Browsing by Subject "maksupalvelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Atrila, Sanna (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 12/2019
    Uuden maksupalveludirektiivin (PSD2) yksi keskeinen uudistus on tuoda asiakkaan vahva tunnistaminen pääsäännöksi kaikkeen sähköiseen maksamiseen. Vahvan tunnistamisen tavoitteena on varmistaa se, että maksun tekee maksuvälineen oikea haltija ja siten sääntelyllä pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä.
  • Grym, Aleksi (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    In retail banking, the two key services are the provision of credit and management of payment transfers. The revised Payment Services Directive (PSD2), which regulates payment transfers, entered into force in Finland for the most part in January 2018. The purpose of PSD2 is to increase competition, and it has been prepared with the consumer’s interests in mind. In addition to benefits, the revised Directive involves also risks and uncertainties.
  • Kemppainen, Kari (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Elokuun ensimmäistä päivää vietettiin Suomessa tälle kesälle tyypillisissä helteissä, ja maksujen suorittaminen kaupoissa, kioskeissa, toreilla ja internetissä tapahtui totutun jouhevasti. Emme kiinnittäneet maksamiseen ja sen sujuvuuteen sen suurempaa huomiota, sillä olemme tottuneet luotettavaan ja tehokkaaseen maksujen välitykseen. Eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna 1.8.2014 oli kuitenkin merkittävä virstanpylväs matkalla kohti aidosti yhtenäisiä eurooppalaisia maksupalvelumarkkinoita.
  • Dahlberg, Tomi; Öörni, Anssi (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 32/2006
    Suomen Pankin projekti "Suomalaiset maksutavat 2010" ennakoi suomalaisten maksutottumusten olevan suurten muutosten edessä. Muutosten syitä ovat muun muassa eurooppalaisten maksujärjestelmien integroituminen ja standardoituminen, maksupalveluja koskevan lainsäädännön ja sääntelyn EU-tasoinen kehittäminen, maksupalvelujen kustannustekijöiden ja hinnoittelukäytäntöjen muutokset sekä tekniikan kehityksen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Viime vuosina on kehitetty paljon uusia maksuvälineitä ja -palveluita, joille on tunnusomaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöön perustuvan automaation lisääntyminen.Harva uusi palvelu on menestynyt.Maksamisen muutoksia koskevan ymmärryksen lisäämiseksi tässä tutkimusraportissa selvitetään kuluttajien tarpeiden, mieltymysten ja tottumusten vaikutusta uusien maksutapojen käyttöönottoon.Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2005 postikyselyllä, jossa käytiin läpi keskeiset maksutavat. Kysely lähetettiin 2000:lle satunnaisotannalla poimitulle suomalaiselle kuluttajalle.Tutkimuksen tulosten mukaan maksuvälineen turvallisuus ja luotettavuus koetaan tärkeimmiksi uuden maksutavan ominaisuuksiksi.Muita tärkeiksi koettuja maksuvälineen ominaisuuksia ovat tiedon saanti maksutapahtumasta, yhteensopivuus ostamis- ja maksutottumuksiin, laajakäyttöisyys, helppokäyttöisyys, ajan tai rahan säästö sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta.Uudet maksutavat - sähköinen lasku ja ostosten maksaminen matkapuhelimella - eivät vuoteen 2010 mennessä syrjäytä vakiintuneita maksutapoja arvioituna sen perusteella, mitkä ovat kuluttajille tärkeimpiä ominaisuuksia.Luotettavuus tai hinnoittelu ei erottele tärkeimpien uusien maksutapojen - sähköinen lasku ja matkapuhelimella maksaminen - käyttöön myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia.Suppea joukko tekijöitä erottelee maksutapojaan muuttavat maksutapojaan muut4 tamattomista.Maksutavan helppokäyttöisyys vaikuttaa aikeisiin maksaa sekä sähköisellä laskulla että matkapuhelimella.Yhteensopivuus (laajakäyttöisyys) ja helppokäyttöisyys ovat matkapuhelimella maksamiseen vaikuttavia erottelevia tekijöitä.Asiasanat: maksutavat, kuluttajille suunnatut maksupalvelut, kuluttajakäyttäytyminen, innovaatioiden diffuusio, theory of planned behavior (TPB) JEL-luokittelu: A14, D14, L81,O33
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are a basic function in society, the lifeblood of economic activity; if disrupted, this could bring society to a total standstill. It matters how payment services and the systems executing these services are designed, how they are managed and what costs are involved. New types of services enabled by technological progress, increasing competition as a result of deregulation and risks related to the digital environment have an impact on both payment services and the underlying arrangements. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Palva, Marianne (2006)
    EURO & TALOUS 2
    Eurooppa-neuvoston vahvistaman ns.Lissabonin strategian päätavoite on tehdä EU:sta vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta . Yhtenäinen euromaksualue on yksi edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi.Euroopan komission arvion mukaan yhtenäisellä euromaksualueella saavutettaisiin EU:ssa vuosittain 50 100 miljardin euron säästöt.
