Browsing by Subject "pankkisektori"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Koskinen, Kimmo (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2016
    The year got off to an uncertain start for the European banking sector, and market turbulence was strong in the first half of 2016. The uncertainty has reflected increased concerns about the growth prospects for the global economy. Rising credit risks in the energy sector, weak market liquidity and uncertainty about monetary and economic policies’ ability to support economic growth have increased market volatility. Uncertainty over global growth prospects has also focused strongly on the banking and financial sector, which is particularly sensitive to changes in the economic outlook. Although the profitability and liquidity position of the European banking sector has improved on average in recent years and capital adequacy has advanced, the banking business is facing numerous risks both in the short and the long term. Banks' long-term profitability and the sustainability of their operating models have been singled out as special causes for concern.
  • Jokipii, Terhi; Lucey, Brian (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 15/2006
    Published in Economic Systems, 31,1, 2007: 71-96
    Making use of ten years of daily data, this paper examines whether banking sector co-movements between the three largest Central and Eastern European Countries (CEECs) can be attributed to contagion or to interdependence. Our tests based on simple unadjusted correlation analysis uncover evidence of contagion between all pairs of countries. Adjusting for market volatility during turmoil, however, produces different results. We then find contagion from the Czech Republic to Hungary during this time, but all other cross-market co-movements are rather attributable rather to strong cross-market linkages. In addition, we construct a set of dummy variables to try to capture the impact of macroeconomic news on these markets. Controlling for own-country fundamentals, we discover that the correlations diminish between the Czech Republic and Poland, but that coefficients for all pairs remain substantial and significant. Finally, we address the problem of simultaneous equations, omitted variables and heteroskedasticity, and adjust our data accordingly. We confirm our previous findings. Our tests provide evidence in favour of parameter instability, again signifying the existence of contagion arising from problems in the Czech Republic affecting Hungary during much of 1996.
  • Bank of Finland (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2016
    Increasing market uncertainty over the condition of banks in early 2016 was not due solely to concerns about global economic growth but also above all reflected concerns about banks’ non-performing loans and declining profitability amid low interest rates and subdued growth. Nonetheless, the condition of the European banking sector is gradually improving, despite major cross-country differences. Notwithstanding the positive developments, banks nevertheless remain vulnerable to deteriorations in the operating environment.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 1/2016
    Maailmantalouden kasvuhuolet eivät yksinään lisänneet markkinoiden epävarmuutta pankkien tilasta vuoden 2016 alkupuolella. Epävarmuutta aiheuttivat lisäksi erityisesti huolet pankkien järjestämättömien lainojen määrästä ja kannattavuuden heikkenemisestä matalien korkojen ja vaimean kasvun ympäristössä. Euroopassa pankkisektorin tila paranee silti vähitellen, vaikka maakohtaisia eroja onkin paljon. Positiivisesta kehityksestä huolimatta pankit ovat kuitenkin edelleen haavoittuvaisia heikentyvän toimintaympäristön suhteen.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Whereas recent economic and financial developments in Finland do not pose any immediate threats to financial stability, the permanent risks related to household indebtedness and the structure of the banking system have increased further.
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2017
    The Finnish, Swedish, Norwegian and Danish banking sectors have broadly similar strengths and weaknesses. Their profitability is strong, capital adequacy solid, and loan losses have been at historically low levels for a long time. On the other hand, the national banking sectors are large and concentrated and their systemic risks relate largely to lending to the residential and commercial real estate markets.
  • Finanssivalvonta; FIN-FSA (2021)
    Johtokunta. 3 Tiivistelmä Finanssivalvonnan toiminnasta 2020. 4 Finanssimarkkinoiden tila. 7 Finanssivalvonnan vuoden 2020 tavoitteiden toteutuminen. 14 1 Toimintaympäristön mukana muuttuva valvonta. 14 2 Laadukas ja tehokas. 21 3 Asiantunteva ja arvostettu. 24 Finanssimarkkinoilla toimivien vuotuinen kuuleminen. 25 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2019. 26 Arvio valvonnan muutoksista ja valvontamaksuista vuonna 2021. 30
  • Kerola, Eeva; Koskinen, Kimmo (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Negatiiviset korot ovat olleet keskeinen osa EKP:n rahapolitiikan elvyttävää kokonaismitoitusta jo reilun viiden vuoden ajan. EKP:n talletuskoron laskut nollarajan alapuolella ovat alentaneet erityisesti pankkien markkinavarainhankinnan hintaa ja välittyneet reaalitalouteen matalampina pankkilainojen korkoina. Vaikka alentunut korkotaso supistaa pankkien korkomarginaalia, euroalueen pankkien kannattavuushaasteet liittyvät suurelta osin pidemmän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovatkin haittoja suuremmat.
