Browsing by Subject "maakaasu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Simola, Heli; Korhonen, Vesa (2016)
    BOFIT Policy Brief 9/2016
    ​Venäjän arktisten alueiden merkitys koko maan talouden kannalta rajallinen, mutta siellä on merkittäviä luonnonvaroja ja Venäjällä alueita pidetään tärkeinä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Venäjän arktisilla alueilla on noin 3 % maan väestöstä ja niiden yhteenlaskettu osuus Venäjän BKT:stä on viime vuosina ollut arviolta hieman alle 7 %. Arktisilla alueilla tuotetaan kuitenkin noin 80 % Venäjän maakaasusta ja lähes 15 % öljystä. Lisäksi siellä sijaitsee merkittävä osa Venäjän todennetuista maakaasu- ja öljyvarannoista, joista osa on tosin vaikeasti hyödynnettävissä. Hankalat sääolosuhteet ja korkeat kustannukset rajoittavat arktisten alueiden asemaa kuljetusreittinä, joten niiden kautta kulkee vain 5 % Venäjän merikuljetuksista.
  • Simola, Heli (2020)
    BOFIT Policy Brief 11/2020
    Even with substantial uncertainty over the timing and magnitude of climate change, the potential impacts pose significant risks to long-term global economic development. This paper reviews relevant literature on economic effects of climate change with respect to Russia, which faces physical risks as well as risks created by the transition to a low-carbon economy. Most risks arise from the orientation of Russian production and exports to carbon-intensive sectors, particularly oil and gas. Nevertheless, Russia has shown little ambition in addressing risks related to climate change.
  • Simola, Heli (2016)
    BOFIT Policy Brief 6/2016
    The economic cooperation between Russia and China has increased notably during past couple of decades, although from a very low level. Despite the increase, economic dependency between countries remains relatively low and it is rather a one-sided dependency of Russia from China than a deeper inter-dependency. The economic relations have largely been characterized by traditional trade based on comparative advantage, whereas investment flows between countries have been relatively small. Since Russia’s relations with the western countries have deteriorated, it has aimed at closer ties with China. The high-level relations are probably better than ever, but in practice the development has been more modest. Economic cooperation between Russia and China is likely to continue increasing gradually, but there are many challenges for deepening the relations and raising mutual inter-dependency.
  • Riipinen, Toni (2003)
    BOFIT Discussion Papers 12/2003
    This work considers effects of energy market liberalisation in the countries of the former Soviet Union (FSU).Our analysis is based on a computable general equilibrium (CGE) model called the Global Trade Analysis Project (GTAP).This specialised model makes it possible to evaluate effects in a general equilibrium set-up. Energy market reforms are widely discussed in the literature, but the use of CGE models has been limited.In the main part of the paper, we perform two experiments.The first is a benchmark liberalisation experiment in which all government taxes and subsidies are removed.The second is an attempt to simulate an increase in the export capacity of energy commodities into the European markets.In general, we find that liberalisation of FSU energy markets would increase welfare in the EU countries, while in the FSU welfare would decrease.This result is mainly due to the terms of trade effect, as export prices of FSU countries decrease. Keywords: energy, computable general equilibrium models, former Soviet Union, welfare analysis
  • Kuboniwa, Masaaki (2016)
    BOFIT Policy Brief 10/2016
    A Soviet legacy for present-day Russia is found in its resource dependency as well as its implicit exposition of resource rents from foreign trade in the national accounting. Estimating rents from the foreign trade of oil and gas, we demonstrate how large the GDP of the oil and gas sector had been in the Soviet Union and has been in present-day Russia, as well.
  • Solanko, Laura (2010)
    Bofit. Focus/Opinion. Asiantuntijan näkemys 3/2010
  • Solanko, Laura (2010)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 3/2010
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2014)
    BOFIT Policy Brief 5/2014
    Ukraine is afraid of Russia cutting off its gas supplies if it cannot pay the higher price demanded by Gazprom. However, the situation is not an easy one for Gazprom, either, Ukraine being one of its largest customers and an important transit route to European customers. Most EU countries would be unlikely to face major difficulties from possible short-term disruptions in the availability of gas imports. Keywords: Russia, Ukraine, energy
  • Solanko, Laura; Vilmi, Lauri (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiamarkkinoilla on ollut nähtävissä kaksi suurta muutosta: kulutuksen kasvun siirtyminen nouseviin talouksiin sekä epätavanomaisten hiilivetyjen ja nesteytetyn maakaasun tulo markkinoille. Nousevat taloudet kuluttavat jo nyt yli puolet globaalista energiantuotannosta, ja kulutuksen kasvu siirtyy yhä selvemmin Aasian suuriin nouseviin talouksiin. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa, mutta pysyy silti alle 20 prosentin ainakin lähivuosikymmenet. Samalla tuotantokustannusten pieneneminen on edesauttanut monien uusien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämistä erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä on laskenut erityisesti maakaasun hintaa Yhdysvalloissa samalla kun Euroopassa energian hinta on säilynyt kalliina.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 4/2021
    China is by far the world’s largest consumer of primary energy. Its vast energy demands are a leading issue for global energy use, driving pollution trends and prices on commodity markets. Despite huge increases in non-fossil capacity from nuclear and renewables, China still burns tremendous amounts of coal to meet its primary energy needs. Domestic energy consumption has risen faster than energy production, and thereby increased China’s dependence on energy imports. China is the world’s largest polluter, so any effort on the country’s part towards cleaner energy has major implications for global decarbonisation efforts. This overview comprises ten briefs on China’s energy sector. They cover recent developments in energy use and the shifting dynamics in primary power generation aimed at meeting China’s energy needs.