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksaminen on yhteiskunnan perustoiminto, taloudellisen toiminnan verenkierto, joka häiriintyessään voi aiheuttaa jopa sydämen pysähtymisen. Ei ole yhdentekevää, miten maksupalvelut ja niitä toteuttavat maksujärjestelmät on rakennettu, miten niitä hallinnoidaan ja millaisia kustannuksia niihin sisältyy. Teknologian kehityksen mahdollistamat uudenlaiset palvelut, sääntelyn avaama kilpailu sekä digitaaliseen ympäristöön liittyvät riskit vaikuttavat sekä maksamisen palveluihin että niiden taustajärjestelyihin. Pandemia, joka kuluneen vuoden aikana on ratkaisevasti muuttanut ihmisten elämää, on kiihdyttänyt monia kehityskulkuja. Maksamisen tulevaisuus tulee nopeammin kuin ehkä vielä vuosi sitten ajattelimme.
  • Jantunen, Viivi (2020)
    1 Sektorikohtaisen riskiarvion tarkoitus ja soveltamisala 2 2 Riskiarvion laatiminen 3 3 Riskiarvio ja sen perustelu 4 3.1 Sektorikohtainen riskiarvio 4 3.2 Riskikategoriat 5 3.2.1 Tuotteet ja palvelut 5 3.2.2 Maantieteellinen riski 6 3.2.3 Asiakkaat 6 3.2.4 Jakelukanavat 6 3.3 Hallintakeinokategoriat 7 3.3.1 Toiminnan riskiperusteisuus 7 3.3.2 Toiminnan organisointi 7 3.3.3 Asiakkaan tunteminen 7 3.3.4 Monitorointi 8 3.4 Rahanvälittäjät 8
  • Heikkinen, Päivi (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Kevään aikana Helsingissä on keskusteltu paljon maksamisesta. Suomen Pankin maksufoorumi kokosi Paasitorniin toistasataa asiantuntijaa aiheen äärelle, ja toukokuussa Finlandiatalolla Suomen Pankin ja Euroopan Keskuspankin yhteisessä konferenssissa keskustelua käytiin niin toimialan asiantuntijoiden kuin akateemisten tutkijoidenkin kesken.
