Browsing by Subject "maksuvalmius"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Bai, Yiyi; Dang, Tri Vi; He, Qing; Lu, Liping (2018)
    BOFIT Discussion Papers 13/2018
    We examine China’s June 2013 liquidity crunch as a negative shock to banks and analyze the wealth effects on exchange-listed firms. Our findings suggest that liquidity shocks to financial institutions negatively impact borrower performance, particularly borrowers reporting outstanding loans at the end of 2012. Stock valuations of firms with long-term bank relationships, however, outperform the market and experience smaller subsequent declines in investment than peers lacking solid banking relationships. This effect is the strongest for firms that enjoy good relations with China’s large state-owned banks or foreign banks, and weakest for firms whose connections are solely with local banks. We document a positive correlation between the stock performances of firms and the stock performances of lender banks and the likelihood of lender banks operating as net lenders in the interbank market. These results suggest that banks transmit liquidity shocks to their borrowing firms and that a long-term bank-firm relationship may mitigate the negative effects of a liquidity shock.
  • Hellqvist, Matti; Korpinen, Kasperi (2021)
    BoF Economics Review 7/2021
    The amount of central bank money, or liquidity, needed to settle payments, depends on the way the settlement is organized. It is largest when payments are settled individually on gross basis and smallest with settlement in one big netting cycle. Retail payments are increasingly processed in instant payment schemes and systems. We evaluate how the result of this transition affects the liquidity needs of the Finnish banks. For the analysis we generate artificial transaction level data, which mimics the Finnish retail payment flows processed in the STEP2 system. This allows us to estimate the difference between the liquidity needs for the settlement in a cycle based model and in a full instant payment mode. We also present a regression model for the bank level additional liquidity needs. A full migration to instant payments is expected to cause only a small aggregate increase in the liquidity needs. However, the variations between banks or between days can be significant and emphasize the need of liquidity bufers.
  • Hirvonen, Juhani; Virén, Matti (1996)
    Suomen Pankki. A 97
    Tutkimus perustuu noin 5 700 yritykselle tehtyyn kyselyyn.Kyselyn suoritti Suomen Pankki keväällä 1995. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella käy selvästi ilmi, että käteisrahan käyttö yrityssektorilla on edelleenkin hyvin yleistä.Teollisuuden ja palvelualojen yrityksillä on käteisrahaa noin 1.5 mrd. markkaa eli lähes 15 % siitä käteisrahasta, joka on pankkien ulkopuolella. Käteisrahan määrä vastaa siten yhden päivän liikevaihtoa Luku on verraten suuri, jos mittapuuna käytetään aiempia arvioita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Eniten käteisrahaa on vähittäiskaupan ja muiden palveluiden piirissä.Sen sijaan rakennustoiminnassa ja osin teollisuudessa käteisrahan määrät ovat pieniä. Vaikka käteisrahan määrä kasvaakin toimipaikan koon mukaan, supistuu käteisrahan ja liikevaihdon suhde hyvin selvästi. Todella suurissa yrityksissä käteisrahan suhteellinen määrä onkin olemattoman pieni. Käteisrahan määrät ja käteisrahan käyttö, eli osuus suoritetuista ja saaduista maksuista, noudattavat varsin samanlaista kaavaa niin toimialoittain kuin yritysten toimipaikkojen koonkin suhteen tarkasteltuna. Kyselyn mukaan yritysten saamista maksuista suoritetaan yhä runsaat 17 % käteisrahalla. Yritysten suorittamista maksuista osuus on kuitenkin vain hieman vajaat 6 %. Luvut ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä esimerkiksi kotitalouksien maksutavoista tiedettiin etukäteen. Sama käy ilmi myös ulkomaisista tutkimustuloksista, vaikkakin niitä on poikkeuksellisen vähän käytettävissä. Se, että yrityksissä on niinkin paljon käteisrahaa kuin edellä todettiin, viittaa siihen, että Suomessa käteisrahan hallussapitoon ei liity mitään suurempia selvittämättömiä ongelmia tai paradokseja. Silti on tarpeen edelleenkin laatia arvioita sektoreittaisista käteisrahakassoista ja niihin liittyvistä tunnusmerkeistä. Näiden arvioiden perusteella voidaan taas laatia ennusteita ja arvioita tulevien vuosien kehityksestä. Näitä ennusteita tarvitaan paitsi käteisrahan valmistustarpeiden arviointia varten myös koko rahahuollon suunnittelua varten. Euroopan unionin talous- ja rahaliiton myötä ennusteiden tarve on ymmärrettävistä syistä erityisen ajankohtainen.
