Browsing by Subject "maksaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 49
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    COVID-19 is accelerating the payment revolution 3 Future of payments at hand 6 COVID-19 pandemic causing permanent change in payment habits 13 Payment and settlement systems subject to oversight 30
  • Heikkinen, Päivi (2018)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    The near field communication (nfc-) technology has been available for quite some time, and we have predicted its triumph already for years. Introducing new technology in two sided markets is tricky. Two sided markets mean that both sides of the market – in this case the consumers who make the payments as well as the merchants who are the payees, must have sufficient preparedness to use new technology before its adoption becomes profitable. In Finland, some retail chains had latent nfc implemented in their payment terminals, but hesitated to start accepting nfc payments as the penetration of nfc-enabled payment cards was still too low. As there were very few nfc-enabled payment terminals, payment card issuing banks didn’t have the incentive for a big bang renewal of plastic, but provided nfc-chip cards to their customers gradually, in accordance with the normal renewals. Hence, the high expectations took 4–5 years to realise. Year 2017 shows, that nfc is really taking off in the Finnish market.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    The COVID-19 pandemic has accelerated changes in the use of payment methods in Finland. Nearly half of Finns have reduced their use of cash during the pandemic, and most believe that their use of cash has decreased permanently. Contactless and mobile payments as well as online shopping had already grown in popularity, but due to the COVID-19 pandemic people have begun to use them more widely. Nevertheless, even today cash remains an important means of payment for many people, and it still serves as a fall-back in the event of disruptions to electronic payments.
  • Kemppainen, Kari (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Digitalisoituva yhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan uudenlaisia tietoja ja taitoja. Digitaalisen ajan talousosaamista vaativat myös finanssipalvelut, jotka muuttuvat helppokäyttöisemmiksi mutta joita on samalla ehkä aiempaa vaikeampi hahmottaa.
  • Grym, Aleksi; Ijäs, Jonna (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Erilaisten sähköisten maksutapojen yleistyessä myös keskuspankit ympäri maailmaa ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta yleisesti saatavilla olevan digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseenlaskuun. Eurojärjestelmän digitaalisen keskuspankkirahan, digitaalisen euron, olisi tarkoitus toimia käteisen rahan rinnalla eräänlaisena seteleiden sähköisenä versiona. Eurojärjestelmän keskuspankeissa digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun ei nähdä välitöntä tarvetta, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina.
  • Rehn, Olli (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Teknologiset innovaatiot ovat nopeasti muuttaneet kuluttajien tapoja maksaa viime vuosien aikana. Lähimaksut, verkko-ostokset ja kustannusten jakaminen reaaliaikaisilla siirroilla omasta kännykästä ovat monille arkipäivää.
  • Newby, Elisa (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Digitalisaation muutosvoima oli kantavana teemana teknologiakaupunkina tunnetun Oulun ja digitalisaatiota hyödyntävien keskuspankkien kärkipaikkaa tavoittelevan Suomen Pankin kohtaamisessa Oulussa 25.–26.4.2018.
  • Grym, Aleksi (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    In retail banking, the two key services are the provision of credit and management of payment transfers. The revised Payment Services Directive (PSD2), which regulates payment transfers, entered into force in Finland for the most part in January 2018. The purpose of PSD2 is to increase competition, and it has been prepared with the consumer’s interests in mind. In addition to benefits, the revised Directive involves also risks and uncertainties.
  • Grym, Aleksi (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Vähittäispankkitoiminnan kaksi keskeistä palvelumuotoa ovat luotonanto ja maksuliikenteen hoito. Maksuliikennettä sääntelevä uudistettu maksupalveludirektiivi eli niin kutsuttu PSD2 astui Suomessa pääosin voimaan tämän vuoden tammikuussa. Direktiivin tarkoitus on kilpailun lisääminen, ja se on tehty kuluttajan etua silmällä pitäen. Tavoiteltujen hyötyjen lisäksi muutos tuo mukanaan myös riskejä ja epävarmuuksia.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksamisen tulevaisuus on jo lähellä .. 3 Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi .. 10 Digitaalinen euro ja sen maksuvälinekäyttöön liittyviä erityiskysymyksiä .. 27 Eurooppalaisen vähittäismaksamisen kehityssuunta ja sen vaikutukset Suomen markkinoihin .. 34 Maksu- ja selvitysjärjestelmät yleisvalvonnan kohteena .. 42
  • Kemppainen, Kari (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Elokuun ensimmäistä päivää vietettiin Suomessa tälle kesälle tyypillisissä helteissä, ja maksujen suorittaminen kaupoissa, kioskeissa, toreilla ja internetissä tapahtui totutun jouhevasti. Emme kiinnittäneet maksamiseen ja sen sujuvuuteen sen suurempaa huomiota, sillä olemme tottuneet luotettavaan ja tehokkaaseen maksujen välitykseen. Eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna 1.8.2014 oli kuitenkin merkittävä virstanpylväs matkalla kohti aidosti yhtenäisiä eurooppalaisia maksupalvelumarkkinoita.
