Browsing by Subject "muuttoliike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Wang, Jiao; Mayes, David; Wan, Guanghua (2005)
    BOFIT Discussion Papers 18/2005
    Using a CGE model (PRCGEM) updated to 2002, the paper explores how WTO membership could affect earnings in 40 industries across 31 regions (and 8 regional blocks) of China during the period 2002 2007.Taking into account labour movement between regions within China, the direct contribution of WTO membership to overall economic growth and development is predicted to be small, with a rise in real GDP of only 6.48% short term and 5.6% long term. However, structural economic change and the WTO shock should increase regional output, especially in the established coastal economies.Regional labour movement is found to increase 69.2% at the completion of economic structural reforms.A slight decrease in the Gini coefficient for income inequality is also anticipated. Keywords: Applied CGE modelling, China, WTO, labour movement, inequality JEL classification: C68, O18, R12, R23
  • Modeen, G. (1927)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 7 ; 8 ; August
  • Pekkala Kerr, Sari; Kerr, William R. (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 3/2017
    We study the prevalence and traits of global collaborative patents for U.S. public companies, where the inventor team is located both within and outside of the United States. Collaborative patents are frequently observed when a corporation is entering into a new foreign region for innovative work, especially in settings where intellectual property protection is weak. We also connect collaborative patents to the ethnic composition of the firm s U.S. inventors and cross-border mobility of inventors within the firm. The inventor team composition has important consequences for how the new knowledge is exploited within and outside of the firm.
  • Pekkala Kerr, Sari; Kerr, William; Özden, Çağlar; Parsons, Christopher (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/2017
    Forthcoming in Journal of Economic Perspectives
    The global distribution of talent is highly skewed and the resources available to countries to develop and utilize their best and brightest vary substantially. The migration of skilled workers across countries tilts the deck even further. Using newly available data, we first review the landscape of global talent mobility, which is both asymmetric and rising in importance. We next consider the determinants of global talent flows at the individual and firm levels and sketch some important implications. Third, we review the national gatekeepers for skilled migration and broad differences in approaches used to select migrants for admission. Looking forward, the capacity of people, firms, and countries to successfully navigate this tangled web of global talent will be critical to their success.
  • Pekkala Kerr, Sari; Kerr, William; Özden, Çağlar; Parsons, Christopher (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2017
    This paper reviews recent research regarding high-skilled migration. We adopt a data-driven perspective, bringing together and describing several ongoing research streams that range from the construction of global migration databases, to the legal codification of national policies regarding high-skilled migration, to the analysis of patent data regarding cross-border inventor movements. A common theme throughout this research is the importance of agglomeration economies for explaining high-skilled migration. We highlight some key recent findings and outline major gaps that we hope will be tackled in the near future.
  • Haavio, Markus; Kauppi, Heikki (2000)
    Bank of Finland. Discussion papers 8/2000
    Recent European data indicate that countries where a large proportion of the population lives in owner-occupied housing are experiencing higher unemployment rates than countries where the majority of people live in private rental housing, which might suggest that rental housing enhances labor mobility.In this paper, we develop a simple intertemporal two-region model that allows us to compare owner-occupied housing markets to rental markets and to analyze how these alternative arrangements allocate people in space and time.Consistent with the empirical observations, we find that the interregional labor market is more fluid under rental housing than under owner-occupation.As a result of greater mobility, the rental arrangement also results in better allocational efficiency than owner-occupation.When dwellings are rented, the decision to move to a booming region is largely based on current productivity, whereas under owner-occupation random wealth effects encourage deviations from this optimal behavior.
  • Pekkala Kerr, Sari; Kerr, William R. (2016)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 33/2016
    We examine immigrant entrepreneurship and the survival and growth of immigrant-founded businesses over time relative to native-founded companies. Our work quantities immigrant contributions to new firm creation in a wide variety of fields and using multiple definitions. While significant research effort has gone into understanding the economic impact of immigration into the United States, comprehensive data for quantifying immigrant entrepreneurship are difficult to assemble. We combine several restricted-access U.S. Census Bureau data sets to create a unique longitudinal data platform that covers 1992-2008 and many states. We describe differences in the types of businesses initially formed by immigrants and their medium-term growth patterns. We also consider the relationship of these outcomes to the immigrants’ age at arrival to the United States.