  • Kauko, Karlo (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Basel III -säännösten myötä otetaan käyttöön ensimmäiset kansainvälisesti yhdenmukaistetut pankkien maksuvalmiussäädökset. Uudet säädökset ovat pitkälti seurausta viime vuosina koetusta rahoitusmarkkinoiden myllerryksestä. Syksyllä 2008 monet pankit joutuivat maksuvalmiusongelmiin, kun lukuisien likvideiksi luultujen arvopaperien ja rahoitussopimusten markkinat lakkasivat toimimasta. Uusien säädösten tarkoitus on velvoittaa pankit suojautumaan tällaisilta ongelmilta. Tässä artikkelissa esitellään likviditeettiuudistuksen taustaa ja arvioidaan likviditeetinsääntelyä talousteoreettisten mallien avulla.
  • Kauko, Karlo (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    The Basel III regulatory framework involves the introduction of the first internationally harmonised regulations on banking liquidity. The new regulations are largely a consequence of the storms experienced on the financial markets in recent years. In autumn 2008, a lot of banks found themselves in liquidity difficulties, when the markets for many securities and financial contracts previously considered liquid ground to a halt. The point of the new regulations is to force banks to protect themselves from these types of problems. This article presents the background to the liquidity reform and assesses liquidity regulation with the aid of theoretical economic models.
  • Laine, Tatu; Korpinen, Kasperi (2021)
    BoF Economics Review 9/2021
    This paper extends traditional payment system simulation analysis to counterparty liquidity risk exposures. The used stress test scenario corresponds to the counterparty stress scenario applied in the BCBS standard “Monitoring tools for intraday liquidity management” (BIS, 2013). This stress scenario is simulated for participants of the Finnish TARGET2 component with the new BoF-PSS3 simulator. Two liquidity deterioration indicators are introduced to quantify counterparty liquidity risk exposures. As comparison of liquidity risk projections to the available liquidity of participants in the system only yields a restricted and system-specific view of the severity of the scenarios, we compare the liquidity risks to high-quality liquid assets (HQLA) available at the group level to assess the overall liquidity risk that participants face in TARGET2. Our results generally comport with the literature and results reported elsewhere. Banking groups are exposed to a liquidity deterioration equivalent from 20 % to0% of their respective HQLA in just 0.35 % of the daily scenario observations. The exercise paper demonstrates that our proposed alternative form of payment system analysis can be helpful in banking supervision, micro- and macroprudential analysis, as well as resolution authorities’ assessment of the effects of their actions on payment systems.
  • Kortelainen, Mika (2017)
    BoF Economics Review 2/2017
    According to the Neo-Fisherian Hypothesis a nominal policy rate increase leads to an in-crease in the rate of inflation also in the short-run and the effects of Neo-Fisherian forward guidance on inflation and output are small. These results are obtained by assuming that the nominal interest rate is unresponsive to the output gap and inflation at least temporarily and that an arbitrary assumption that a backward stable perfect foresight solution is selected among a continuum of perfect foresight equilibria is valid. The result that nominal policy rates can move inflation in the same direction is at odds with monetary theory and practice.
  • Pulli, Markku (1990)
    Suomen Pankki. D 75
    Tutkimuksessa tarkastellaan yli yön markkinoiden koron määräytymistä pankkien likviditeetin kysynnän mallittamisen kautta. Lähtökohtana on yksinkertainen kuvaus reservien markki-noista. Tässä kehikossa reservien kysyntäkäyrä kuvaa pankkijärjestelmän yhteenlaskettua likviditeettitarvetta, keskuspankin päiväluottojärjestelmän ehdot määräävät reservin tarjontakäyränmuodon, ja rahapolitiikan lyhyen aikavälin ohjaus tapahtuu siten, että keskuspankki muuttaa tarjontakäyrän asemaa esimerkiksi markkinaoperaatioilla tai erilaisilla talletusvelvotteilla. Tämä yksinkertainen kuvaus sopii kuitenkin silminnähden heikosti yhteen Suomessa yli yön markkinoista saatujen havaintojen kanssa. Havaitut korot eivät yleensä ole keskuspankin tarjontakäyrällä, vaan useimmiten ne poikkeavat siitä selvästi. Tutkimuksessa näytetään, kuinka tätä kehikkoa silti voidaan soveltaa Suomen oloihin, kun lisäksi otetaan huomioon pankkien likviditeettiepävarmuus.
  • Haajanen, Jyrki; Vauhkonen, Jukka (2010)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Pankeilla tulee vastaisuudessa olla enemmän ja laadukkaampia omia pääomia ja likvidejä varoja. Luotonannon voimakasta syklisyyttä pyritään hillitsemään vaatimalla pankkeja normaaleina aikoina ylläpitämään vähimmäispääomavaatimukset ylittäviä pääomapuskureita ja asettamalla katto pankkien taseiden kasvulle ja velkaantumiselle. EU-maiden pankkien ulkomaisten sivukonttoreiden maksuvalmiuden valvonta on siirtymässä kokonaisuudessaan pankin kotimaan rahoitusvalvojalle.