  • Sung, Jinsok (2020)
    BOFIT Policy Brief 12/2020
    This paper considers the implications of Western economic sanctions on Russia’s natural gas sector. Despite exposures to increased risk to the gas industry, companies in the sector accelerated localization of imported technologies and moved into new markets. Recent evidence of this shift includes the launch of pipeline gas exports to China in 2019 and development of LNG capabilities to serve the global market.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2014)
    BOFIT Policy Brief 4/2014
    Talousvaikeuksissa kamppaileva Ukraina pelkää Venäjän sulkevan kaasuhanat, jollei se pysty maksamaan Gazpromin vaatimaa korkeampaa hintaa, mutta kaasukiistan kärjistyminen ei olisi helppoa Gazpromillekaan. EU:lle mahdollisten lyhytaikaisten maakaasun toimitushäiriöiden vaikutukset lienisivät tällä hetkellä varsin vähäiset.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2017)
    BOFIT Policy Brief 3/2017
    Tähän katsaukseen on koottu kymmenen tiivistä artikkelia, jotka antavat yleiskuvan Venäjän öljy- ja kaasusektorin nykytilanteesta ja näkymistä. Artikkelit ovat itsenäisiä ja yhdessä ne antavat monipuolisen kuvan öljy- ja kaasusektorin kehityksestä ja sektorin merkityksestä Venäjän taloudessa. Öljysektori tuottaa Venäjälle enemmän vienti- ja verotuloja, mutta kaasusektori on avainasemassa erityisesti kotimarkkinoiden näkökulmasta. Venäjän öljyn tuotannon ja viennin odotetaan lähivuosina kasvavan korkeintaan hitaasti, koska tuotannon voimakkaampi lisääminen vaatisi enemmän investointeja. Sekä öljyn tuotannossa että etenkin viennissä kasvun painopiste on siirtynyt itään päin ja Kiinasta on tullut yksi Venäjän tärkeimmistä vientimarkkinoista. Maakaasun tuotannon kasvua taas rajoittavat pikemmin kysyntä- kuin tarjontatekijät ja kaasun tuotanto pysyy jatkossakin keskittyneenä nykyisille sijoilleen Venäjän arktisilla alueilla. Suunnitelmista huolimatta maakaasun vientimarkkinat ovat edelleen pääosin lännessä rajallisen kuljetusinfrastruktuurin vuoksi. Sekä Venäjän että kansainvälisen öljy- ja kaasusektorin tarkastelua vaikeuttavat tilastointiin liittyvät kysymykset.
  • Korhonen, Iikka; Solanko, Laura (2008)
    BOFIT Online 2008/4
    Kazakstanin talous on kasvanut viime vuosina nopeasti. Talouskasvua ovat vauhdittaneet öljyn korkea hinta sekä pankkien luotonannon nopea kasvu. Kazakstanilaisten pankkien ulkomainen velka onkin kasvanut hyvin nopeasti. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden turbulenssin alettua kesällä 2007 kazakstanilaisten pankkien mahdollisuudet lainata lisää kansainvälisiltä markkinoilta ovat pienentyneet selvästi ja niiden lainoistaan maksamat korot ovat nousseet. Tämän takia pankkien lainananto Kazakstanissa on lakannut kasva-masta. Tämä hidastaa talouskasvua tulevina vuosina. Lisäksi Kazakstanin vaihtotase on painunut alijäämäiseksi, mikä osaltaan heikentää maan tulevaisuudennäkymiä. Asiasanat: Kazakstan, öljy, pankit, ulkomainen velka
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2020)
    BOFIT Policy Brief 14/2020
    Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja. Maan energiankysynnällä on keskeinen sija maailman energiankulutuksen ja päästöjen kehityksessä sekä raaka-ainemarkkinoilla. Yhä suurin osa energiatarpeesta tuotetaan ilmaston näkökulmasta haitallisella kivihiilellä, vaikka esimerkiksi ydinvoiman ja uusiutuvan energian kapasiteettia on kasvatettu voimakkaasti. Kotimainen kulutus on kasvanut energiantuotantoa nopeammin, jolloin riippuvuus tuontiraaka-aineista on kasvanut. Kiina on niin ikään maailman suurin saastuttaja, joten sen tavoitteet energiantuotannon puhdistamisesta ovat koko maailman päästöjen vähentämisen kannalta keskeisiä. Tähän julkaisuun on koottu kymmenen itsenäistä, lyhyttä artikkelia Kiinan energiasektorista, sen viimeaikaisesta kehityksestä ja eri energiamuotojen merkityksestä maan energiantarpeessa.
