite their inferior credit quality. The debt financing of private firm appears most severely affected in municipalities where officials face high promotional pressures or fiscal constraints.
  • (1922)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 2 ; 4 ; April
  • Haajanen, Jyrki (1998)
    Bank of Finland. Bulletin 72 ; 8 ; August
  • Granlund, Peik (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 5/2003
    This paper evaluates bank exit regimes in selected financial centres using econometric methods.The focus is on bank exit regimes applicable to commercial banks in New York, London, Frankfurt, Helsinki and Tokyo in 1998-2002.Bank exit regimes are studied from the perspective of bank creditors and bank shareholders.In order to apply econometric methods, the exit regimes are indexed and then evaluated by comparing them with market indicators that reflect the interests of bank creditors and shareholders.These market indicators comprise bank refinancing costs and bank growth rates.In other words, two specific questions are addressed: (1) Do differences in bank exit regimes of significance to bank creditors explain differences in bank refinancing costs?(2) Do differences in bank exit regimes significant to bank shareholders explain differences in bank growth?The study shows that in those financial centres where the probability of bailout is higher, refinancing costs for banks are lower.
  • Chernykh, Lucy; Davydov, Denis; Sihvonen, Jukka (2019)
    BOFIT Discussion Papers 2/2019
    We use a novel, household opinions-based measure – Public Confidence in a Bank – to explore the role of bank-level and system-wide determinants of customers’ trust in banks. Our study covers a panel of approximately 260 large Russian commercial banks publicly monitored during 2010–2017. We find that public confidence in a bank is highly sensitive to the industry-level financial stability indicators, but less sensitive to bank-level risk characteristics. This result reveals an important role of overall banking sector stability in determining public perception of the safety and soundness of individual banks.
  • Suomen Pankki (1918)
  • Suomen Pankki (1918)
  • Sarsa, Risto (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers. 4/1987
    Selvityksessä vertaillaan Suomessa toimivien liikepankkien kannattavuutta vuonna 1986 tulos- ja tasetietojen perusteella. Kotimaisten liikepankkien osalta käytetyt tunnusluvut perustuvat oikaistuihintuloslaskelmiin ja oikaistujen kuukausitaseiden keskiarvoihin; ulkomaisomisteisten pankkien luvut ovat oikaisemattomia. Eri tunnuslukujen antama kuva liikepankkien kannattavuudesta oli varsin yhtenäinen. Edelliseen vuoteen verrattuna liikepankkien suhteellinen kannattavuus heikkeni jonkin verran. Myönteisimmät tunnuslukujen arvot sai kotimaisista pankeista SKOP, ulkomaisomisteisista CITI.
  • Saarinen, Veikko (1986)
    Suomen Pankki. A 63
    Tämän selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään pääpiirteet vuosina 1950 - 1984 sovelletuista keskuspankkiluoton ehdoista. Siinä kartoitetaan keskuspankkiluoton säätelyssä käytetyt kiintiöt, perus- ja lisäkorkoasteikot sekä järjestelmän rakennemuutokset. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on ollut kartoittaa yhtenäisellä tavalla yli 30 vuoden ajalta kertynyt historiallinen materiaali. Selvityksen toisessa osassa tarkastellaan Suomen Pankin päivämarkkinoiden kehitystä ja ehtoja vuosina 1975 - 1984 Suomen Pankin rahapolitiikan osana. Päivämarkkinoiden tarkastelu on jaettu kahteen ajanjaksoon. Ensimmäisen aikana (1975 - 1979) päivämarkkinat toimivat uutena kiintiöjärjestelmää lähinnä täydentävänä likviditeetin tasausvälineenä. Toisen aikana (1980 - 1984) kiintiöjärjestelmän merkityksen vähennyttyä päivämarkkinat toimivat rahapolitiikan keskeisenä välineenä ja vaikutuskanavana. Päiväluottojen ja -talletusten määrä- ja korkorajojen ohella selvityksessä esitetään markkinoiden koronmuodostuksen perustana olleet sijoitussäännöt sekä niihin perustunut Suomen Pankin päivämarkkinapolitiikka. Lisäksi tarkastellaan päivämarkkinoiden kytkeytymistä keskuspankkiluottojärjestelmään. Selvityksen kolmannessa empiirisessä osassa esitetään vuosilta 1940 - 1984 tilastotietoja keskuspankki rahoituksen määrästä, rajoista ja kustannuksista. Tiedot on valtaosin laskettu päiväarvojen keskiarvoina, jotta ne mahdollisimman luotettavasti kuvaisivat tapahtunutta kehitystä. Erityisen huolellisesti on pyritty laatimaan keskuspankkirahoituksen marginaalikustannussarja, koska sitä sekä rahamarkkina-analyyseissa että ekonometrisissa malleissa on usein käytetty rahamarkkinoiden kireyden indikaattorina.