  • Kiviniemi, Arttu; Heino, Jyri; Mattinen, Olli; Risku, Marjo (2020)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.9.2020
    - Pankkien toimintaympäristö heikkeni voimakkaasti alkuvuonna 2020 – pandemian toinen aalto ja toipumisen eritahtisuus varjostavat talouden elpymistä 2 - Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta 3 - Makrovakausvaatimusten kevennykset vahvistivat pankkisektorin tappionsieto- ja luotonmyöntökykyä 4 - Pankkitoiminnan pääomavaatimusten lasku vahvisti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta 5 - Arvonalentumiset kasvoivat huomattavasti – taso kuitenkin edelleen selvästi eurooppalaista keskitasoa matalampi 5 - Järjestämättömien luottojen määrä pysynyt maltillisena – suomalaispankeilla luottoja pandemian vaikutuksille erityisen alttiille yrityssektoreille vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin 6 - Suomalaispankkien yritysluottojen merkittävin riskikeskittymä kiinteistösektorilla – alttiiden sektorien maksuvaikeudet voivat kohottaa myös kiinteistöyritysten luottoriskejä 8 - Pandemiakehitykseen liittyvä epävarmuus, laaja-alaiset lyhennysvapaat sekä erot luottojen luokittelukäytännöissä heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin 10 - Arvonalentumisten huomattava kasvu ja alkuvuoden markkinaturbulenssi rasittivat pankkisektorin liiketulosta 12 - Peruspankkitoiminnan tuotot ovat toistaiseksi kärsineet kriisistä hyvin vähän 12 - Koronakriisi on rasittanut suomalaispankkien kannattavuutta keskimääräistä vähemmän – luottokannan hyvä laatu tukee kannattavuutta kriisiaikoina 14 - Suomen pankkisektorin maksuvalmius pysynyt vahvana raha- ja pääomamarkkinoiden häiriöistä huolimatta 15 - Suomen pankkisektorin riippuvuus markkinavarainhankinnasta edelleen Euroopan korkeimpia – keskuspankkirahoituksen hyödyntäminen kasvattanut taseen sitoutuneisuutta 16 - Pankkisektorin vahva likviditeettipuskuri suojaa voimakkailta rahoitusmarkkinahäiriöiltä 18 - Kuvioliite 20
  • Kiviniemi, Arttu; Groschup, Torsten; Taskinen, Sinikka; Risku, Marjo; Seitz, Deni (2022)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.3.2022
    Pankkisektorilla vuosi 2021 oli vakaa – riskitasot nousseet merkittävästi 2 Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana 2 Suomalaispankeilla edelleen runsaasti pääomia vaatimuksiin nähden – liikkumavara MRELvaatimuksiin nähden pienempi etenkin suurilla pankeilla 3 Järjestämättömät saamiset laskeneet edelleen – kotitalouksien velkaantumisaste ennätystasolla 5 Luottoriskeissä eroja eri toimialojen välillä 8 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit edelleen kasvaneet 9 Pankkisektorin positiivinen tuottokehitys vahvisti liiketulosta 10 Tuloslaskelman kaikki päätuottoerät nousivat – erityisen vahvaa oli palkkiotuottojen nousu 12 Suomen pankkisektorin kannattavuus eurooppalaista keskitasoa parempi 13 Suomalaispankkien maksuvalmius edelleen hyvä, vaikka likviditeettireservit supistuivatkin vuoden jälkipuoliskolla 14 Talletusten kasvu ja edullinen keskuspankkirahoitus ovat vähentäneet joukkovelkakirjarahoituksen tarvetta 15 Markkinariskin pääomavaatimuksen osuus yhä maltillinen 17 Rahoitustaseen korkoriskissä ei mainittavia muutoksia 18
  • Helenius, Jyri; Kiviniemi, Arttu; Taskinen, Sinikka; Groschup, Torsten; Risku, Marjo; Halme, Tomi; Mattinen, Olli (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2017
    Suomen luottolaitossektori yksi Euroopan keskittyneimmistä Digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos näkyvät pankkien strategioissa Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus vahva Suomen pankkisektorin vakavaraisuus selvästi eurooppalaista keskitasoa vahvempi Pankkisektorin vakavaraisuuden merkittävä heikkeneminen edellyttäisi poikkeuksellisen suuria muutoksia pankkien kannattavuudessa tai riskeissä Finanssivalvonnan asettamalla asuntoluottojen riskipainolattialla vähäiset välittömät vakavaraisuusvaikutukset IFRS 9 -standardin välitön vaikutus Suomen pankkisektorin vakavaraisuuteen marginaalinen Luottolaitostoiminnan kasvaneet pääomavaatimukset heikensivät rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta Hyvä tuottokehitys kompensoi kasvaneita kuluja Korkokate edelleen merkittävin tulonlähde Suomalaiset pankit ovat keskimäärin eurooppalaisia pankkeja tehokkaampia Maksupalvelutuottojen osuus kokonaistuotoista vaihtelee suuresti Kotitaloussektorin järjestämättömien saamisten osuuden nousu tasaantunut Pankkisektorin lyhyen ajan maksuvalmius hyvällä tasolla Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta EU:n suurimpia Markkinariskin pääomavaatimusten merkitys laskenut; nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa Pankkien sijoitukset riskipitoisiin velkakirjoihin pysyneet vähäisinä Suomalaispankeilla ei merkittäviä valuuttariskejä Pankkisektorin osakeriskit kokonaisuudessaan vähäiset Korkojen nousulla myönteinen vaikutus pankkien korkokatteeseen
