Browsing by Subject "maksutavat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • Kemppainen, Kari (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Maksutavoissa on suuria eroja eri EU-maiden välillä.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are changing. In the same way that technological progress influences so many of the day-to-day activities of households and businesses, it affects how we make payments. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    COVID-19 is accelerating the payment revolution 3 Future of payments at hand 6 COVID-19 pandemic causing permanent change in payment habits 13 Payment and settlement systems subject to oversight 30
  • Jyrkönen, Hanna; Paunonen, Heli (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 8/2003
    Retail payment methods are in a stage of rapid development.New service providers and technological developments enable new payment services through a variety of channels.Payment solutions are being developed based eg on the Internet and on mobile phones. Presumably, the use of paper-based payment instruments will decrease further in the future thanks to electronification in the retail payment area. In this paper we focus on card payments in Finland and certain other countries.We also look at Internet- and mobile-based payments and discuss some of the challenges related to the new solutions.The paper ends with a brief discussion of recent changes in Finnish legislation in connection with retail payments. Key words: retail payments, payment cards, Internet payments, mobile payments
  • Nisén, Anne (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Quick and easy payment methods are gaining popularity. Consumers are already accustomed to paying for purchases by card and invoices online. The latest payment trends seem to be to contactless and mobile payment.
  • Grym, Aleksi; Ijäs, Jonna (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Erilaisten sähköisten maksutapojen yleistyessä myös keskuspankit ympäri maailmaa ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta yleisesti saatavilla olevan digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseenlaskuun. Eurojärjestelmän digitaalisen keskuspankkirahan, digitaalisen euron, olisi tarkoitus toimia käteisen rahan rinnalla eräänlaisena seteleiden sähköisenä versiona. Eurojärjestelmän keskuspankeissa digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun ei nähdä välitöntä tarvetta, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina.
  • Rehn, Olli; Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat. Tämä on näkynyt muun muassa käteisen käytön supistumisena maksamisessa. Koronapandemia on nopeuttanut entisestään maksamisen murrosta meillä Suomessa ja laajemminkin euroalueella.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksamisen tulevaisuus on jo lähellä .. 3 Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi .. 10 Digitaalinen euro ja sen maksuvälinekäyttöön liittyviä erityiskysymyksiä .. 27 Eurooppalaisen vähittäismaksamisen kehityssuunta ja sen vaikutukset Suomen markkinoihin .. 34 Maksu- ja selvitysjärjestelmät yleisvalvonnan kohteena .. 42
  • Heiskanen, Hanna (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 15/2020
    Digitaalisen rahoituksen strategian tavoitteena on saada aikaan uusia vastuullisia innovaatioita, lisätä kilpailua ja edistää digitaalisten finanssipalvelujen käyttöä rajojen yli. Digitaalisten finanssipalvelujen pitäisi periaatteessa jo nyt olla helposti käytettävissä rajojen yli, mutta tosiasiassa kuluttajat ovat kokeneet vaikeuksia palvelujen avaamisessa ja pitäytyneet tutuiksi ja turvallisiksi koetuissa kotimaisissa palveluissa. Palvelujen avaaminen on voinut estyä esimerkiksi siksi, että käyttäjän henkilöllisyydestä ei saada riittävää varmuutta tietoverkon välityksellä. Komissio pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä yhtenäisiä sääntöjä asiakkaan etätunnistamiseen ja sähköisten tunnistusvälineiden käyttöön.
  • Kemppainen, Kari; Miettinen, Pasi; Terho, Jussi (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Teknologian kehittyminen on kiihdyttänyt vähittäismaksamisen muutosta. Eurooppaan luotu yhtenäinen euromaksualue ja yhteisten eurooppalaisten maksustandardien käyttöönotto ovat olleet merkittäviä askeleita maksamisen kehityksessä viime vuosina. Myös alan sääntelyä on harmonisoitu. Tapahtunut kehitys ei kuitenkaan vielä vastaa teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Siksi Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio ovat nostaneet eurooppalaisen vähittäismaksamisen ja sen kilpailukyvyn parantamisen yhdeksi kärkihankkeekseen tulevina vuosina. Eurooppalaiset vähittäismaksustrategiat antavat suuntaviivat kehitykselle, joka mahdollistaa kuluttajille turvallisen ja yhtenäisen eurooppalaisen maksamisen erityisesti kaupan yhteydessä.
