Browsing by Subject "makrovakaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 52
  • Kärkkäinen, Samu; Nyholm, Juho (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    How would the economy react in the long term if the maximum size of housing loans granted by banks were tied to the customer's income instead of the value of the dwelling to be purchased? This question can be examined using the Bank of Finland's general equilibrium model. Based on analysis, the introduction of a maximum debt-to-income ratio, i.e. a debt-to-income cap, would have a moderate impact on long-term economic growth. A debt-to-income cap could, however, dampen economic fluctuations relative to the current loan-to-value cap.
  • Putkuri, Hanna (2020)
    Bank of Finland. Expository studies. A 122
    Suomen asuntomarkkinat ovat pysyneet tällä vuosituhannella vakaina ja välttyneet vakavilta, pitkäaikaisilta häiriöiltä. Asuntorahoituksen trendit ovat vuosina 2000–2020 kuitenkin osittain kasvattaneet kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä sekä rahoitusjärjestelmän että kansantalouden kannalta. Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Uudet asuntolainat ovat suurentuneet, lainojen takaisinmaksuajat pidentyneet ja euriborkorkoihin sidotut lainat yleistyneet, mikä on kasvattanut kotitalouksien korkoriskiä. Lisäksi suuret taloyhtiölainat, niiden pitkät lyhennysvapaat ja vuokratontit ovat yleistyneet etenkin uusissa osakeasunnoissa ja muuttaneet asuntorahoituksen ja asumismenojen rakennetta. Korkotason lasku ja lainamarginaalien kaventuminen ovat pienentäneet luottolaitosten tuottoja. Haavoittuvuuksien kasvu edellyttää kotitalouksilta, sijoittajilta ja luottolaitoksilta taloudellisia puskureita riskien toteutumisen varalta. Asuntorahoituksessa on Suomessa samanaikaisesti monia vahvuuksia, jotka ovat tukeneet rahoituksen edullisuutta ja hyvää saatavuutta eri käyttötarkoituksiin. Rahoitusolojen keventyminen ja Suomessa toimivien luottolaitosten hyvä luottokelpoisuus ovat pitäneet asuntorahoittajien oman varainhankinnan ja niiden välittämän rahoituksen pitkään edullisena. Asuntorahoituksen saatavuus on parantunut pitkällä aikavälillä, ja uusien lainojen ehdot ovat keventyneet. Myös luottolaitosten välinen kilpailu asuntolaina-asiakkaista on osaltaan alentanut uusien asuntolainojen marginaaleja, jotka ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen alhaisia. Asuntovelkaisten kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt pääosin hyvänä, eikä asuntorahoituksesta ole aiheutunut luottolaitoksille merkittäviä luottotappioita. Sekä lainanottajien että luottolaitosten riskinkantokykyä on viime vuosina vahvistettu ja luottolaitosten lainanantokykyä ylläpidetty makrovakauspolitiikan sekä muun sääntelyn ja valvonnan keinoin. Erot kotitalouksien velkaantuneisuudessa ja asuntojen hinnoissa ovat kasvaneet Suomen sisällä. Väestö, asuntorakentaminen ja asuntokauppa ovat kaupungistumisen myötä painottuneet yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntovelat ovat suurimmat ja kasvaneet eniten pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kysytympiä ja kalliimpia kuin muualla Suomessa. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen alkoi voimistua vuoden 2009 taantuman jälkeen. Asuntojen reaalihinnat nousivat 2010-luvulla vain suurimmissa kaupungeissa ja pääosin laskivat muualla. Viime vuosina runsas uudisrakentaminen kasvukeskuksissa on osaltaan hillinnyt asuntojen hintojen kysyntävetoista nousua. Myös korjausrakentamisen tarve on lisääntynyt asuntokannan ikääntyessä. Asuntokauppa ja asuntorakentaminen ovat alttiita suhdannevaihteluille. Globaali finanssikriisi ja koronakriisi vähensivät asuntokauppaa tilapäisesti myös kasvukeskuksissa.
  • Nykänen, Marja (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Household behaviour and business activity continue to be very much influenced by the COVID-19 pandemic. The prospects for the economic environment returning to a state of normalcy are improving, however, as vaccine rollouts gather pace in Finland and abroad. The Finnish economy has held up better than feared in the worst-case scenarios envisaged one year ago, and the financial system has continued to function well. The economy's better-than-expected performance can be attributed especially to the policy measures put in place domestically and in the euro area, and to the ability of households and businesses to adjust to the emergency conditions.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    EU-mailla on vastoin yleistä käsitystä suhteellisen paljon kokemusta joidenkin potentiaalisten makrovakausvälineiden käytöstä, vaikka niiden käytön yksinomaisena tavoitteena ei olekaan ollut torjua järjestelmäriskejä ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta. Puolet EU-maista on käyttänyt asuntolainakattoa tosin eri tavoin määriteltynä ja eri tarkoituksiin. Joillakin mailla on myös kokemuksia EU:n vähimmäisvaatimuksia kireämpien vakavaraisuusvaatimusten käytöstä.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    The European Systemic Risk Board (ESRB), which is responsible for macroprudential oversight of the EU’s financial system, has issued a warning to Finland concerning the medium-term vulnerabilities related to household indebtedness and lending for house purchase. For purposes of risk mitigation, more efficient instruments should be made available to the Finnish authorities to limit the maximum size of new housing loans relative to the loan applicant’s debt-servicing capacity. There are, however, no threats to the stability of the Finnish financial system in the short term.
