Browsing by Subject "nuoret"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Kauste, Ilsa; Puhakka, Iiris (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 11/2019
    Kansainvälisen yhteistyön tekeminen on merkittävä osa keskuspankkien ja finanssivalvontaviranomaisten työtä. Laaja-alaista, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä tehdään yhteiseksi hyväksi – taloudellisen vakauden säilyttämiseksi sekä finanssimarkkinoiden asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2018
    Labour is one of the key components of economic growth, alongside capital formation and productivity. Labour supply in the euro area has been supported by a slight uplift in labour-force participation since the financial crisis. This is measured by the labour force participation rate, defined as the total number of employed and unemployed persons relative to the same-age population. By contrast, in the United States labour participation has declined notably. Because the participation rate declines as the population ages, demographic change has eroded the participation rates of both regions. In the euro area, however, increased participation especially among 50–64-year-olds has successfully offset the negative impact of population ageing on the participation rate. Yet what remains troubling is that the labour market participation of young people has declined in both regions.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Havahduin miettimään nuorille suunnattavaa talousopastusta, kun kuuntelin talousosaamisen huippuasiantuntijan, professori Annamaria Lusardin tutkimukseen pohjautuvaa esitystä milleniaalien suhtautumisesta verkossa tarjolla olevaan taloustietoon. Tutkimuksen milleniaalit olivat 18-37-vuotiaita amerikkalaisia, joille oli tehty kysely tammikuussa 2019. Käyn tässä läpi Lusardin esityksestä ne kohdat, joista nuorille talousopetusta ja -neuvontaa tekevien tahojen Suomessakin kannattaa ottaa onkeen, vaikka taloudellinen toimintaympäristö Yhdysvalloissa toki poikkeaa Suomesta suuresti.
  • Ranta, Mette; Raijas, Anu (2020)
    Nuorisotutkimus 4
    Suomessa nuoret itsenäistyvät eli muuttavat pois lapsuudenkodistaan kansainvälisesti tarkasteltuna varhain. Perhetausta ja nuorten nykyinen taloudellinen tilanne määrittelevät nuorten mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisessä elämässään. Tarkastelemme itsenäisesti asuvien nuorten taloudellista tilannetta ja tarkemmin heidän kokemustaan tulojen riittävyydestä ja sitä selittäviä perhe- ja yksilötason tekijöitä, jotka eriarvoistavat nuoria taloudellisessa pärjäämisessä. Artikkelissa hyödynnetään vuoden 2015 Nuorisobarometrin aineistoa. Tutkimuksen kohteena ovat 18–29-vuotiaat itsenäisesti asuvat nuoret (N = 1 229). Kokemusta tulojen riittävyydestä analysoidaan nuorten lapsuudenkodin olosuhteilla ja yksilötason tekijöillä ristiintaulukoiden ja regressioanalyysilla. Tulojen riittävyys koettiin paremmaksi, jos nuori kävi palkkatyössä ja oli parisuhteessa. Iän myötä kokemus tulojen riittävyydestä heikkenee. Myös vanhempien taloudellinen tuki heikensi kokemusta tulojen riittävyydestä. Tämä saattaa kertoa siitä, että vanhemmilta saadaan tukea, jos tulojen riittävyys koetaan heikoksi. Lapsuudenkodin talousongelmat näyttäisivät heijastuvan nuoren talouteen kielteisesti. Nuoren subjektiivinen näkemys taloudellisesta tilanteestaan on tärkeä nuorten elämäntilanteiden vaihdellessa. Työllistyessään nuori kokee olevansa taloudellisesti itsenäinen. Tulojen riittävyyden heikentyminen vanhempien tuen myötä korostaa taloudellisen itsenäistymisen tärkeyttä nuorten keskuudessa.
  • Nykänen, Marja (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Vaikka suomalaisten nuorten talousosaaminen olikin maiden välisessä keskiarvovertailussa huippua, huolestuttavaa on osaamisen suuri vaihtelu. Meillä on suurin osuus huippuosaajia, mutta samaan aikaan oppilaiden välinen vaihtelu on Suomessa kaikista maista suurinta. Nämä huippuosaajat ovat erottuneet esimerkiksi kouluille järjestetyissä talouskilpailuissa.