  • Goel, Rajeev K.; Mehrotra, Aaron (2011)
    BOFIT Discussion Papers 4/2011
    Published in Applied Financial Economics Volume 22, Issue 11, 2012 as "Financial Payment Instruments and Corruption"
    Using recent pooled data from several developed nations, the paper uniquely examines whether the composition of payment instruments has a bearing on the prevalence of corruption in a country. Our results suggest that the choice of instruments matters. Paper credit transfer transactions are consis-tently associated with corrupt activities, while credit card transactions tend to reduce them. Cheques generally increase corruption, the results with respect to nonpaper credit transfers are mixed, while direct debits fail to show significant effects on corruption. These findings hold for alternative corruption measures and when allowance is made for endogeneity of payment instruments. Keywords: Corruption; Cheques; Credit card; Cash; Direct debit; Payment instruments JEL classification codes: K4; G3; H3; F3
  • Dahlberg, Tomi; Öörni, Anssi (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 32/2006
    Suomen Pankin projekti "Suomalaiset maksutavat 2010" ennakoi suomalaisten maksutottumusten olevan suurten muutosten edessä. Muutosten syitä ovat muun muassa eurooppalaisten maksujärjestelmien integroituminen ja standardoituminen, maksupalveluja koskevan lainsäädännön ja sääntelyn EU-tasoinen kehittäminen, maksupalvelujen kustannustekijöiden ja hinnoittelukäytäntöjen muutokset sekä tekniikan kehityksen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Viime vuosina on kehitetty paljon uusia maksuvälineitä ja -palveluita, joille on tunnusomaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöön perustuvan automaation lisääntyminen.Harva uusi palvelu on menestynyt.Maksamisen muutoksia koskevan ymmärryksen lisäämiseksi tässä tutkimusraportissa selvitetään kuluttajien tarpeiden, mieltymysten ja tottumusten vaikutusta uusien maksutapojen käyttöönottoon.Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2005 postikyselyllä, jossa käytiin läpi keskeiset maksutavat. Kysely lähetettiin 2000:lle satunnaisotannalla poimitulle suomalaiselle kuluttajalle.Tutkimuksen tulosten mukaan maksuvälineen turvallisuus ja luotettavuus koetaan tärkeimmiksi uuden maksutavan ominaisuuksiksi.Muita tärkeiksi koettuja maksuvälineen ominaisuuksia ovat tiedon saanti maksutapahtumasta, yhteensopivuus ostamis- ja maksutottumuksiin, laajakäyttöisyys, helppokäyttöisyys, ajan tai rahan säästö sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta.Uudet maksutavat - sähköinen lasku ja ostosten maksaminen matkapuhelimella - eivät vuoteen 2010 mennessä syrjäytä vakiintuneita maksutapoja arvioituna sen perusteella, mitkä ovat kuluttajille tärkeimpiä ominaisuuksia.Luotettavuus tai hinnoittelu ei erottele tärkeimpien uusien maksutapojen - sähköinen lasku ja matkapuhelimella maksaminen - käyttöön myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia.Suppea joukko tekijöitä erottelee maksutapojaan muuttavat maksutapojaan muut4 tamattomista.Maksutavan helppokäyttöisyys vaikuttaa aikeisiin maksaa sekä sähköisellä laskulla että matkapuhelimella.Yhteensopivuus (laajakäyttöisyys) ja helppokäyttöisyys ovat matkapuhelimella maksamiseen vaikuttavia erottelevia tekijöitä.Asiasanat: maksutavat, kuluttajille suunnatut maksupalvelut, kuluttajakäyttäytyminen, innovaatioiden diffuusio, theory of planned behavior (TPB) JEL-luokittelu: A14, D14, L81,O33
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are a basic function in society, the lifeblood of economic activity; if disrupted, this could bring society to a total standstill. It matters how payment services and the systems executing these services are designed, how they are managed and what costs are involved. New types of services enabled by technological progress, increasing competition as a result of deregulation and risks related to the digital environment have an impact on both payment services and the underlying arrangements. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksaminen on murroksessa. Teknologinen kehitys on vaikuttanut maksutapojen kehitykseen samoin kuin arkeen yleisesti niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin. Pandemia, joka kuluneena vuonna on ratkaisevasti muuttanut ihmisten elämää, on kiihdyttänyt monia kehityskulkuja. Maksamisen tulevaisuus tulee nopeammin kuin ehkä vielä vuosi sitten ajattelimme.