  • Dahlberg, Tomi; Öörni, Anssi (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 33/2006
    Suomen Pankin projekti "Suomalaiset maksutavat 2010" ennakoi suomalaisten maksutottumusten olevan suurten muutosten edessä. Muutosten syitä ovat muun muassa eurooppalaisten maksujärjestelmien integroituminen ja standardoituminen, maksupalveluja koskevan lainsäädännön ja sääntelyn EU-tasoinen kehittäminen, maksupalvelujen kustannustekijöiden ja hinnoittelukäytäntöjen muutokset sekä tekniikan kehityksen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Viime vuosina on kehitetty paljon uusia maksuvälineitä ja -palveluita, joille on tunnusomaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöön perustuvan automaation lisääntyminen.Harva uusi palvelu on menestynyt.Maksamisen muutoksia koskevan ymmärryksen lisäämiseksi tässä tutkimusraportissa selvitetään kuluttajien tarpeiden, mieltymysten ja tottumusten vaikutusta uusien maksutapojen käyttöönottoon.Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2005 postikyselyllä, jossa käytiin läpi keskeiset maksutavat. Kysely lähetettiin 2000:lle satunnaisotannalla poimitulle suomalaiselle kuluttajalle.Tutkimuksen tulosten mukaan maksuvälineen turvallisuus ja luotettavuus koetaan tärkeimmiksi uuden maksutavan ominaisuuksiksi.Muita tärkeiksi koettuja maksuvälineen ominaisuuksia ovat tiedon saanti maksutapahtumasta, yhteensopivuus ostamis- ja maksutottumuksiin, laajakäyttöisyys, helppokäyttöisyys, ajan tai rahan säästö sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta.Uudet maksutavat - sähköinen lasku ja ostosten maksaminen matkapuhelimella - eivät vuoteen 2010 mennessä syrjäytä vakiintuneita maksutapoja arvioituna sen perusteella, mitkä ovat kuluttajille tärkeimpiä ominaisuuksia.Luotettavuus tai hinnoittelu ei erottele tärkeimpien uusien maksutapojen - sähköinen lasku ja matkapuhelimella maksaminen - käyttöön myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia.Suppea joukko tekijöitä erottelee maksutapojaan muuttavat maksutapojaan muut4 tamattomista.Maksutavan helppokäyttöisyys vaikuttaa aikeisiin maksaa sekä sähköisellä laskulla että matkapuhelimella.Yhteensopivuus (laajakäyttöisyys) ja helppokäyttöisyys ovat matkapuhelimella maksamiseen vaikuttavia erottelevia tekijöitä.Asiasanat: maksutavat, kuluttajille suunnatut maksupalvelut, kuluttajakäyttäytyminen, innovaatioiden diffuusio, theory of planned behavior (TPB) JEL-luokittelu: A14, D14, L81,O33
  • Leinonen, Harry (2008)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 111
    Payment services are constantly developing. However, current payment methods have developed out of paper-based services during a period with severe limitations on ICT resources. These limitations have now almost entirely disappeared, and customers are interested in new forms of digitalised and integrated payment instruments. Within the payment industry, we can see a trend towards internationally standardised network-based services, as in several other similarly ICT-dependent industries. This publication seeks to summarise current development trends, user demands, cost and pricing issues, technology and business trends as well as official views on payment developments. It endeavours to identify the most important factors affecting future payment habits for the period post-2010. Based on the analysis, technological developments will support completely integrated electronic payments processed in real time. The mobile phone seems likely to become an important device for initiation and acceptance of payments. The information conveyed as part of a payment transaction will be extended to encompass all information necessary for further and later use (for example, ordering and invoicing data). However, the prevailing practice of widespread (cross-)subsidisation makes it hard for end-users to perceive the actual cost differences between alternative means of payment, thus delaying the adoption of more efficient payment habits. The current market structures also contain strong barriers to competition in the form of monopoly, oligopoly or service provider cooperation. Official measures by authorities to increase competition along the lines of modern policies for other network industries would speed up developments in payment services as well. Keywords: payment services, electronic payments, payment trends, future payment instruments JEL classification: G10, G18, F15, H4, L86, O33
  • Rahoitustarkastus (2007)
    Rahoitustarkastus tiedottaa 3/2007