  • Raijas, Anu; Kalmi, Panu; Ranta, Mette; Ruuskanen, Olli-Pekka (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 119
    Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat markkinoilla toimiessaan sekä oman talouden raha-asioita hoitaessa. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamisen tilaa uusimpien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen näyttää hyvältä, vaikka vertailut ovat myös osoittaneet talousasioissa tietämyksessä ja käyttäytymisessä aukkoja. Suomalaiset ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista. Kiinnostus tosin vaihtelee: miehet ovat naisia kiinnostuneempia talousasioista, samoin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Raha-asioiden suunnittelu on kuitenkin usein lyhytjänteistä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästämisestä, mutta tämä ei useinkaan toteudu käytännössä. Myös maksuhäiriömerkintöjen voimakas kasvu kertoo taloudenhallinnan ongelmista osalla kuluttajista. Suomessa on kartoitettu erityisesti nuorten talousosaamista. Finanssiala ja monet järjestöt ovat esittäneet yhteisenä huolenaiheena nuorten oman näkemyksen heikosta talousosaamisestaan. Nuoret ovat myös kokeneet, etteivät ole saaneet talousasioihin riittävästi opetusta. Kotien opetustaitoihin luotetaan vankasti. Onkin havaittu, että lapsuudenkodin turvalliset olosuhteet ja vanhempien esimerkki tarjoavat nuorille hyvät valmiudet hoitaa omaa talouttaan ja pärjätä elämässä muutenkin. Näin ollen nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitaa omaa talouttaan. Taloudellista osaamista tarvitaan arjen ostoksiin, mutta myös säästämiseen, sijoittamiseen, lainanottoon ja vakuuttamiseen. Erilaisilla kuluttajilla eri elämänvaiheessa ja tulotasoilla vaatimukset talousosaamiselle vaihtelevat. Monet tahot ovat alleviivanneet nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisen tärkeyttä, vaikka tosiasiassa talousosaamisen vahvistaminen on tärkeää elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja muutoksissa. Vaikka talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla, ei Suomessa tämän alueen tutkimus ollut kovinkaan yleistä. Suomessa on tehty tutkimusta myös talousosaamisesta eri konteksteissa, kuten vakuuttamisen ja eläkeikään varautumisen yhteydessä. Myös tutkimustulokset yksilön ja vallitsevan yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen merkityksestä nuorten taloudelliseen kyvykkyyteen ja hyvinvointiin ovat mielenkiintoisia ja merkityksellisiä avauksia. Niin ikään kouluissa tehdyt kokeilut talousopetuksen vaikutuksesta ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Tätä tutkimusosaamista olisi hyvä hyödyntää myös erilaisten hankkeiden vaikuttavuuden tutkimisessa. On kuitenkin suuri puute, että kattavaa ja koko väestöä koskevaa talousosaamisen tutkimusta ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. Jatkossa olisikin tärkeää tehdä aika ajoin koko väestöä kattavaa haastatteluihin perustuvaa tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta.
  • Saada, Adam; Tanninen, Tytti (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 10/2019
    Kirjoittajat Adam Saada ja Tytti Tanninen osallistuvat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteiseen Young Professionals -ohjelmaan. Adam työskentelee Finanssivalvonnassa makrovakausasiantuntijana ja Tytti digitalisaatioasiantuntijana.
  • Aksoy, Cevat Giray; Eichengreen, Barry; Saka, Orkun (2020)
    BOFIT Discussion Papers 14/2020
    What will be political legacy of the Coronavirus pandemic? We find that epidemic exposure in an individual’s “impressionable years” (ages 18 to 25) has a persistent negative effect on confidence in political institutions and leaders. We find similar negative effects on confidence in public health systems, suggesting that the loss of confidence in political leadership and institutions is associated with healthcare-related policies at the time of the epidemic. In line with this argument, our results are mostly driven by individuals who experienced epidemics under weak governments with less capacity to act against the epidemic, disappointing their citizens. We provide evidence of this mechanism by showing that weak governments took longer to introduce policy interventions in response to the COVID-19 outbreak. These results imply that the Coronavirus may leave behind a long-lasting political scar on the current young generation (“Generation Z”).
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 4/2018
    Työpanos on pääomanmuodostuksen ja tuottavuuden ohella oleellisimpia talouskasvun ajureita. Finanssikriisin jälkeen euroalueen työn tarjontaa on tukenut väestön työmarkkinoille osallistumisasteen lievä kasvu. Osallistumisaste määritellään työllisten ja työttömien yhteismääränä suhteessa samanikäiseen väestöön. Yhdysvalloissa osallistumisaste on sen sijaan selvästi laskenut. Koska työmarkkinoille osallistumisaste pienenee, kun väestö ikääntyy, ikääntyminen on vaikuttanut molemmilla alueilla heikentävästi osallistumisasteeseen. Euroalueella etenkin 50–64-vuotiaiden aikaisempaa aktiivisempi osallistuminen työmarkkinoille on kuitenkin onnistunut kumoamaan ikääntymisen negatiivisen vaikutuksen osallistumisasteeseen. Nuorten osallistumisasteen lasku molemmilla alueilla on sen sijaan huolestuttavaa.
  • Kemppainen, Kari (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Helmikuisena tiistaina saimme erityisiä vieraita Suomen Pankkiin, kun yli 40 pääkaupunkiseudun Vamos-nuorten ryhmäläistä tuli tutustumaan Pankin toimintaan ja rahamuseoon.