  • Kemppainen, Kari; Miettinen, Pasi; Terho, Jussi (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Teknologian kehittyminen on kiihdyttänyt vähittäismaksamisen muutosta. Eurooppaan luotu yhtenäinen euromaksualue ja yhteisten eurooppalaisten maksustandardien käyttöönotto ovat olleet merkittäviä askeleita maksamisen kehityksessä viime vuosina. Myös alan sääntelyä on harmonisoitu. Tapahtunut kehitys ei kuitenkaan vielä vastaa teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Siksi Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio ovat nostaneet eurooppalaisen vähittäismaksamisen ja sen kilpailukyvyn parantamisen yhdeksi kärkihankkeekseen tulevina vuosina. Eurooppalaiset vähittäismaksustrategiat antavat suuntaviivat kehitykselle, joka mahdollistaa kuluttajille turvallisen ja yhtenäisen eurooppalaisen maksamisen erityisesti kaupan yhteydessä.
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are a basic function in society, the lifeblood of economic activity; if disrupted, this could bring society to a total standstill. It matters how payment services and the systems executing these services are designed, how they are managed and what costs are involved. New types of services enabled by technological progress, increasing competition as a result of deregulation and risks related to the digital environment have an impact on both payment services and the underlying arrangements. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Heikkinen, Päivi (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Bensa-automaatit päivitetään uutta 20 euron seteliä varten, minkä jälkeen osa niistä ei ota vastaan vanhaa viitosta. Sen käyttö on vähäistä, joten vanha viitonen ja hylkivä automaatti eivät kohtaa kovin usein.
  • Kemppainen, Kari (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Maksamisen markkinoilla eletään murrosvaihetta. Uusia innovatiivisia maksutapoja ja uusia toimijoita on tullut ja on tulossa markkinoille. Innovaatioita tuottavat niin pienet start up -yritykset kuin myös Applen ja Googlen kaltaiset suuryritykset muilta toimialoilta. Erilaisia maksutapoja onkin markkinoilla jo suuri kirjo, joten valinnanvaraa käyttäjillä – kauppiailla, yrityksillä ja kuluttajilla – riittää.
  • Nykänen, Marja (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Digitalisaatio tuo mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita ja riskejä. Se alentaa liiketoiminnan kustannuksia ja laajentaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Samalla kilpailu yli toimialarajojen ja maantieteellisten rajojen kiristyy. Teknologian kehityksessä ja kilpailussa pärjääminen edellyttää toimijoilta panostuksia ja investointeja. Myös sääntelymuutokset vauhdittavat maksamisen digitalisaatiota. Uudistettu maksupalveludirektiivi (PSD2) tuli voimaan vuoden 2018 alussa, ja sen vaikutukset näkyvät vähitellen. Maksaminen nopeutuu ja siirtyy yhä enemmän ostotapahtuman taustalle, mikä korostaa oman talouden hallinnan ja talouslukutaidon merkitystä entisestään.
  • Heikkinen, Päivi (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Keskuspankit ovat puhuneet jo useamman vuoden ajan maksamisen murroksesta, joka on seurausta digitalisaatiosta, fintech-innovaatioista, big tech- ja someyritysten kiinnostuksesta maksujärjestelmiin sekä kulutus- ja maksukäytäntöjen muutoksesta. Maksupalveluiden tuottamisessa ja maksutavoissa myllertäviä voimia on useita, ja keskustelu niistä on ollut jossain määrin jäsentymätöntä. Kuluneen vuoden aikana keskuspankkien tulokulma näihin muutoksiin on selkiytynyt. Samalla myös keskuspankkien vastaukset niihin ovat hahmottuneet. Syyskuun lopulla ilmestyneet Euroopan komission tiedonannot vähittäismaksamisen ja digitaalisen rahoitustoiminnan strategioista heijastavat samoja arvioita kehityksen suunnasta.
  • Harju, Anja (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi elokuussa pitkään odotetun tutkimuksen eurokäteisen mahdollisesta osuudesta koronaviruksen levittäjänä. EKP on myös aiempina vuosina tehnyt vastaavat tutkimukset lintuinfluenssan (2006) ja sikainfluenssan (2009) yhteydessä. Näiden tutkimusten yhteenvedot löytyvät nyt julkaistusta raportista. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa selvisi, että käteisen käyttö ei ole merkittävä riski eikä käteinen ole merkittävä viruksen levittäjä. Samansuuntainen tulos saatiin myös koronaviruksen osalta.
  • Ripatti, Kirsi (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Joulukuussa 2017 EKP:n neuvosto päätti käynnistää nykyisen TARGET2-järjestelmän ja Target2 Securities (T2S) -järjestelmän teknisesti yhdistävän ns. T2-T2S konsolidaatioprojektin ja yhteistä eurooppalaista vakuushallintajärjestelmää tavoittelevan ECMS-projektin toteutuksen. T2-T2S oli tarkoitus ottaa käyttöön marraskuussa 2021 ja ECMS vuotta myöhemmin marraskuussa 2022. Sitten tuli korona, joka painoi jarrua.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Koronapandemia on vauhdittanut maksutapojen muutosta Suomessa. Lähes puolet suomalaisista on vähentänyt käteisen käyttöä pandemian aikana, ja suurin osa heistä uskoo käteisen käyttönsä vähentyneen pysyvästi. Lähi- ja mobiilimaksaminen sekä verkko-ostaminen ovat jo aiemmin kasvattaneet suosiotaan, mutta koronapandemian myötä niitä on alettu käyttämään entistä laajemmin. Tästä huolimatta käteinen on vielä tänäänkin tärkeä maksuväline monelle, ja se toimii varajärjestelynä sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.