  • Solanko, Laura (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Ukrainan Naftogaz ja Venäjän kaasujätti Gazprom tekivät kymmenen vuoden sopimuksen kaasutoimituksista vuonna 2009. Sopimusta muokattiin vuonna 2010, jolloin Ukrainalle myönnettiin tuntuva hinnanalennus vastineeksi Sevastopolin laivastotukikohdan vuokrasopimuksen jatkamisesta. Sopimuksen yksityiskohdista on kiistelty jatkuvasti, ja kuluneen kevään aikana Naftogazin ja Gazpromin välille pyrittiin EU:n avustuksella aikaansaamaan uusi sopimus, mutta tulokset jäivät laihoiksi.
  • Solanko, Laura (2009)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 1/2009
  • Simola, Heli; Solanko, Laura; Korhonen, Vesa (2013)
    BOFIT Online 2/2013
    Tiivistelmä 3 Öljy- ja kaasusektorin osuus Venäjän kokonaistuotannosta 4 Heli Simola Riittääkö Venäjältä enää öljyä ja kaasua vientiin? 7 Heli Simola Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on hidasta 11 Laura Solanko Kaasumarkkinoiden muutos - uudet maakaasun lähteet, LNG ja markkinahinnoittelu 14 Laura Solanko Öljyn ja kaasun vientireitit monipuolistuvat 16 Laura Solanko Muutamat suuryritykset hallitsevat öljy- ja kaasusektoria 19 Heli Simola ja Laura Solanko Valtiolle merkittävien öljyverotulojen kasvubuumi on takanapäin 22 Vesa Korhonen Öljytuloista huolimatta Venäjän vaihtotaseen ylijäämä sulaa 25 Heli Simola Sähköreformi - kapasiteettimarkkinan edelläkävijä 27 Laura Solanko
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2017)
    BOFIT Policy Brief 5/2017
    This overview is a compilation of ten concise articles that give a general picture of the current situation and prospects of Russia’s oil and gas sector. The articles are independent and together they give a rich overview of the development of the oil and gas sector and the significance of the sector in the Russian economy. The oil sector generates more export and tax revenue for Russia, but the gas sector plays a key role, particularly from a domestic market perspective. In the next few years, Russia’s oil production and exports are expected to grow slowly at best, because a stronger increase in production would require more investment. In oil production and particularly in exports, the focus of growth has shifted eastwards, and China has become one of Russia’s most important export markets. Growth of natural gas production, on the other hand, is limited more by demand than supply factors and gas production will remain focused in the future on its present locations in Russia’s Arctic regions. Despite plans, the export market for natural gas will still be mainly in the West, due to limited transport infrastructure. Examination of both the Russian and the international oil and gas sector is complicated by statistical peculiarities.
  • Solanko, Laura; Ollus, Simon-Erik (2008)
    BOFIT Online 2008/3
    Venäjä on maailman suurin maakaasun viejä ja Euroopalle merkittävä kaasun toimittaja. Venäjän kaasun tuotanto ja vienti on kasvanut varsin maltillisesti viime vuosina. Kotimainen kulutus on kuitenkin viime vuosina kasvanut tuotantoa nopeammin, ja on aiheellista kysyä paljonko lisääntyneestä tuotannosta riittää vientiin. Venäjä on hitaasti vapauttamassa kaasun kotimarkkinahintoja, minkä pitäisi keskipitkällä aikavälillä kannustaa energiatehokkuuteen kotimaassa sekä leikata kulutuksen kasvua. Seuraavan kymmenen vuoden aikana vientimäärät eivät voi kuitenkaan merkittävästi kasvaa, mikä johtuu pääosin uuden tuotantokapasiteetin puutteesta. Sen jälkeen, jos suunnitellut suurinvestoinnit uusiin kenttiin onnistuvat, tilanne voi olla toinen. Venäjä suunnittelee myös vientiputkikapasiteettiin kasvattamista tuotantoa nopeammin, mikä mahdollistaa kaasun myynnin sinne, mistä kulloinkin luvataan maksaa parasta hintaa. Venäjän osuus EU-27 nykyisestä energiatarjonnasta tuskin nousee merkit! tävästi, mutta kaasumarkkinoiden erityispiirteistä johtuen Gazprom tulee jatkossakin olemaan keskeinen peluri Euroopan energiamarkkinoilla. Avainsanat: Venäjä, kaasu, kaasunvienti, Gazprom