Browsing by Subject "luottokelpoisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Saukkonen, Erja (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 30/1995
    This paper is a study of default risk on Finnish government debt. The objectives of the study are to estimate the size of the default risk and to shed some light to the causes of default risk, using simple regression runs.To estimate the Finnish government default risk premium, we measured the interest rate differential on Finnish government DEM- and USD-denominated bonds compared to respectively German and US government bonds over the period October 1991 February 1995.For the sake of comparison, we also measured the interest rate differential between Finnish government FIM-denominated bonds and German government bonds.Our results indicate that for the period studied the default risk premium on the Finnish government foreign-currency denominated debt was quite small, but by no means trivial and clearly not constant.The default risk premium on DEM-denominated debt was a small fraction of the differential for FIM-denominated debt.Our results provide strong evidence that the default risk premium was mainly determined by the level and growth rate of government debt and was not related to the general economic indicators (GDP and current account).
  • Huang, Shumin (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 1/1993
    This empirical investigation aims to identify the economic factors that determine a country's creditworthiness. Published country risk ratings are used as direct creditworthy measurement and logit analysis is applied in the present work. The pooled data includes observations of 34 sample countries for the period from 1980 to 1989. Different from earlier country risk studies which have focused only on developing country's rescheduling cases, this research also pays attention to industrial countries in order to seek the common determinants for both LDCs and DCs. Five macroeconomic ratios have been found significant in affecting country creditworthiness. In addition, this work suggests that these five basic indicators have both progressive and joint effects on creditworthiness. That is, the empirical results show that quadratic model is better than the generally assumed linear model.
  • Tölö, Eero; Jokivuolle, Esa; Virén, Matti (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 9/2014
    We investigate the relationship between the daily average interbank overnight borrowing rate (AOR) and the credit default swap price (CDS) of 60 banks using the Eurosystem's proprietary data from mid-2008 to mid-2013. We find that the AOR which is observable only by the competent Eurosystem authorities leads the CDS at least by one day. The lead was concentrated on days of market stress for banks which mainly borrow from "relationship" lender banks. Such borrower banks are typically smaller, have weak ratings, and likely reside in crisis countries.
  • Laakkonen, Helinä; Lahtinen, Markus; Härmälä, Valtteri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2014
    Valtion luottoriskillä on erityinen status taloudessa: kun valtio joutuu ongelmiin, siitä kärsii koko talous. Valtion luottoriskin kasvu ei heijastu ainoastaan sen omiin velanhoitokustannuksiin tai rahoituksen saatavuuteen, vaan valtion velastaan maksama hinta toimii yleensä pohja-arvona myös muiden yritysten riskilisille. Muutokset valtionvelan riskillisyydessä heijastuvat yleensä erityisen vahvasti maan pankkisektoriin johtuen pankkien ja valtion välisistä ristiinkytköksistä. Valtion luottoriskillä on merkittävä asema koko kansantalouden rahoituskustannusten kannalta, mutta myös rahoitusmarkkinoiden vakauden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä. Luottoriskin mittarina käytetään valtioiden luottoluokituksia. Tutkimustulosten mukaan valtion taloudellisella tilalla, hallinnon toimivuudella ja poliittisen järjestelmän laadulla on merkittävä vaikutus valtion luottoluokitukseen. Luottoluokitukseen vaikuttaa merkittävästi myös se, onko valtio hoitanut lainavelvoitteensa aikaisemmin. Kansainvälisillä instituutioilla, kuten EU:lla ja eurolla on ollut myös vaikutus niihin kuuluvien maiden luottoluokituksiin. Tutkimus etenee seuraavasti: Toisessa luvussa tarkastellaan valtion luottoriskin merkityksellisyyttä taloudelle etenkin valtion ja pankkisektorin välisten ristiinkytkösten näkökulmasta. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri tapoja mitata valtion luottoriskiä ja neljännessä luvussa tarkastellaan valtion luottoluokitukseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden valossa. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksessa käytettävä ekonometrinen malli ja sen estimoinnissa käytetty aineisto. Kuudennessa luvussa käydään läpi estimointitulokset. Suomessa luottoluokituksen pysyminen korkeimmassa luottoluokassa on herättänyt keskustelua viime vuosina kehnon talouskehityksen myötä alati heikentyvän valtiontalouden vuoksi. Matalan luottoriskin maana Suomen valtio on maksanut velastaan erittäin alhaista korkoa, millä on epäilemättä ollut positiivisia vaikutuksia valtion taloudenhoitoon etenkin taloudellisesti haastavina viime vuosina. Korkean luottoluokituksen merkitystä kuvastaa osaltaan se, että Suomessa luottoluokituksen säilyttämisestä on muodostunut selkeä talouspolitiikkaa ohjaava tavoite. Tutkimuksen viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja pohditaan tutkimustuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta.
  • Hyytinen, Ari; Toivanen, Otto (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 9/2000
    Whether or not banks are engaged in ex ante monitoring of customers may have important consequences for the whole economy.We approach this question via a model in which banks can invest in either information acquisition or market power (product differentiation). The two alternatives generate different predictions, which are tested using panel data on Finnish local banks.We find evidence that banks' investments in branch networks and human capital (personnel) contribute to information acquisition but not to market power.We also find that managing customers' money transactions enhances banks ability to control their lending risks.
  • Jokivuolle, Esa; Peura, Samu (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 27/2006
    Published in Journal of Risk, Volume 12, No. 4, 2010, Pages 3-13
    The solvency standards implicit in bank capital levels, as reported eg in Jackson et al (2002), are much higher than those required for top ratings, if standard single period economic capital models are taken seriously.We explain this excess capital puzzle by forward looking rating targeting behaviour by banks, which aims at maintaining rating above a minimum target in future periods.We calibrate to data on actual bank capital the confidence level used by the median US AA rated bank to maintain at least a single A rating.The calibrated confidence level is in line with the historical probability of an AA rated bank to be downgraded below A. Key words: bank capital, credit rating, value-at-risk, economic capital, capital structure JEL classification numbers: G21, G32