Browsing by Subject "muu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Snellman, Heli (2006)
    Suomen Pankki. E 38
    This study discusses the effects of the Automated Teller Machine (ATM) network market structure on the availability of cash withdrawal ATM services and cash usage.The aim and novelty of the study is to construct the ATM equation.The study also contributes to the earlier discussion on the effects of ATMs on cash usage.The monopolisation of ATM network market structure and its effects on the number of ATMs and on cash in circulation are analysed both theoretically and empirically.The unique annual data set on 20 countries used in the estimations has been combined from various data sources.The observation period is 1988-2003, but the data on some countries are available only for a shorter period.Based on our theoretical discussion, as well as the estimation results, monopolisation of the ATM network market structure is associated with a smaller number of ATMs.Furthermore, the influence of the number of ATMs on cash in circulation is ambiguous. Key words: ATM, ATM network, monopolisation, demand for cash JEL classification: C33, E41, G2, C11
  • Hein, Eelis (1996)
    Suomen Pankki. E 6
    This study analyzes the valuation and bank risk incentive effects of deposit insurance using an approach based on options theory. While the value of deposit insurance can obviously be set under existing regulatory measures such as capital adequacy and reserve requirements, the actual and expected behaviour of the regulator is shown to exert an effect on bank risk policy, and thus, on the stability of the banking sector.The following factors are identified as possible causes of increased preference for risk on the part of banks: · an expectation that in the event of insolvency the deposit insurance will cover claim holders not otherwise initially insured; · an expectation on the part of shareholders that they are not threatened with losing their position; and · underpricing of deposit insurance premium in relation to a bank's market-valued capital adequacy. These expectations increase preference for higher risk because they remove both the need for debt holders to require any risk premium for their investment and the threat that shareholders might lose their participation in the bank's future earnings.Thus, banks are not "penalized" for taking on risk.Instead, the costs of higher risk are borne by the deposit insurer, which in Finland's case, is ultimately the government and taxpayers.A related issue is that the efficiency of the bank inspection authority seems to affect the risk-taking behaviour of banks (i.e. if a bank believes that the bank inspection authority is incapable of determining its true financial condition and actual risk exposure, it has incentive to take a riskier position). Using bank stock prices, point estimates of the value of deposit insurance are calculated for listed Finnish banks between 1987-1993.The results indicate that the value of the insurance has varied among banks and over time.Generally, charged deposit premia have been underpriced in comparison to the risk position of the studied banks.Thus, one consequence of the shakeout in Finland's banking sector appears to be that a sizable wealth transfer from the government to bank shareholders has taken place. Keywords: Banking, Deposit Insurance, Risk Incentives, Option Pricing, Regulatory Behaviour
  • Kasanen, Juha (1999)
    Suomen Pankki. E 16
    Vuoden 1997 lopussa pörssiyhtiöiden palveluksessa oli yhteensä noin 1500 ilmoitusvelvollista eli ns. sisäpiiriin kuuluvaa henkilöä. Ilmoitusvelvollisten kokonaisomistus vuoden 1997 päättyessä oli noin 2 % Helsingin Pörssin markkina-arvosta.Ilmoitusvelvolliset omistavat pienten pörssiyhtiöiden osakkeita sekä markkamääräisesti että yhtiöiden markkina-arvoon suhteutettuna selvästi enemmän kuin suurten.Määräysvaltayhteisöt ovat omistajina keskeisessä asemassa. Niiden omistukset ovat suurempia kuin yksityishenkilöiden, ja niiden osakekaupankäynti on myös vilkkaampaa. Tutkimuksessa analysoidaan ekonometrisessa kirjallisuudessa yleisesti käytetyllä tapahtumatutkimustekniikalla (event study) pörssiyhtiöiden ilmoitusvelvollisten eli ns. sisäpiirin osakekauppaa Helsingin Pörssissä.Lähtökohtana on vastata kysymykseen, ajoittavatko pörssiyhtiöiden palveluksessa olevat ilmoitusvelvolliset osakekauppansa paremmin kuin sijoittajat keskimäärin.Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin Pörssissä 1.8.1996-31.12.1997 toteutetut ilmoitusvelvollisten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakekaupat.Ilmoitusvelvollisten osakekauppojen yhteisarvo tutkimusaikavälillä oli noin 1,6 mrd. mk ja yksittäisten kauppojen lukumäärä noin 2 000.Tulosten mukaan ilmoitusvelvollisten tekemät osakekaupat ovat satunnaisesti jakautuneita osakkeiden tuottojen suhteen eikä osakkeiden tuottojen ja ilmoitusvelvollisten kauppojen välillä ollut havaittavissa kausaliteettia.Ilmoitusvelvollisten kauppojen ajoitus ei tilastollisesti poikennut normaalista.Tulos on samansuuntainen kuin ulkomaisten pörssien aineistolla saadut uusimmat tutkimustulokset.Tulosten varmistamiseksi tutkimuksessa tehty ylituottoanalyysi toteutettiin usealla eri laskentamenetelmällä. Useasta ulkomaisesta tutkimuksesta poiketen se toteutettiin myös yhtiökohtaisesti.Eri menetelmien antamat lopputulokset olivat pitkälti yhteneviä.Näyttäisi ilmeiseltä, että ilmoitusvelvollisten osakekaupat Helsingin Pörssissä eivät ole kokonaisuutena merkittävä ilmiö osakemarkkinoiden luotettavuuden tai uskottavuuden kannalta. Tulokset eivät sulje pois yksittäisten väärinkäytösten mahdollisuutta. Asiasanat: sisäpiiri, sisäpiirin kauppa, sisäpiirikauppa, ilmoitusvelvollinen, ilmoitusvelvollisten osakekauppa
  • Hukkinen, Juhana (1996)
    Suomen Pankki. E 5
    Teollisuusmaiden ulkomaankaupasta viime vuosikymmeninä voidaan havaita, että ne maat, joiden markkinaosuus on trendimäisesti kasvanut, eivät ole samanaikaisesti vastaavasti parantaneet hintakilpailukykyään. Sitä, että pitkän aikavälin vientimenestys ei näytä selittyvän hintakilpailukyvyllä, nimitetään Kaldorin paradoksiksi. Kaldorin paradoksin syynä saattaa olla se, että tavanomaiset kilpailukykyanalyysit ovat valtaosaltaan kokonaistaloudellisia tarkasteluja, joissa vientimenestyksen mittana pidetään maan koko viennin markkinaosuuskehitystä. Vientitarjonnan ja -kysynnän muutoksiin liittyy kuitenkin rakenteellisia tekijöitä, joihin hinta- ja kustannuskilpailukyvyllä ei ole suoranaista vaikutusta. Näin ollen onkin järkevää yrittää mitata hyödyke- ja maarakenteeseen liittyvistä tekijöistä puhdistettua markkinaosuuskehitystä ja tarkistaa, seuraako tämä kilpailukykyä paremmin kuin rakennepuhdistamaton markkinaosuuskehitys. Tällaisesta lähestymistavasta käytetään nimitystä "vakiomarkkinaosuusanalyysi". Tavallinen vakiomarkkinaosuusanalyysi on kuitenkin laskentajärjestyksen suhteen epäsymmetrinen ja kilpailukykytekijän identifioinnin osalta epämääräinen. Myös ns.Fagerbergin ja Sollien menetelmän, jonka tarkoituksena on välttää nämä ongelmat, osoitetaan tässä työssä olevan epäsymmetrinen. Tämän vuoksi tutkimuksessa kehitetään epäsymmetrisyyden ja kilpailukykytekijän epämääräisyyden ongelmat ratkaiseva analyysikehikko, jota myös sovelletaan laajaan havaintoaineistoon. Suomen osalta analyysin tulokset osoittavat, että Suomen viennin rakenne on ollut jo pitkään epäedullinen viennin ja markkinaosuuden kasvun kannalta. Tästä huolimatta markkinaosuuksia pystyttiin voimakkaasti lisäämään varsinkin 1970-luvun jälkipuoliskolla. 1980-luvulla sekä rakenteelliset vaikutukset että markkinaosuuksien muutokset olivat pieniä, mutta 1990-luvun alussa sekä viennin rakenne että rakennepuhdistettujen markkinaosuuksien muutokset vaikuttivat Suomen vientiin voimakkaan negatiivisesti. Kansainvälisessä vertailussa osoittautuu, että rakennetekijöiden puhdistaminen markkinaosuuskehityksestä ei auta tyydyttävästi selittämään Kaldorin paradoksia. Samalla voidaan todeta, että maiden mahdollisuudet taloudelliseen kasvuun ulkomaankaupan tasapainon horjumatta ovat pitkällä aikavälillä määräytyneet lähinnä vientisektorin hyödyke- ja maarakenteen eivätkä niinkään hintakilpailukyvyn perusteella. Niillä mailla, joilla rakennetekijät ovat olleet viennin kasvun kannalta positiivisia, on myös taloudellinen kasvu ollut muita maita nopeampaa. Asiasanat: Kilpailukyky, vientimenestys, markkinaosuus, reaalinen valuuttakurssi, ulkomaankaupan joustot
  • Vesala, Jukka (1995)
    Suomen Pankki. E 1
