Browsing by Subject "maksuliike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Korhonen, Tapio; Kurri, Samu (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2012
    1 Johdanto 3 2 Maksuliike euroalueella 4 3 Euromaiden keskinäiset maksutaseet 5 4 Maksuliiketilien asema keskuspankin toiminnassa 8 5 Euroalueen rahoituskriisin tuomat epätasapainot 10 6 Ovatko TARGET-saamiset ja velat ongelma? 11 7 Maksuliikkeen rajoittaminen ei ole mahdollista 13 Lisää aiheesta 14
  • Laurila, Juhani (1995)
    Suomen Pankki. A 94
    Suomen Pankki toimi Suomen ja Neuvostoliiton clearingtilien pitäjänä valtion lukuun koko sodan jälkeisen ajan vuoden 1990 loppuun.Ulkomaankaupan toimintaympäristön muuttuminen 1970-luvulta lähtien johti clearingmaksuliikenteen hoitamisessa ja clearingtiliehtojen noudattamisessa ongelmiin, joiden takia Suomen Pankki joutui puuttumaan alun perin ajateltua aktiivisemmin clearingin hoitoon.Tutkimuksessa selvitellään niitä syitä, joiden vuoksi keinot idänkaupan epätasapainon sekä maksu- ja rahoitusongelmien ratkaisemiseen eivät olleet riittäviä.Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä clearingjärjestelmää muihin vastaaviin kahden- ja monenkeskisiin maksujärjestelmiin. Kokemukset Suomen ja Neuvostoliiton välisestä clearingistä tukevat käsitystä, että valtioiden väliset clearingmaksujärjestelmät hyödyttävät kauppaa vain tiukasti sovellettuina lähinnä sellaisissa oloissa, joissa pankkipalvelut sekä mahdollisuudet kahden- tai monenkeskiseen, vaihdettavilla valuutoilla käytävään kauppaan ovat rajoitetut tai puuttuvat.Clearingmaksujärjestelmän toimivuus edellyttää, että sitä käytetään lähinnä juoksevien maksujen, muttei luottojen, kanavointiin. Julkaisu sisältää runsaasti tietoa clearingin historiasta, toimintamekanismeista ja menettelytavoista, joten se sopii perus- ja lähdeteokseksi.
  • Snellman, Heli; Tölö, Eero (2013)
    Euro & talous. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2
    Euron myötä rahamarkkinat integroituivat ja pankit pystyivät hankkimaan likviditeettiä toisiltaan joustavasti yli maarajojen. Kriisin aikana pankkien väliset rahamarkkinat ovat kuitenkin hiipuneet. Ulkomainen maksuliikenne Suomen ja velkakriisimaiden pankkien kesken on vähentynyt. Maksutapahtumat tarjoavat, tasetietojen ohella, mielenkiintoisen kanavan rahamarkkinoiden ja laajemminkin talouden toiminnan seuraamiseen. Muutokset osapuolten välisten maksutapahtumien määrissä näkyvät nopeasti ja voivat olla ensimmäisiä merkkejä osapuolten muuttuneesta käyttäytymisestä. Maksuliikenne ikään kuin mittaa markkinoiden pulssia jos syke muuttuu ennakoimattomasti, kannattaa vaihtelun syitä selvittää tarkemmin.
  • Snellman, Heli; Tölö, Eero (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Financial stability 2
    The euro led to the integration of the money markets, enabling banks to flexibly obtain liquidity from each other across borders. During the crisis, however, interbank money markets have faded. Cross-border payments between Finnish and debt-crisis country banks have diminished. Besides balance sheet data, payment transactions provide an interesting channel for monitoring activity in the money markets and in the broader economy, too. Changes in the volumes and values of payment transactions between the parties involved are rapidly visible and may give early signs of changing patterns in behaviour. Payment transfers are actually a kind of measure of the pulse of the markets if unforeseen changes occur in the pulse, the causes for such volatility deserve closer scrutiny.