  • Saarinen, Veikko (1985)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1985
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrä ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikepankkien keskuspankkiluotonkäyttöön sovellettuja ehtoja osana Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Keskuspankkiluotolla tarkoitetaan tällöin sitä osaa pankeille myönnetystä keskuspankkirahoituksesta, jota on säädelty luottokiintiöiden avulla. Keskuspankkiluoton synonyymina käytetään sekä rediskonttaus-että keskuspankkivelkaa. Tarkastelun viitekehikkona käytetään hintateoreettista keskuspankkivelkamallia. Sen mukaan keskuspankkivelan optimitaso on kohdassa, jossa velan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rajatuotot. Tähän perustuen voimassa olleiden luottoehtojenpohjalta laaditaan keskuspankkivelan keski-, lisä-ja rajakorkoasteikot. Korkoasteikot on tekstissä esitetty sekä kuvioina että taulukkoyhteenvetoina. Keskuspankkiluoton peruskoron synonyymina käytetään rediskonttokorkoa ja Suomen Pankin peruskorkoa. Keskuspankkiluoton korkoasteikkojen ohella seltyksessä kartoitetaan vuosina 1950 -1984 sovelletut keskuspankkiluoton peruskorkoiset kiintiöt ja niiden kytkeytyminen muihin rahapolitiikan välineisiin kuten obligaatioiden termiinikauppoihin, kassavarantotalletuksiin, antolainaustavoitteisiin sekä päiväluottomarkkinoihin.
  • Saarinen, Veikko (1984)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 4/1984
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrää ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen kolmannessa osassa esitetään aikasarjat keskuspankkirahoituksen rajoista, määristä sekä kustannuksista. Lähteinä on käytetty Suomen Pankin kirjanpito-, tilinpäätös-ja vuosikertomusaineistoa sekä kiertokirjeitä. Tarkastelu on aloitettu 1940-luvulta, jotta se sisältäisi myös pankkien keskuspankkiluoton kehityksen ja säätelyn alkuvaiheet. Tekstissä, kuvioissa ja taulukoissa esitetyt luvut ja aikasarjat perustuvat vuosikeskiarvioihin. Selvityksen liitteissä vastaavat tiedot on esitetty kuukausikeskiarvoina. Selvityksessä tarkastellaan vuosikymmenittäin keskuspankkirahoituksen määrän ja kustannusten kehitystä. Samalla tarkastellaan keskuspankkirahoituksen koostumista sekä keskuspankkirahoituksen käytölle asetettuja erilaisia määrällisiä rajoja. Lisäksi selvitetään esitettyjen aikasarjojen laatimistapaa.
  • Autio, Jaakko; Ikonen, Vappu; Elonen, Heikki U. (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 25/1991
    Tässä selyityksessä tarkastellaan niitä ongelmia, joita liikepankit kohtasivat 1930-luvun laman aikana, Suomen Pankin toimenpiteitä pankkien pelastamiseksi, toimenpiteiden onnistumista ja ajoitusta sekä toimenpiteiden vaikutusta pankkeihin.