  • Jyrkönen, Hanna; Paunonen, Heli (2003)
    EURO & TALOUS 2
    Vähittäismaksut ovat Suomessa pitkälle elektronisoituneet ja etenkin tilisiirrot ja kortilla maksaminen ovat suosittuja maksutapoja.Tulevaisuudessa vähittäismaksujen elektronisoituminen jatkuu, myös kansainvälisesti.Uusia palveluja ja palveluntarjoajia tulee markkinoille kaiken aikaa.Niillä on useita haasteita voitettavinaan, kuten esimerkiksi palveluiden hinnoittelu ja jo olemassa olevat, hyvin toimivat vaihtoehtoiset maksutavat.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Koronapandemia on vauhdittanut maksutapojen muutosta Suomessa. Lähes puolet suomalaisista on vähentänyt käteisen käyttöä pandemian aikana, ja suurin osa heistä uskoo käteisen käyttönsä vähentyneen pysyvästi. Lähi- ja mobiilimaksaminen sekä verkko-ostaminen ovat jo aiemmin kasvattaneet suosiotaan, mutta koronapandemian myötä niitä on alettu käyttämään entistä laajemmin. Tästä huolimatta käteinen on vielä tänäänkin tärkeä maksuväline monelle, ja se toimii varajärjestelynä sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.
  • Heikkinen, Päivi (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Hyvin toimivien markkinoiden merkki on, että erilaisten asiakkaiden tarpeille löytyy sopiva tuote tai palvelu. Myös maksupalveluista puhutaan markkinoiden termein; millaiset ovat vähittäismaksamisen markkinat, millaisia maksuvälineitä yleisölle ja kaupalle on tarjolla ja millainen kilpailu vähittäismaksamisen markkinoilla vallitsee? Euroopan Unioni on pyrkinyt lisäämään kilpailua ja innovaatioita kuluttajan eduksi myös maksamisen palveluissa: yleisimmät maksutavat tilisiirto ja suoraveloitus on harmonisoitu, ja uusille yrityksille on tehty väylä maksupalveluiden tarjoamiseen luomalla oma erillinen maksulaitoksen käsite. Maksupalvelulain mukaan maksulaitos on säännelty palvelun tarjoaja, mutta koska se voi tarjota vain käyttelytiliä asiakkailleen, sääntely on talletuspankkitoimintaa kevyempää.
  • Raita, Tanja (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Vastuullisuus on keskeinen viranomaistyötä ohjaava periaate. Yhteiskuntavastuuta on sekä ympäristön että taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten huomioiminen. Ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä myös Suomen Pankki on tarkastellut tarkemmin toimintansa ympäristökuormitusta. Suomen Pankin toiminnasta rahahuolto on yksi operatiivisista toiminnoista. Käteinen ei liiku bitteinä, vaan se siirretään paikasta toiseen autoilla ja käsitellään koneilla.
  • Takala, Kari (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Harmaalla taloudella tarkoitetaan yleisesti veronalaista taloudellista toimintaa, aivan laillistakin, jota ei ilmoiteta verotuksessa. Kyse on siis veronkierrosta. Käteistä rahaa pidetään usein harmaan talouden mahdollistajana, sillä verottajan on vaikea havaita käteisellä maksettuja remontteja tai pimeitä palkkoja. Kotitalousvähennyksen voimaantulo on tosin vähentänyt selvästi tarvetta tämän kaltaiseen veronkiertoon.