  • Schauman, Heidi; Taipalus, Katja (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1/2011
    The events of recent years have shown how weak the management of systemic risk in the global economy really is. In addition to prudential supervision of individual institutions and market participants, what is desperately needed are policies that address the stability of the system as a whole. The definition and supervision of macrostability have rapidly emerged as one of the key areas of policy development for the future. This work is, however, in its infancy, and the necessary concepts have not yet become firmly established.1 In this article we consider the principles that should underpin the prudential supervision of macroeconomic imbalances and macrostability so that in future we can identify crises early enough to be able to minimise their spread.
  • Silvo, Aino (2018)
    Bank of Finland. Scientific monographs. E 52
    This thesis consists of an introductory chapter and three self-contained essays that apply insights from the microeconomic theory of corporate finance in a macroeconomic setting in order to explain and understand various market failures that were at the roots of the global financial crisis of 2007–2009. In particular, I study various forms of incomplete information in the credit market, and their implications on financial stability and on business cycles in the aggregate economy. I also seek to understand how monetary and macroprudential policies can be used to maintain financial stability, and how these two policies interact.
  • Kauko, Karlo; Norring, Anni (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Borrower-based instruments generally refer to measures aimed at mitigating the indebtedness of individuals or households. These instruments have most commonly been used to impose limits on housing loans. The purpose of borrower-based instruments is to contain household indebtedness and prevent house price bubbles. The most common instrument in Europe is the maximum loan-to-value (LTV) ratio for housing loans, i.e. the loan cap, which is also in use in Finland. Research has proven the effectiveness of borrower-based instruments in preventing both price bubbles and excessive indebtedness.
  • Taipalus, Katja; Esala, Lauri; Mäki-Fränti, Petri (2015)
    Euro & talous 2/2015
    Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen tarttuisi myös Suomeen ja nostaisi omaisuuserien hintoja sekä kiihdyttäisi mahdollisesti luotonantoa. Makrovakauden näkökulmasta molempien voimakas kasvu Suomessa lisäisi kotimaisia haavoittuvuuksia. Finanssikriisi on lisännyt ymmärrystä maiden rajat ylittävistä vakausuhista, mutta työkalut näiden lieventämiseen ovat vielä riittämättömiä.
  • Kauko, Karlo; Räsänen, Tatu (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös talouteen. Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla, esimerkiksi lainojen takauksilla, lainojen lyhennysvapailla, verohelpotuksilla ja suorilla avustuksilla. Koronatukiohjelmien enimmäislaajuus vuonna 2020 oli yhteensä 2 507 miljardia euroa. Tässä artikkelissa tehdään lyhyt katsaus Euroopassa vuoden 2020 aikana käyttöön otettuihin valtioiden koronatukitoimiin. Tiedot perustuvat Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) suosituksen puitteissa tehtyyn seurantaan.
  • Suomen Pankki; Finanssivalvonta (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportin erillisraportti
    Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Muuttuva lisäpääomavaatimus vahvistaa luottolaitosten riskinsietokykyä 4 1.2 Luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama ensisijaisena riskimittarina 4 1.3 Päätöksenteko perustuu ohjattuun harkintaan 5 2 Luottokannan määrittely 6 2.1 Ensisijainen riskimittari lasketaan Suomessa käyttäen laajaa luottokantaa 6 2.2 Laajan luottokantakäsitteen käyttö perusteltua monesta syystä 7 2.3 Myös muita luotonannon riskimittareita tarvitaan 7 3 Eri luottokantamääritelmien mukaiset riskimittarit Suomen aineistolla 9 3.1 Luottokanta eri määritelmiä käyttäen 9 3.2 Luottokanta/BKT-suhde eri määritelmiä käyttäen 10 3.3 Luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama eri määritelmiä käyttäen 10 4 Tilastorevisioiden vaikutus ensisijaisen riskimittariin 11 4.1 Tilastoja tarkistetaan takautuvasti 11 4.2 Suurimmat revisiot koskeneet yritysten luottokantaa 11 4.3 Revisioilla takautuvasti suuri vaikutus ensisijaisen riskimittarin arvoon 12
  • Schauman, Heidi; Taipalus, Katja (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Viime vuosien tapahtumat ovat paljastaneet, miten heikolla tasolla maailmantalouden systeemisten riskien hallinta on. Yksittäisten instituutioiden ja toimijoiden vakauden valvonnan lisäksi tarvitaan kipeästi koko systeemin vakautta tarkastelevaa politiikkaa. Makrovakauden määrittely ja valvonta ovatkin kohonneet nopeasti yhdeksi keskeisimmistä politiikkahankkeista. Työ on kuitenkin vasta alussa, eikä edes alan käsitteistö ole vielä vakiintunut.1 Tässä artikkelissa käydään läpi periaatteita, joiden mukaisesti makrotaloudellista epätasapainoa ja makrovakautta tulisi seurata, jotta tulevaisuudessa kriisien merkit huomattaisiin riittävän ajoissa ja kriisien leviäminen saataisiin näin minimoitua.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen ja jonka merkittävyys korostuu tällä hetkellä pitkään jatkuneen kevyen rahapolitiikan oloissa. Ajantasaista ja kattavaa tilastotietoa makrovakausvälineiden käytöstä eri puolilla maailmaa on kuitenkin ollut tarjolla vain vähän, mikä on rajoittanut makrovakauspolitiikan käyttöä ja vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta.