  • Fungáčová, Zuzana; Korhonen, Iikka (2011)
    BOFIT Discussion Papers 32/2011
    This paper provides an overview of the Chinese banking sector, which has expanded tremendously over the past two decades. We first describe aggregate developments of the sector and compare them to the situation in other countries. Also, various financial institutions that operate in China are analyzed. Our results confirm that the Chinese banking sector is truly in a class of its own, especially given the level of China's economic development. Despite significant reforms, the state and various public organizations still own controlling shares in the largest commercial banks. The state is also present on the borrowers' side; it is estimated that about half of state-owned commercial bank lending still goes to state-controlled companies. In this way, the banking system can serve as an important policy tool. Another distinctive feature of the Chinese banking sector is the variety of its banking institutions. New types of banking institutions, especially those serving rural areas, are emerging all the time. While equity and debt markets are still tiny relative to the banking sector and their importance as sources of financing of investment remain minor, they have evolved rapidly in recent years. JEL: G28, P34, G21 Keywords: China, banking sector, state banks
  • Suomen Pankki (1990)
    Suomen Pankki. A 77
    ESIPUHE Juha Savela PANKKIEN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSIEN UUSIMINEN Sampo Alhonsuo LIIKEPANKIT SUOMESSA JA EUROOPAN YHTEISÖN MAISSA - TEHOKKUUDEN JA KANNATTAVUUDEN VERTAILU Sampo Alhonsuo - Johanna Pensala PANKKIEN JA VAKUUTUSYHTIÖIDEN YHTEISTOIMINTA JA TOIMIALALIUKUMINEN Tom Kokkola - Matti Viren KESKUSPANKIN KUSTANNUSRASITUS ERI MAISSA SUMMARY
  • Hasan, Iftekhar; Schmiedel, Heiko; Song, Liang (2010)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 3/2010
    Published in Journal of Financial Services Research, Volume 41, Number 3 (2012): 163-195
    The European banking industry joined forces to achieve a fully integrated market for retail payment services in the euro area: the Single Euro Payments Area (SEPA). Against this background, the present paper examines the fundamental relationship between retail payment business and overall bank performance. Using data from across 27 European markets over the period 2000 2007, we analyse whether the provisions of retail payment services are reflected in improved bank performance, using accounting ratios and efficiency measures. The results confirm that banks perform better in countries where the retail payment service markets are more highly developed, and the relationship is stronger in countries with a relatively high adoption of retail payment transaction technologies. Retail payment transaction technology can itself also improve bank performance, and statistical evidence shows that heterogeneity in retail payment instruments is associated with enhanced bank performance. Similarly, a higher usage of electronic retail payment instruments seems to stimulate banking business. We also show that retail payment services have a more significant impact on savings and cooperative bank performance, although they do also have a positive influence on the performance of commercial banks. Additionally, our findings reveal that the impact of retail services on bank performance is dominated by fee income. Finally, an effective payment service market is found to be associated with higher bank stability. Our findings are robust to different regression specifications. The results may also be informative for the industry when reconsidering its business models in the light of current financial market developments
  • Fungáčová, Zuzana; Solanko, Laura (2008)
    BOFIT Discussion Papers 21/2008
    Published in HSE Economic Journal, 2009, Tom 13, Vol 1, 101–129
