Browsing by Subject "luottolaitokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 53
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2019)
    Financial Supervisory Authority in brief 2 Director General’s Review 4 Strategy 2017–2019 6 State of financial markets 7 Supervision responsive to changes in operating environment 10 Anti-money laundering 13 Regulation related to virtual currencies to be developed 14 Macroprudential measures were applied to strengthen the risk resilience of credit institutions and households 16 Board 18 Management Group 19 Appendices 20
  • Suomen Pankki; Finanssivalvonta (2017)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportin erillisraportti
    1 Yhteenveto 3 2 Asuntoluotonannon haavoittuvuudet ja järjestelmäriski 4 3 Miksi järjestelmäriskit puoltavat riskipainojen korottamista? 8 4 Suomalaisten luottolaitosten asuntolainojen riskipainot 14 5 Arvioita riskipainojen riittävyydestä kriisitilanteissa 16 Liite. Riskipainojen vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussuhteisiin ja -vaatimuksiin 19
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2019)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 18.9.2019
    Vähimmäisomavaraisuusaste vähintään kolme prosenttia .. 1 Pysyvän varainhankinnan suhdeluku vähintään sata prosenttia .. 2 Kaupankäyntivaraston markkinariskille raportointivaatimus .. 2 Suurten asiakasriskien rajoitukset kiristyvät .. 2 Pilari 2 -lisäpääomavaatimusten asettamisehtoja selvennetään.. 2 Suhteellisuus, huojennuksia .. 2 G-SII-pankkien tappionkattamiskyvylle asetettuja vaatimuksia kiristetään .. 3 Makrovakausvälineisiin tarkennuksia .. 3 Työ jatkuu .. 3
  • Wirman, Joni (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Digipankit, eli ensisijaisesti digitaalisissa kanavissa toimivat pankit, alkoivat 2010-luvulla kasvattaa rooliaan Suomen kulutus- ja yrityslainamarkkinoilla. Vaikka digipankit ovat vielä suhteessa koko Suomen pankkisektoriin pieniä toimijoita, on niiden kasvuvauhti nopea. Kehityksen nopeus huomioon ottaen on mahdollista, että tietyissä tuotesegmenteissä niistä kehittyy vielä varteenotettavia haastajia perinteisille konttoripankeille. Erityisesti kulutusluotoissa digipankkien rooli on noussut merkittävästi: tällä hetkellä pankkisektorin kulutusluottokannan kasvusta suuri osuus tulee digipankeista. Kulutusluotot muodostavat kotimaassa toimivien digipankkien kokonaisliiketoiminnasta myös merkittävän osan.
  • Ollila, Esko (1998)
    Bank of Finland. Bulletin 72 ; 3 ; March
  • Ollila, Esko (1998)
    MARKKA & TALOUS 1
  • Topi, Jukka (2002)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Euroopan tasolla rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehittäminen on viime aikoina pitkälti perustunut Euroopan rahoitusmarkkinoiden integrointiin tähtäävän, EU:n komission vuonna 1999 hyväksymän Financial Services Action Planin (FSAP) toteuttamiseen. Tavoitteena on saada toimintaohjelma toteutettua vuoteen 2005 mennessä. FSAP-ohjelman noin neljästäkymmenestä toimenpiteestä runsaat puolet oli huhtikuussa 2002 toteutettu
  • Kauste, Ilsa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2020
    Ilsa kauste pohtii pohtii blogissaan EBAn raportin pohjalta monimuotoisuuden toteutumista luottolaitoksissa ja sijoituspalveluyhtiöissä.
  • Pylkkönen, Pertti (2006)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Finnish mortgage banks are stepping up their operations. The market for covered bonds continues to grow rapidly in Europe.