  • Haavio, Markus; Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 4
    1 Johdanto 4 2 Työmarkkinoiden toiminnan logiikka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 4 2.1 Työn kysyntä ja tarjonta 5 2.1.1 Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutus 6 2.1.2 Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 6 2.2 Työttömyys 7 2.3 Voittajat ja häviäjät 9 2.3.1 Voittajat ja häviäjät lyhyellä aikavälillä 10 2.3.2 Voittajat ja häviäjät pitkällä aikavälillä 11 2.4 Muita näkökohtia 13 3 Konkreettisia esimerkkejä työn tarjonnan muutoksista 14 3.1 Naisten tulo työmarkkinoille 14 3.2 Suurten ikäluokkien tulo markkinoille 16 3.3 Viekö eläkeiän nostaminen nuorten työpaikat? 17 3.4 Työn jakaminen 19 3.5 Maahanmuutto ja työn tarjonta 22 4 Lopuksi 24 Lähdeluettelo 25 Kuvioluettelo Kuvio 1. Työmarkkinoiden tasapaino kilpailullisilla työmarkkinoilla 5 Kuvio 2. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus 6 Kuvio 3. Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 7 Kuvio 4. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus palkkajäykkyyden vallitessa 8 Kuvio 5. Matalasti koulutetun työn tarjonnan lisäyksen vaikutus lyhyellä aikavälillä matalasti koulutettuihin työntekijöihin 10 Kuvio 6. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus korkeasti koulutettuihin kun tulokkaat ja korkeasti koulutetut ovat A) komplementteja B) substituutteja 11 Kuvio 7. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus matalasti koulutettuihin pitkällä aikavälillä kun tulokkaat ovat matalasti koulutettuja 12
  • Mäkelä, Erik; Viren, Matti (2018)
    Review of Economics 1
    In this paper we examine how Finnish municipalities’ expenditures depend on the demographic structure of the population. More precisely, we scrutinize the role of foreign citizens: how does the share of citizens with foreign background out of the total population manifest itself in total expenditures and some key expenditure categories. The study makes use of Finnish panel data from 249 municipalities for the period 2000–2014. Empirical analyses show that foreign population tends to increase per capita expenditures up to the point where the respective semi-elasticity is about one. The result seems robust in terms of different control variables, subsamples of the data and different estimation techniques. Also, it is found that the unemployment rate of foreign citizens tends to increase municipalities’ expenditures. Thus, opposite to standard assumptions, per capita public consumption expenditures do depend on migration and that should be taken into account when making assessments on overall fiscal effects of migration. From political economy point of view, these results seem to be at variance with the “non-willingness to pay other ethnic groups’ expenditures” hypothesis that has been put forward by e. g. Alberto Alesina and Assaf Razin.