    Sisällysluettelo: Acknowledgements 5 1 Introduction and background 11 1.1 Research methodology 12 1.1.1 Industrial organization, competition and efficiency 13 1.1.2 Oligopoly theory and tacit collusion 14 1.1.3 Shortcomings of the SCP 17 1.1.4 Review of studies testing for SCP in banking 21 1.1.5 NEIO-approach to studying competition 23 1.2 Deregulation and banking competition 26 1.2.1 Spatial model of banks' delivery capacity choices 26 1.2.2 Interpretation of model predictions 30 1.2.3 Banking competition after deregulation - international evidence 34 1.3 Competition policy issues for banking 37 1.4 Background facts on the Finnish banking sector 41 2 Competition tests based on empirical reduced form revenue equations 47 2.1 Testing for competition using reduced form revenue functions 48 2.2 Derivation of testable hypotheses 49 2.2.1 Monopolistic competition equilibrium without threat of entry 50 2.2.2 Monopolistic competition free entry (Chamberlinian) equilibrium 53 2.2.3 Static oligopoly equilibria 57 2.2.4 Summary of empirical hypotheses 58 2.2.5 Empirical reduced form revenue equations 59 2.3 Empirical implementation 60 2.3.1 Empirical model 60 2.3.2 Estimation and data 63 2.3.3 Results 64 2.3.3.1 Individual cross-section data 64 2.3.3.2 Pooled cross-section data 66 2.4 Conclusions 72 2.4.1 Competitive changes in Finnish banking 72 2.4.2 Previous studies 75 3 Testing for shifts in competitive conduct: a switching regression model 76 3.1 Motivation 76 3.2 Empirical model 79 3.2.1 Industry demand and supply relations 80 3.2.2 Empirical specification 82 3.3 Variables, estimation and results 87 3.4 Conclusions 92 4 Oligopolistic interdependence in bank loan and deposit markets 95 4.1 Foreword 95 4.2 Multimarket oligopoly 97 4.2.1 Implications of multimarket contact 97 4.2.2 General duopoly model 98 4.2.2.1 Direct and strategic effects 98 4.2.2.2 Characterization of strategic behaviour 101 4.2.3 Model of price setting duopolists - comparative statics 102 4.2.3.1 Linear demand and strategic complementarity 102 4.2.3.2 Equilibrium price effects 104 4.2.3.3 Equilibrium cross-market profit effects 110 4.3 Empirical behavioral equations ill 4.4 Data and variable specifications 116 4.5 Auxiliary cost and demand function estimations 120 4.5.1 Translog cost function model 120 4.5.2 Empirical measures of production economies 126 4.5.3 Production economies in Finnish banking - empirical results 131 4.5.4 Demand models for bank loans and deposit services 134 4.5.4.1 Demand for bank loans 134 4.5.4.2 Demand for deposit services 135 4.5.4.3 Estimation results 137 4.6 Behavioral equations: estimation and results 137 4.6.1 Average own market price coordination terms 139 4.6.2 Average cross-market price coordination terms 141 4.6.3 Bank group - specific price coordination terms 143 4.7 Summary and conclusions 145 5 Summary and joint conclusions 148 5.1 Price competition in the bank loan market and its evolution over time 149 5.2 Oligopolistic competition in bank loan and deposit markets 153 References 157 Appendices 167
  • Lehto, Taru (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 15/1994
    The study introduces the theory of the level of foreign exchange reserves and examines, in light of prior research, the different factors that affect the demand for reserves.The empirical part of the study uses results based on new and more extensive data to discuss the validity of the dependency relationships that have been found in previous studies and compares developments in Finland's foreign exchange reserves with those of other countries. The data used in the empirical analysis covers the period 1974-1991 for 56 different countries, of which 22 are industrialized countries and 34 are less-developed countries.The basic analysis uses unweighted least squares regressions on cross-section data. Also, results from two weighted regressions are examined.The time series and cross-section data for industrialized countries are also pooled for testing purposes and the results are compared with those from the normal least squares regressions. The degree of openness is an important determinant of the level of foreign exchange reserves for both industrialized and less- developed countries: the larger a country's foreign trade relative to total output the more reserves it demands.The results of the study also indicate that money growth increases the need for reserves and that the interest rate level is negatively correlated with the relative reserve level, at least in the less-developed countries.In the industrialized countries, the demand for reserves increases as yearly balance of payments' fluctuations increase. Moreover, the amount of reserves adjusts slowly to its long-run target level.