    Rata tutkii ja sanktioi markkinoilla tapahtuvia väärinkäytöksiä Maksuihin tarkemmat tiedot maksun lähettäjästä rahanpesun estämiseksi Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien sääntelyä ja valvontaa kehitetään Valmistautuminen yhtenäiseen euromaksualueeseen käynnissä Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointiperiaatteet ja valvonta uudistuvat Vakavaraisuuden arvioinnissa siirrytään mekaanisesta laskennasta kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun Ratan arvio vuoden 2006 sääntely-ympäristön tapahtumista Tapahtumakatsaus
  • Helenius, Jyri; Kiviniemi, Arttu; Taskinen, Sinikka; Groschup, Torsten; Risku, Marjo; Halme, Tomi; Mattinen, Olli (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2017
    Suomen luottolaitossektori yksi Euroopan keskittyneimmistä Digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos näkyvät pankkien strategioissa Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus vahva Suomen pankkisektorin vakavaraisuus selvästi eurooppalaista keskitasoa vahvempi Pankkisektorin vakavaraisuuden merkittävä heikkeneminen edellyttäisi poikkeuksellisen suuria muutoksia pankkien kannattavuudessa tai riskeissä Finanssivalvonnan asettamalla asuntoluottojen riskipainolattialla vähäiset välittömät vakavaraisuusvaikutukset IFRS 9 -standardin välitön vaikutus Suomen pankkisektorin vakavaraisuuteen marginaalinen Luottolaitostoiminnan kasvaneet pääomavaatimukset heikensivät rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta Hyvä tuottokehitys kompensoi kasvaneita kuluja Korkokate edelleen merkittävin tulonlähde Suomalaiset pankit ovat keskimäärin eurooppalaisia pankkeja tehokkaampia Maksupalvelutuottojen osuus kokonaistuotoista vaihtelee suuresti Kotitaloussektorin järjestämättömien saamisten osuuden nousu tasaantunut Pankkisektorin lyhyen ajan maksuvalmius hyvällä tasolla Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta EU:n suurimpia Markkinariskin pääomavaatimusten merkitys laskenut; nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa Pankkien sijoitukset riskipitoisiin velkakirjoihin pysyneet vähäisinä Suomalaispankeilla ei merkittäviä valuuttariskejä Pankkisektorin osakeriskit kokonaisuudessaan vähäiset Korkojen nousulla myönteinen vaikutus pankkien korkokatteeseen
  • Suomen Pankki (2018)
    1 Esipuhe - Olli Rehn 3 2 Miksi talouslukutaitoja pitäisi edistää? - Juha A. Pantzar 5 3 Talousvaikeuksien riskiryhmiin voi panostaa pienillä teoilla - Eeva Piha 10 4 Talousosaaminen 2020-luvulla - Paula Pessi 14 5 Yrittäjä kantaa huolta paitsi omasta, myös asiakkaiden talouslukutaidosta - Petri Malinen 17 6 Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista - Henna Mikkonen 19 7 Mitä on 2020-luvun talouslukutaito? Pirjo K. Kuusela 23 8 Talous kuuluu kaikille - Pauliina Forsman, Päivi Pihlajamäki ja Tytti Huttunen 26 9 Nuorten talousosaaminen 2020 - Kristina Kaihari 28 10 Vanhat ihmiset sähköisessä maailmassa - Virpi Dufva 31 11 Sijoitusrobotteja ja työntekijäomistajia - Sari Lounasmeri 36 12 Tarina tulevaisuudesta - Sirpa Nordlund 40 13 Vakuutusosaaminen on talousosaamisen unohdettu laji - Esko Kivisaari 42 14 Tarvitsemme yhteiseen talousosaamiseen strategian - Elli Reunanen ja Elina Antila 46 15 Talousosaaminen Kelan asiakaspalvelun näkökulmasta - Sari Pitkonen ja Sami Rapiokallio 48 16 Kysymyksiä (ja vastauksia) tulevaisuuden talousosaamisesta - Anu Raijas 50 17 Talousosaamisen kehittämisestä - Martti Hetemäki 54 18 Mikä ihmeen talouslukutaito? - Timo Peltonen 57 19 Käteinen on edelleen toimiva ja käytetty maksutapa - Anja Harju 59
  • Palva, Marianne (2006)
    Bank of Finland. Bulletin 2
    The primary objective of the Lisbon Strategy adopted by the European Council in March 2000 is to make the European Union by 2010 the most competitive and dynamic knowledge-based economy in the world, capable of sustaining growth with more and better jobs and greater social cohesion .The Single Euro Payments Area is one of the prerequisites for achieving this objective.The European Commission estimates that its establishment could bring the EU savings of EUR 50 100 billion every year.
  • Vilmunen, Jouko; Korhonen, Iikka (2006)
  • Iivarinen, Timo; Pullinen, Erja (2010)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The new Payment Services Act faster payments in the EU and customers get more detailed information on payments and less liability for unauthorized use of payment instruments.
  • Iivarinen, Timo; Pullinen, Erja (2010)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Uuden maksupalvelulain myötä maksaminen EU-alueella nopeutuu, asiakkaan tiedonsaanti maksutapahtumista paranee ja vastuu maksuvälineen väärinkäyttötapauksissa lievenee.