    The Russian banking sector has experienced enormous growth rates during the last 6-7 years. The rapid growth of assets has, however, contributed to a decrease in the capital adequacy ratio, thus influencing the ability of banks to cope with risk. Using quarterly data spanning from 1999 to 2007 on all Russian banks, we investigate the relationship between bank characteristics and risk-taking by Russian banks. The analysis of financial ratios reveals that, on average, the risk levels are still below those observed in Central and Eastern Europe. Combining the group-wise comparisons of financial ratios and the results of insolvency risk analysis based on fixed effects vector decomposition, three main conclusions emerge. First, controlling for bank characteristics, large banks have higher insolvency risk than small ones. Second, foreign-owned banks exhibit higher insolvency risk than domestic banks and large state-controlled banks are, unlike other state-controlled banks, more stable. Third, we find that the regional banks engage in significantly more risk-taking than their counterparts in Moscow. JEL Classification: G21, G32, P34 Keywords: bank risk-taking, banks in transition, Russia
  • Iivarinen, Timo (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 14/2013
    Varsinaisten maksujärjestelmien lisäksi suomalaiset pankit käyttävät kirjeenvaihtajapankki-verkostoa ulkomaille menevien maksujen välittämiseksi. Kirjeenvaihtajapankkitoiminta on perinteinen maksun välityskanava, kun maksun saaja on muualla kuin Suomessa. Tätä tarkoitusta varten jokainen pankki on rakentanut oman, maailmanlaajuisen kirjeenvaihtajapankkiverkoston. Toisin kuin varsinaisten maksujärjestelmien kohdalla keskuspankeilla on hyvin vähän tekemistä kirjeenvaihtajapankkimaksujen kanssa, koska myös maksujen katteiden siirrot suoritetaan liikepankkien välityksellä. Tästä syystä keskuspankeilla ei automaattisesti ole tietoja siitä, kuinka merkittävän osan maksamisesta kirjeenvaihtajapankkimaksut muodostavat Suomen Pankki on siksi pyytänyt Suomessa toimivilta pankeilta vuosittain tietoja näistä maksuista. Tässä kirjoituksessa kuvataan kirjeenvaihtajapankkitoimintaa ja pyritään arvioimaan sen merkitystä. Kirjeenvaihtajapankkitoiminnalla on edelleen erittäin merkittävä rooli suomalaisessa maksamisessa, kun halutaan siirtää maksuja Suomen rajojen ulkopuolelle. Jopa euroalueen sisällä kirjeenvaihtajapankkimaksujen arvo ylittää selvästi vastaavien SEPA-tilisiirtojen mää-rän. Varsinkin Saksaan ja Ranskaan menevät maksut ovat arvoltaan merkittäviä. Toisaalta kun tarkastellaan maksujen määriä, on tilanne täysin päinvastainen. Kirjeenvaihtajapankki-maksuja käytetään siis erityisesti arvoltaan suurten asiakasmaksujen välittämiseen. Pankkien kanssa käydyt keskustelut sekä muu tiedonkeruu osoittavat syyn olevan se, että kirjeen-vaihtajapankkiverkosto on ainoa tapa välittää rajat ylittäviä pikamaksuja. TARGET2-järjestelmää ei Suomessa käytetä juurikaan asiakkaiden pikamaksujen välittämiseen. Jos halutaan eurooppalaisen maksamisen siirtyvän yhä enemmän käyttämään SEPA-standardeja, on erittäin tärkeää, että pikamaksuille kehitetään SEPA-standardeja noudattava maksutuote, joka mahdollistaa maksun perille menon vielä saman päivän aikana. EU-alueen kirjeenvaihtajapankkitoiminnan merkityksestä kertoo myös maksujen valuuttojen jakauma. Euro on kaikkein käytetyin valuutta suomalaisten pankkien kirjeenvaihtajapankkimaksuissa. Näin on siitäkin huolimatta, että monet Suomen suurimmista kauppakumppaneista ovat euroalueen ulkopuolella. Euroa siis käytetään myös näiden kauppakumppaneiden kanssa käytävässä kaupassa. Tämä vähentää suomalaisten yritysten valuuttariskejä. Vielä on tarvetta parantaa tiedonkeruuta ulkomaanmaksuista. Pankkien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että teknisistä vaikeuksista johtuen erityisesti euroalueen ulkopuolelle menevien maksujen tiedonkeruussa on pientä epämääräisyyttä, ja nykytiedonkeruu näyttää liian pientä osuutta näille maksuille. Maksuliikealueen tietojen keruu tulee muuttumaan merkittävästi vuonna 2014, kun pankit alkavat raportoida suoraan Suomen Pankille. Tässä yhteydessä ohjeistusta maksujen raportoinnista pyritään parantamaan, jotta tarkempia tietoja saadaan. Kirjeenvaihtajapankkitoimintaa koskeva tietojen keruu ei sisällä tietoja pankkien kirjeen-vaihtajapankkiverkoston laajuudesta tai nostro-tilien lukumääristä. Myös likviditeetti- ja luotto- ja keskittymisriskit jäävät nykytiedonkeruuta tarkastelemalla epäselviksi. Näiden riskien kartoittamiseksi Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tulevat yhdessä pohtimaan ratkaisukeinoja.