  • Rautava, Jouko (1996)
    Suomen Pankki. A 95
    Abstract 5 Preface 7 Introduction by Jouko Rautava 11 Financial Factors and Economic Development - Russian Dilemmas by Jouko Rautava 25 Monetary Policy in Russia by Glenn Hoggarth 53 Russian Banking Legislation and Supervision by Juhani Laurila 83 Russian Commercial Banks: a Banker's View by Ilkka Salonen 119 Capital Markets in Russia: Putting the Cart Before the Horse? by Lev M.Gelman and Alexandra G.Morozova 145 Payment Arrears and Russian Reforms by Inkeri Hirvensalo 167
  • Iivarinen, Timo; Ripatti, Kirsi (2010)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2010
    Yhtenäinen Euroopan laajuinen maksualue täydentää yhteisestä valuutasta saatavia hyötyjä ja se on looginen jatko integraatiokehitykselle. Tästä yhteisestä maksualueesta käytetään nimitystä SEPA (Single Euro Payments Area). Yhtenäinen maksualue on ollut suunnitteilla jo pitkään. Euroopan komissio ja alueen keskuspankit ovat olleet asiassa aktiivisia jo 2000-luvun alkupuolelta, koska tarve saada aikaan tehokkaasti toimivat yhtenäiset maksujärjestelmät koko EU:n alueelle on ollut ilmeinen. Mm. maksut EU-maiden välillä ovat olleet selvästi kalliimpia ja hitaampia kuin niiden sisällä. Tässä selvityksessä keskitytään arvioimaan SEPA-infrastruktuurin syntyä Suomessa. Kehitys on ollut yhdenmukaista hankkeen tavoitteiden kanssa. Suomen SEPA-infrastruktuuri täyttää jo vaatimukset SEPA-tilisiirron osalta ja tulee täyttämään ne myös muiden SEPA-maksuvälineiden osalta vaaditussa ajassa. Keskeisenä tulevaisuuden haasteena on siirtyminen kansallisista maksuvälineistä kokonaan SEPA-maksuvälineisiin. Toinen haaste liittyy maksupalvelulain myötä markkinoille tulevaan uuteen toimijaryhmään: maksulaitoksiin. Miten niiden toiminta tullaan integroimaan nykyiseen toimintaympäristöön? Kolmanneksi, viranomaisten ja markkinatoimijoiden eurooppalaista yhteistyötä tullaan tarvitsemaan, jotta pystytään varmistamaan maksuliikkeen toiminta poikkeusoloissa, kun kansallisia maksujärjestelmiä ei enää ole.
  • Piipponen, Kaarina (2010)
    BOFIT Online 2/2010
    Tämän vuoden päättyessä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen tavaranvaihto- ja maksusopimus umpeutui ja aina sodan jälkeisestä kaudesta lähtien käytössä ollut, kahdenvälisiin kauppakiintiöihin perustunut clearingmaksujärjestelmä jäi pois käytöstä. Maksuissa siirryttiin vaihdettavien valuuttojen käyttöön, eikä viranomaisten enää ole ollut tarpeen puuttua viennin määriin taikka kotimaisuusasteeseen. Suomen ja Neuvostoliiton väliset taloudelliset suhteet olivat joutuneet kohtaamaan uusia haasteita 1980-luvun loppupuolelta lähtien Neuvostoliitossa käynnistettyjen yritystoiminnan ja ulkomaankaupan rakennemuutosten vuoksi. Vuoden 1991 joulukuu toi sitten mukanaan Neuvostoliiton hajoamisen ja uuden Venäjän ajautumisen velkaongelmiin ja ulkomaisten velkojen lainanhoidon keskeytymiseen. Samaan aikaan lamaan painuvassa Suomessa seurattiin huolestuneena yritysten, pankkien ja valtion vastuulla olevien entiseltä Neuvostoliitolta periytyvien velkasaatavaerien kehitystä. Tiedotusvälineissä on aina silloin tällöin vilahtanut aiheeseen liittyviä uutisia. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvailla sitä, millä tavoin Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearingjärjestelmän purkaminen ja erilaisten velkaerien selvittäminen tapahtui. Taustaksi järjestelyn purkamiselle on alussa lyhyt clearingjärjestelmän kuvaus, jotta asiaa ennestään tuntemattomille selkiytyisi se, mitä lähdettiin purkamaan ja millaisesta järjestelystä jäi saatavia perittäväksi. Selvityksen liitteenä on luettelo sopimuksista, joihin tekstissä viitataan, sekä eräitä keskeisiä Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa selittäviä kuvioita. Asiasanat: clearingkauppa, maksujärjestelmä, julkinen velka, Neuvostoliitto, Suomi
  • Hirvensalo, Inkeri (1979)
    Suomen Pankki. A 49
    1.JOHDANTO 9 2.KAHDENVÄLISTEN MAKSUSOPIMUSTEN JA CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ 11 2.1.Clearing-järjestelmän käyttöön johtaneet syyt 11 2.2.Clearing-maksujärjestelyihin kohdistettu kritiikki 13 2.3.Suomen ja sosialistimaiden väliset maksusopimukset 15 2.4.Bilateralismi ja maksusopimukset 18 3.SUOMEN JA SNTL:N VÄLINEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄ SNTL:N ULKOMAANKAUPPAJÄRJESTELMÄSSÄ 20 3.1.SNTL:n ulkomaankaupan maksujärjestelmät sekä kauppaa ja maksuliikettä hoitavat organisaatiot 20 3.2.SNTL:n ja Suomen välistä kauppaa sekä maksuliikettä hoitavat neuvostoliittolaiset organisaatiot 21 3.2.1.SNTL:n ulkomaankauppaministeriö 23 3.2.2.Ulkomaisten taloussuhteiden valtionkomitea GKES 27 3.2.3.SNTL:n valtiovarainministeriö 28 3.2.4.SNTL:n valtionpankki 29 3.2.5.SNTL:n ulkomaankauppapankki 30 3.3.SEV-kaupan maksuliike ja rahoitus 36 3.4.SNTL:n viranomaisten suhtautuminen Suomen ja SNTL:n väliseen clearing-maksujärjestelmään 40 3.4.1.Clearing-järjestelmään liittyvät rahoituskysymykset 40 3.4.2.Kaupan ja maksuliikkeen tasapaino 44 3.5.SNTL:n ulkomaankaupan ja maksujärjestelmien kehitys erityisesti Suomen kanssa käytävän kaupan kannalta 47 4. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET 51 4.1.Kaupan ja maksujen tasapainomekanismi 51 4.2.Suomen ja SNTL:n välisen sidotun maksusopimuksen pääpiirteet 55 4.2.1.Kompensaatiosopimukset 57 4.2.2.Keskitetty maksuliike 58 4.2.3.Vapaasti vaihdettavien valuuttojen käyttö 58 4.2.4.Vastuu clearing-tileistä ja niiden kautta kulkevat maksut 59 4.2.5.Tilivaluutta ja kurssimäärittely 61 4.2.6.Clearing-tilin korko 64 4.2.7.Alkuperäkysymys ja sidottujen valuuttojen arvostus 64 4.2.8.Luottoraja 66 4.2.9.Kolmikantasopimukset 67 4.3.Tavaratoimitusten maksuajat 68 4.4.Maksujen kulku käytännössä 71 5. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN KAUPAN JA MAKSULIIKKEEN KEHITYS SEKÄ MAKSUTASEEN KOOSTUMUS VUOSINA 1961 - 1977 72 5.1.Kauppatase 72 5.1.1.Kaupan tavararakenne 75 5.1.2.Kaupan kasvu ja vaihtelut 77 5.2.Vaihtotase 81 5.3.Pääomatase 87 5.4.Vapaavaluuttamaksut ja viennin länsivaluuttaosuus 89 5.5.Clearing-tilisaldo ja luottorajat 92 6. CLEARING-TILISAATAVAN JA KOTIMAAN RAHAMARKKINOIDEN VÄLISET YHTEYDET 95 6.1.Clearing-tilisaatavan ja sidotun valuuttavarannon luonne 95 6.2.Clearing-tilisaldon yhteydet kotimaisiin rahamarkkinoihin 98 6.3.Clearing-saatavan tai -velan merkitys ja kustannukset muuhun maitten väliseen luototukseen verrattuna 99 6.4.Clearing-tilisaldon kehityksen ennakointi 101 7. YHTEENVETO 103 LÄHDELUETTELO 105 SUMMARY 109
  • Kivilahti, Terhi (1977)
    Suomen Pankki. A 44
    Sisällysluettelo: ALKUSANAT 3 JOHDANTO 7 1.MAKSUSOPIMUSPOHJAN KEHITYS 12 1.1.Bilateraaliset kauppa- ja maksusopimukset 14 1.2.Suomen ja itäryhmän maiden väliset voimassa olevat maksusopimukset 17 1.3.Vapaavaluuttakokeilut 19 1.4.Maksujärjestelmävaihtoehtoja 21 2.KAUPPAVAIHDON JA MAKSULIIKKEEN KEHITYS 27 2.1.Suomen kauppavaihto itäryhmän maiden kanssa 30 2.2.Kauppavaihdon ja maksuliikkeen tasapaino 35 2.3.Kauppavaihdon ja maksuliikkeen tasapainon maittainen tarkastelu 39 2.3.1.Puola 42 2.3.2.Saksan demokraattinen tasavalta 44 2.3.3.Unkari 46 2.3.4.Tsekkoslovakia 48 2.3.5.Kiina 51 2.3.6.Romania 53 2.3.7.Bulgaria 56 3.ITÄVALLAN JA RUOTSIN KOKEMUKSIA MAKSUPOHJAMUUTOKSESTA ITÄRYHMÄN MAIDEN KANSSA 59 3.1.Itävalta 60 3.2.Ruotsi 64 4.LISENSSIVIRASTON OSUUS IDÄNKAUPAN OHJAILUSSA 69 4.1.Tuontikohtelu 70 4.2.Länsituontiosuuden tarkkailu 70 4.3.Vientikohtelu 75 5.PÄÄOMANLIIKKEET 77 5.1.Clearingvelka ja -saatava 77 5.2.Toimitusluotot idänkaupassa 78 5.2.1.Tuontiluotot idänkaupassa 79 5.2.2.Suomen Vientiluotto Oy:n rahoittama vienti 79 5.3.Muut rahoitusjärjestelyt 86 6.SUOMEN JA ITÄRYHMÄN MAIDEN VÄLISEN MAKSULIIKKEEN VAIKUTUKSESTA SUOMEN MAKSUVALMIUTEEN VUOSINA 1970 - 1974 89 7.YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 94 Liite l: MAKSUSOPIMUKSET JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1947 - 1974 99 Liite 2: LISENSSIVIRASTON TEHTÄVISTÄ 107 SUMMARY 113
  • Väisänen, Liisa (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/15
    SEPA (Single Euro Payments Area) eli yhtenäinen euromaksualue on eurooppalaisten pankkien, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission yhteinen projekti, joka tähtää vähittäismaksupalveluiden yhtenäistämiseen EU:n laajuisesti. SEPAn tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa sekä maan sisäisiä että maiden välisiä euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin. Siirtymäkausi on alkanut tammikuussa 2008 ja sen aikana pankit voivat tarjota rinnakkain SEPA-maksutapoja sekä vanhoja maksuinstrumentteja. Tässä julkaisussa on arvioitu yhtenäisen euromaksualueen käyttöönoton vaikutuksia Suomessa toimiviin pankkeihin käytössä olevien aineistojen sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Päätavoitteena on arvioida SEPAn vaikutuksia pankkien tuottoihin ja kustannuksiin lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä sekä tarkastella sen vaikutuksia pankkien väliseen kilpailuun sekä asiakasstrategioihin.