  • Hilpinen, Jorma (1976)
    Suomen Pankki. D 39
    Selvityksen ensimmäinen luku käsittelee työvoiman kysynnän alueellista tasapainottomuutta. Vuoden 1973 jakautumat antavat kuvan tuotantotoiminnan keskittymistä ja sen alueellisia vaikutuksia työttömyyteen. Kansantalouden rakennemuutosten voimakkuutta havainnollistavat myös vertailut vuosien 1963 ja 1973 työllisyystietojen välillä. Toisessa luvussa tarkastellaan alueiden välisiä ja maasta pois suuntautuneita muuttovirtoja sekä mm. alueellisten koulutusrakenteiden vaikutusta muuttoon. Eri alueilla tapahtuneiden väestön ikärakenteiden muutosten avulla pyritään selvittämään maassa- ja maastamuuton tulevaisuuden näkymiä. Kolmannessa luvussa käsitellään työvoimaosuuksien vaihtelua eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Vaihtelu on läheisessä yhteydessä tapahtuneisiin rakennemuutoksiin ja työvoimaosuuksiin vaikuttavia tekijöitä etsitään sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan puolelta. Viime vuosina työvoimaosuudet ovat tuoneet työllisyyteen huomattavasti enemmän vaihtelua kuin työttömyys, joten ansiotyöhön osallistumiseen liittyvän käyttäytymisen pohtiminen on tärkeää. Lopuksi etsitään aikasarja-analyysin avulla työllisyysmuuttujien välisiä suhdannevaihtelun ajoittumiseroja. Analyysilla tähdätään keskeisten muuttujien vaihtelujen aikaerojen selvittämiseen sekä työllisyyssuhdanteiden sektoreittaisen ja alueellisen etenemistapahtuman kuvaamiseen. Analyysin avullatarkastellaan myös työttömyyden ja työllisyyden sopeutumista työvoiman kysynnän muutoksiin sekä sektoreittain että alueittain. Aikasarja-analyysin tuloksia on kuitenkin tulkittava varoen ja melko kaavamaisen tutkimusmenetelmän heikkoudet muistaen.
  • Tamminen, Mikko (1945)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 4
    I LUKU. JOHDANTO 9 1§ Tutkimuksen tarkoitus 9 2§ Tutkittavan ajanjakson rajoittaminen 11 II LUKU. ASUNTOTUOTANNON VAIHTELUT 13 3§ TuotantovoIyymin mittayksikön valinta 13 4§ Kaupunkien asuntotuotannon kehitys tilaston valossa vuosina 1912–1943 15 5§ Asuntotuotannon vaihtelujen luonne 19 6§ Asuntotuotanto ja suhdannevaihtelut 24 III LUKU. ASUNTOTUOTANNON LIIKKEELLEPANEVAT VOIMAT 32 7§ Yleisiä huomautuksia 32 8§ Kysyntä asuntomarkkinoilla 34 9§ Tarjonta asuntomarkkinoilla 41 10§ Spekulatiivinen ja ei-spekulatiivinen asuntotuotanto 42 11§ Asuntomarkkinain rakenne 47 12§ Asuntomarkkinain mekanismi 52 IV LUKU. ASUNTOJEN TARVE 57 13§ Asunnontarpeen mittapuu 57 14§ Avioliittoisuus 60 15§ Muuttoliike 64 16§ Muita asuntojen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä: rakennuskannan uusiminen ja ns. keskustan siirtyminen 74 17§ Uusien asuntojen kokonaistarve: menetelmä sen laskemiseksi 78 18§ Asuntojen tarve tuotannon vaihtelujen selitysperusteena 82 V LUKU. ASUNTOJEN KYSYNTÄ 86 19§ Asuntojen kysyntään vaikuttavat tekijät 86 20§ Kysynnän joustavuus: käsite ja lajit 89 21§ Suomen kaupunkiväestön asuntomenojen joustavuus 93 22§ Muut asuntojen kysynnän joustavuuden lajit 101 23§ Pitkän ja lyhyen ajan joustavuus 107 24§ Kaupunkiväestön tulonmuodostus vuosina 1923–1938 109 25§ Vuokratason kehitys vuosina 1923–1938 115 26§ Menetelmä empiirisen kysyntäkäyrän rekonstruoimiseksi 117 27§ Kysyntäkäyrän tulkintayritys 124 28§ Kaupunkien asuntoreservin kehitys 133 VI LUKU. KIINTEISTOMARKKINAT 140 29§ Asuntokiinteistöjen hinnanmuodostuksen luonne 140 30§ Odotukset ja luottamus 143 31§ Asuntokiinteistöjen tulot 145 32§ Asuntokiinteistöjen menotalous 147 33§ Rakennuksen kestävyysikä 153 34§ Tappionvaaran yleinen merkitys 155 35§ Asuntokiinteistöjen tulojen ja menojen kehitys vuosina 1923–1938 157 36§ Uusien asuntokiinteistöjen kannattavuuden ja myyntihintojen todennäköisen kehityksen havainnollistaminen. Menetelmä 162 37§ Maailmansodan jälkeinen inflaatiokeinottelu 170 38§ 1930-luvun kiinteistöpula 174 39§ Kiinteistömarkkinain kehitys uudisrakennustoiminnan vaihtelujen selitysperusteena 179 40§ Tilastoa asuntokiinteistöjen myyntihinnoista Helsingissä 182 VII LUKU. YRITTÄJÄTOIMINNAN EDELLYTYKSET 184 41§ Kysymyksen asettelu 184 42§ Kaupunkien tonttipolitiikka 186 43§ Tontinhintojen kehitys 189 44§ Rakennuskustannusten kehitys 193 45§ Asuintalojen tuotantokustannusten muodostuminen vuosina 1923 - 1938 198 46§ Kannattavuuden kehitys 202 47§ Rakennusyritteliäisyyden mukautumiskyky 206 VIII LUKU. ASUNTOTUOTANNON RAHOITUS 209 48§ Rahoituskysymyksen yleinen merkitys 209 49§ Pääomanmuodostus ja rahamarkkinat itsenäisyyden aikana 211 50§ Julkisin varoin tuettu yleishyödyllinen asuntotuotanto 219 51§ Yksityisen rakennusyritteliäisyyden rahoitus 1920-luvulla 222 52§ Asuntotuotanto ja vuoden 1928 pääomapula 234 53§ Asuntotuotannon rahoitus 1930-luvulla 242 54§ Johtopäätöksiä 246 IX LUKU. LOPPUKATSAUS 252 55§ Kaupunkien asuntotuotannon vaihtelujen »selitys» 252 56§ Tulosten tarkastelua.Eräitä viimeaikaisia tutkimustuloksia ulkomailla 258 Lähdeluettelo 265 The Fluctuations in Residential Building and their Causes in the Towns of Finland during the Time of Independence 273 Summary 273 List of Graphs 279 Liitetaulukko: Asuttavaan kuntoon valmistuneet asunnot ja asuinhuoneet kaupungeissa vuosina 1912-1943.
  • Kivistö, Jarkko (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Keskustelu tulonjaosta keskittyy yleensä koko maan tasolla tehtäviin tarkasteluihin, mutta myös alueellinen näkökulma on tärkeä. Esim. Brexit-äänestyksessä merkittävin vaikutus äänestystulokseen näyttäisi olleen alueen altistumisella globalisaatiolle. Suomessa kansainvälisen talousympäristön muutokset – myös globalisaatio – ovat näkyneet eri tavoin maan eri osissa. Talouden rakenteiden muuttumiseen ovat viime vuosina vaikuttaneet myös digitalisaatio, väestön ikääntyminen, vientituotannon edellytyksiä heikentänyt kustannusten nousu sekä Venäjän talouden supistuminen. Rakennemuutos on koetellut erityisesti seutuja, joissa metsä- tai metallitoimialoilla on ollut suuri merkitys.
  • Soininen, Heidi (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/8
  • Kohonen, Anssi (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/13
    1 Johdanto 4 2 Maahanmuutto ja työvoima 6 2.1 Maahanmuutto voi lieventää demografista murrosta 7 2.2 Maahanmuuton jatkuvuus olennaista vanhoille jäsenmaille 9 3 Maahanmuuttajien määrät ja taustat 11 3.1 Maahanmuuttajien määrät jäsenmaissa 11 3.2 Muuttoliikkeen taustatekijät ja suurimmat lähtömaat 14 3.3 Maahanmuuton syyt 15 3.4 Maahanmuuttajien koulutusasteet 16 Kehikko 1. Ulkomaisten avainhenkilöiden veroetuudet EU:ssa 19 4 Maahanmuuttajat EU:n työmarkkinoilla 20 4.1 Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä 20 4.2 Maahanmuuttajien osallistumis- ja työllisyysasteet 22 4.3 Suomen ongelmana maahanmuuttajien korkea työttömyys 25 5 Yhteenveto 27 Kirjallisuutta 29