  • Kiviniemi, Arttu; Groschup, Torsten; Taskinen, Sinikka; Risku, Marjo (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Suomen pankkisektorin tappionsieto- ja luotonmyöntökyky pysynyt vahvana 2 Kaikki suomalaispankit täyttävät kesäkuussa voimaan astuneen vähimmäisomavaraisuusastevaatimuksen 3 Suomalaispankkien ongelmaluotot pysyneet maltillisella tasolla 4 Luottoriskit kohonneet pandemiasta eniten kärsineillä palvelutoimialoilla – näiden toimialojen osuus pankkien yritysluotoista kuitenkin pieni 6 Kiinteistösektoriluottojen laatu pysynyt vakaana 8 Suomen pankkisektorin kriisinsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi 11 Pankkisektorin liiketulos vahvistui arvonalentumisten laskun ja tuottojen kasvun siivittämänä 13 Tuotot kasvoivat laaja-alaisesti 13 Suomen pankkisektorin kannattavuus pysynyt pandemian aikana eurooppalaista keskitasoa vahvempana 15 Suomalaispankkien maksuvalmiusasema pysynyt vahvana 17 Talletusten ja keskuspankkirahoituksen kasvu pienentänyt joukkovelkakirjarahoituksen tarvetta 19 Kaikki suomalaispankit täyttävät kesäkuussa voimaan astuneen pysyvän varainhankinnan vaatimuksen 20 Suomalaispankkien markkinariskit maltillisella tasolla 20
  • Suomen Pankki (1962)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Sarja A 25
    Kansainvälisen maksuvalmiuden ongelma ja Kansainvälinen Valuuttarahasto. Kirj. kauppat. maist. Kalevi Kailasvuori 5 Yksityinen kulutus Suomessa vuosina 1948-1960. Kirj. valtiot. lis. Lauri Korpelainen 31 Teollisuuden hinnat ja kustannukset 1950-luvulla. Kirj. valtiot. kand. Seppo Lindblom 54 Hinnat ja palkat vuosina 1960-1962. Kirj. fil. maist. Kalevi Lagus 67 Liite Luottovolyymi vuonna 1961 82 Liite Luottomarkkinatilastoa vuodelta 1960 95 Liite Maksuvälinevarantotase vuonna 1962 101.
  • Haajanen, Jyrki; Vauhkonen, Jukka (2010)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    Banks will be required to have more and higher-quality capital and liquid assets in the future. The aim is to dampen the pronounced cyclicality of lending by requiring banks to maintain in normal circumstances capital buffers that exceed minimum capital requirements and by setting limits on the growth of banks balance sheets and indebtedness. The liquidity of EU banks foreign branches will in future be supervised by the financial supervisor of the bank s home country.
  • Tarkka, Juha (2019)
    Credit and Capital Markets 1
    The historical development of bank liquidity doctrines is surveyed from the real bills doctrine and its antecedents to the present day. The underlying ideas of the succession of several dominant liquidity doctrines are analysed and compared, with attention to their historical contexts and respective weaknesses as exposed by experience. While the real bills doctrine is obsolete as such, its central idea that the liquidity of banks requires their credit to be linked to real income generation in the economy is unique among the different liquidity doctrines and can be useful as the liquidity regulation of banks is now subject to renewed interest.
  • Heinonen, Tarja (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 25/1988
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten likvidien varojen eli rahoitus- ja vaihto-omaisuuden sekä velkojen kehitystä 60-luvun alusta vuoteen 1985. Teollisuudesta kartoitetaan eräitä aiempia tutkimuksia sekä pyritään eri vaateiden määrää selittävien mallien avulla selvittämään, millaisia muuttujia olisi aiheellista seurata, kun yritysten rahoituskäyttäytymistä pyritään ennustamaan. Projektiraportti on jatkoa kansantalouden osastolla vuonna 1987 aloitetulle yrityssektorin seurantakehikon laadintatyölle.