  • Eerola, Essi (2016)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 18/2016
    The global financial crisis has led to increased attention on the relationship of household indebtedness and systemic risks. As a result, macroprudential measures aimed at reducing the risks have been introduced in many countries. This note reviews the recent empirical literature on these measures focusing on the housing market. Thus far, the literature mostly consists of cross-country studies using aggregate data and looking at a large set of different measures. The studies typically report associations between the measures and outcome variables of interest (often credit growth and house price appreciation), but do not assess the causal effects of the different measures or the underlying mechanisms. Exploiting household level data together with policy reforms, should be a useful step forward in understanding the effects of the measures and uncovering the mechanisms through which they operate. Focusing on micro-data would also allow studying the distributional effects of the measures. Understanding the distributional effects is important in its own right, but also because the ultimate goals of the macroprudential policies are related not only to the aggregate level of credit but also to the distribution of leverage.
  • Melolinna, Marko; Vauhkonen, Jukka (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1/2011
    Macroprudential policy is aimed at reducing the systemic risks that develop or gain strength within the financial system and whose realisation would have serious r epercussions for the real economy. Successful macroprudential policy reduces the probability and potential severity of a financial crisis and thus promotes long-run economic growth. Macroprudential policy can increase the ability of the financial system to withstand a crisis eg by requiring financial institutions to maintain larger-than-normal capital and liquidity buffers during good times and allowing them to run them down when times are not so good. Having some common goals and transmission channels as well as occasionally being at odds provide a rationale for coordination of macroprudential and monetary policy.
  • Taipalus, Katja; Timonen, Jouni (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2015
    In a prolonged environment of exceptionally low interest rates, the authorities are responsible for ensuring the adequate monitoring of potential vulnerabilities due to low interest rates. Before measures to manage risks can be implemented, the risks must first be identified. Owing to continuous market developments, there is a strong need to update the analysis conducted by the authorities.
  • Melolinna, Marko; Vauhkonen, Jukka (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1/2011
    Makrovakauspolitiikalla pyritään hillitsemään rahoitusjärjestelmän sisällä syntyviä tai vahvistuvia järjestelmäriskejä, joiden toteutumisella olisi vakavia reaalitaloudellisia seurauksia. Onnistuneella makrovakauspolitiikalla voidaan pienentää finans sikriisien todennäköisyyttä ja voimakkuutta ja siten edistää pitkän aikavälin talouskasvua. Makrovakauspolitiikalla vahvistetaan rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä mm. vaatimalla rahoituslaitoksia ylläpitämään tavanomaista suurempia pääoma- ja maksuvalmiuspuskureita hyvinä aikoina ja sallimalla näiden puskureiden purkaminen huonoina aikoina. Yhteiset tavoitteet ja vaikutuskanavat sekä ajoittaiset ristiriidat puoltavat makrovakauspolitiikan ja rahapolitiikan keskinäistä koordinointia.
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Björklund, Nina; Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipalus, Katja; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2015
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus ja omavaraisuus 8 1.3 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset: tunnistaminen ja pääomavaatimukset 8 1.4 Kansainvälisen talouden ja rahoitusjärjestelmän kautta Suomeen välittyvät vakausuhkat 9 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 10 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 18 3 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus ja systeeminen merkittävyys 23 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 23 3.2 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset 25
  • Granlund, Peik; Mattinen, Olli; Suihko, Jaana; Toivanen, Mervi; Uusi-Äijö, Harriet; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Strandman, Ville; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2016)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2016
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 2 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 3 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 15 4 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus 20 5 Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja niiden lisäpääomavaatimukset 22 Liiteartikkeli 1: Ulkoiset arviot Suomen riskeistä ja makrovakaustoimenpiteiden riittävyydestä 28 Liiteartikkeli 2: Pohjois- ja Baltian maissa tehdyt asuntoluotonantoon ja –markkinoihin vaikuttavat makrovakaustoimenpiteet 30 Taulukkoliite 34
  • Mattinen, Olli; Toivanen, Mervi; Björklund, Nina; Jantunen, Lauri; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Laakkonen, Helinä; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2017)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2017
    1 Esipuhe 4 2 Yhteenveto 7 3 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 4 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 14 5 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 18 Liiteartikkeli 1. Ruotsin ja Tanskan talouskehitys ja rahoitusjärjestelmän haavoittuvuudet 20 Liiteartikkeli 2. Lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä 30