  • Pauli, Ralf; Bingham, T.R.G. (1983)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 57 ; 8 ; August
  • Sepp, Urmas (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1995
  • Laakso, Jyrki (1995)
    Bank of Finland. Bulletin 69 ; 5 ; May
  • Santala, Ilpo (1972)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 46 ; 2 ; February
  • Ilaskivi, Raimo (1971)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 45 ; 12 ; December
  • Böök, Einar (1927)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 7 ; 5 ; May
  • Topi, Jukka (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Järjestelmäriskipuskuri tuli Suomessa käytettäväksi vuoden 2018 alussa. Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, joka voidaan määrätä luottolaitoksille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Puskuri voidaan asettaa enintään viiden prosentin suuruisena. Sen tarkoituksena on vahvistaa luottolaitossektorin vakavaraisuutta rahoitusjärjestelmän rakenteellisten riskien ja haavoittuvuuksien varalle. Riittävä pääomitus parantaa luottolaitosten edellytyksiä toimia ja välittää rahoitusta myös vaikeissa olosuhteissa. Alustavan arvion mukaan Suomen rahoitusjärjestelmässä on suurempia rakenteellisia riskejä kuin muissa EU-maissa, mikä on lainsäädännön asettama edellytys järjestelmäriskipuskurin määräämiseen.
  • Pylkkönen, Pertti (2006)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Suomalaisten kiinnitysluottopankkien toiminta on elpymässä. Katettujen jvk-lainojen markkinoiden vahva kasvu jatkuu Euroopassa.
  • Tissari, Päivi (2000)
    EURO & TALOUS 3
    Rahapoliittisia operaatioita toteuttavat eurojärjestelmässä kansalliset keskuspankit EKP:n neuvoston tekemien strategisten linjausten ja EKP:n johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Muiden euroalueen kansallisten keskuspankkien tapaan Suomen Pankki on vastuussa operaatioiden sujumisesta moitteettomasti oman maansa eli Suomessa sijaitsevien luottolaitosten Osalta.
  • Suomen Pankki; Finanssivalvonta (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportin erillisraportti
    Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Muuttuva lisäpääomavaatimus vahvistaa luottolaitosten riskinsietokykyä 4 1.2 Luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama ensisijaisena riskimittarina 4 1.3 Päätöksenteko perustuu ohjattuun harkintaan 5 2 Luottokannan määrittely 6 2.1 Ensisijainen riskimittari lasketaan Suomessa käyttäen laajaa luottokantaa 6 2.2 Laajan luottokantakäsitteen käyttö perusteltua monesta syystä 7 2.3 Myös muita luotonannon riskimittareita tarvitaan 7 3 Eri luottokantamääritelmien mukaiset riskimittarit Suomen aineistolla 9 3.1 Luottokanta eri määritelmiä käyttäen 9 3.2 Luottokanta/BKT-suhde eri määritelmiä käyttäen 10 3.3 Luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama eri määritelmiä käyttäen 10 4 Tilastorevisioiden vaikutus ensisijaisen riskimittariin 11 4.1 Tilastoja tarkistetaan takautuvasti 11 4.2 Suurimmat revisiot koskeneet yritysten luottokantaa 11 4.3 Revisioilla takautuvasti suuri vaikutus ensisijaisen riskimittarin arvoon 12
  • Lehto, Eero (1984)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 57/1984
    SISISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 RAHOITUKSEN MÄÄRIEN KEHITYS ERI MARKKINOILLA 8 2.1 Rahoituslaitokset ja valtio • 8 2.1.1 Luotonanto yleisölle 8 2.1.2 Talletuspankkien rahoituksen lähteet 10 2.1.3 Joukkovelkakirjalainat ja muut rahoituksen lähteet 12 2.2 Hallinnollisten markkinoiden ulkopuoliset rahoitusvirrat 14 2.2.1 Yleisösektorin myöntämät luotot 15 2.2.2 Yleisösektorille myönnetty rahoitus 17 3 RAHOITUSMARKKINOI'DEN KORKOJÄRJESTELMÄ 22 3.1 Korkojärjestelmän yleiset piirteet 22 3.2 Hallinnolliset korot 27 3.2.1 Talletuspankkien anto- ja ottolainauskorot 27 3.2.2 Kotimaisten obligaatioiden korot 30 3.2.3 Muiden luottolaitosten antolainauskorot 33 3.3 Kotimaiset vapaan koronmuodostuksen markkinat 34 3.4 Ulkomaisten korkojen yhteys kotimaisiin korkoihin 37 3.4.1 Suomen rahoitusmarkkinoilla vallinneiden korkojen taso kansainvälisessä vertailussa 3.4.2 Ulkomaisen ja kotimaisen korkotason välisen eron merkitys talouden tasapainolle LÄHDELUETTELO LIITE Marginaalikorko suljetussa taloudessa LI ITEKUVIOT