  • Sintonen, Meri (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen pankkisektorin koko kasvoi merkittävästi Nordea-konsernin kotipaikan siirryttyä Ruotsista Suomeen lokakuussa. Pankkisektorimme on nyt yksi Euroopan suurimmista talouden kokoon nähden, kun huomioon otetaan myös pankkikonsernien ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivuliikkeet (kuvio 1). Suomen Pankin arvion mukaan pankkisektorin koko kasvoi lokakuussa nelinkertaiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.
  • Ahoniemi, Katja; Koskinen, Kimmo (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Euroopan pankkien luottoriskit ovat kasvaneet koronapandemian takia. Vaikka pandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen on vaimennettu erilaisilla viranomaistoimenpiteillä, liittyy kriisin kehitykseen edelleen paljon epävarmuutta. Pankkien riskinsietokyky on keskimäärin vahvempi kuin edellisissä kriiseissä. Pankkisektorin tilaa arvioidaan keväällä 2021 stressitestien avulla. Jos pankkien järjestämättömät lainakannat alkavat kasvaa, se voi vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia jatkaa reaalitalouden luotottamista. Euroopan komissio onkin ehdottanut useita keinoja järjestämättömien lainojen vähentämiseksi.
  • Koskinen, Kimmo (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Euroopan pankkisektorin vuosi alkoi epävakaana, ja markkinaturbulenssi oli vuoden 2016 alkupuolella voimakasta. Epävarmuus on kuvastanut maailmantalouden kasvunäkymiä koskevien huolien lisääntymistä. Markkinaheiluntaa ovat voimistaneet energiasektorin luottoriskien kasvu, heikko markkinalikviditeetti sekä epävarmuus raha- ja talouspolitiikan kyvystä tukea talouskasvua. Globaaleihin kasvunäkymiin liittyvä epävarmuus on kohdistunut voimakkaasti myös pankki- ja finanssisektoriin, joka on erityisen herkkä taloussuhdanteiden muutoksille. Vaikka Euroopan pankkisektorin kannattavuus ja likviditeettiasema ovat viime vuosina keskimäärin parantuneet ja vakavaraisuus kohentunut, kohdistuu pankkitoimintaan monia riskejä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Huolenaiheeksi on nähty etenkin pankkien pitkän ajan kannattavuus ja toimintamallien kestävyys.
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 30.6.2021
  • Kiviniemi, Arttu; Heino, Jyri; Mattinen, Olli; Risku, Marjo (2020)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.9.2020
    - Pankkien toimintaympäristö heikkeni voimakkaasti alkuvuonna 2020 – pandemian toinen aalto ja toipumisen eritahtisuus varjostavat talouden elpymistä 2 - Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta 3 - Makrovakausvaatimusten kevennykset vahvistivat pankkisektorin tappionsieto- ja luotonmyöntökykyä 4 - Pankkitoiminnan pääomavaatimusten lasku vahvisti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta 5 - Arvonalentumiset kasvoivat huomattavasti – taso kuitenkin edelleen selvästi eurooppalaista keskitasoa matalampi 5 - Järjestämättömien luottojen määrä pysynyt maltillisena – suomalaispankeilla luottoja pandemian vaikutuksille erityisen alttiille yrityssektoreille vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin 6 - Suomalaispankkien yritysluottojen merkittävin riskikeskittymä kiinteistösektorilla – alttiiden sektorien maksuvaikeudet voivat kohottaa myös kiinteistöyritysten luottoriskejä 8 - Pandemiakehitykseen liittyvä epävarmuus, laaja-alaiset lyhennysvapaat sekä erot luottojen luokittelukäytännöissä heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin 10 - Arvonalentumisten huomattava kasvu ja alkuvuoden markkinaturbulenssi rasittivat pankkisektorin liiketulosta 12 - Peruspankkitoiminnan tuotot ovat toistaiseksi kärsineet kriisistä hyvin vähän 12 - Koronakriisi on rasittanut suomalaispankkien kannattavuutta keskimääräistä vähemmän – luottokannan hyvä laatu tukee kannattavuutta kriisiaikoina 14 - Suomen pankkisektorin maksuvalmius pysynyt vahvana raha- ja pääomamarkkinoiden häiriöistä huolimatta 15 - Suomen pankkisektorin riippuvuus markkinavarainhankinnasta edelleen Euroopan korkeimpia – keskuspankkirahoituksen hyödyntäminen kasvattanut taseen sitoutuneisuutta 16 - Pankkisektorin vahva likviditeettipuskuri suojaa voimakkailta rahoitusmarkkinahäiriöiltä 18 - Kuvioliite 20
  • Kiviniemi, Arttu; Mattinen, Olli; Groschup, Torsten; Risku, Marjo (2020)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 17.3.2020
    Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet vahvistuivat ja pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina .. 2 Ylimääräisten pääomapuskurien laskutrendi jatkui – Suomen pankkisektorin häiriönsietokyky kuitenkin euroalueen keskimääräistä tasoa vahvempi .. 3 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhde heikkeni sektorin rakennemuutosten myötä .. 4 Pankkisektorin liiketulos heikkeni kertaluonteisten erien vaikutuksesta .. 5 Luottokannan kasvu ja edullinen varainhankinta kasvattivat korkokatetta .. 6 Suomen pankkisektorin tehokkuus on edelleen hieman eurooppalaista keskitasoa parempi .. 7 Sääntelymuutokset lisäävät kilpailua ja tunnistusmenetelmien turvallisuutta .. 8 Pankkien konttoriverkosto supistunut .. 8 Yritysten ja kotitalouksien järjestämättömät saamiset maltillisella tasolla .. 9 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit kasvaneet viime vuosina .. 11 Pankkisektorin maksuvalmius LCR:lla mitattuna vahva .. 11 Riippuvuus markkinavarainhankinnasta Suomen pankkisektorilla EU-alueen merkittävimpiä .. 12 Markkinariskipääomavaatimuksen osuus kaikista pääomavaateista maltillinen .. 14 Rahoitustaseen korkoriskin merkitys pienentynyt monilla pankeilla .. 15
  • Pham, Tho; Talavera, Oleksandr; Tsapin, Andriy (2018)
    BOFIT Discussion Papers 21/2018
    This paper exploits the geopolitical conflict in Eastern Ukraine as a negative shock to banking sector and examines the shock transmission. We find that banks with more loans in the conflict areas during the pre-conflict period face a higher level of bad loans in other markets after the shock. This effect is stronger in the regional markets which are closer to the conflict zone. We also find evidence for the “flight to headquarters” effect in post-conflict lending. Specifically, while more affected banks tend to cut their credit supply, the larger contraction is observed in regional markets located farther from headquarters.
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Euro & talous 2/2017
    Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektoreilla on pääosin samat vahvuudet ja heikkoudet. Kaikissa maissa sektorin kannattavuus on hyvä, vakavaraisuus vankka ja luottotappiot ovat pitkään olleet historiallisen vähäiset. Toisaalta maiden pankkisektorit ovat suuria, keskittyneitä ja niiden järjestelmäriskit liittyvät pitkälti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden luotottamiseen.
  • Kerola, Eeva; Koskinen, Kimmo (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2019
    Negative interest rates have been an integral part of the ECB's overall monetary accommodation for just over five years now. The ECB lowering its deposit facility below zero has especially reduced the cost of market-based funding for banks and has been passed through to the real economy as lower interest rates on bank loans. Although low levels of interest rates do compress banks’ net interest margins, challenges to bank profitability in the euro area are largely related to long-term structural issues. Studies suggest that the benefits of negative interest rates outweigh their drawbacks.
  • Finanssivalvonta (2021)
    Finanssivalvonta toteutti stressitestin Suomessa niille seitsemälle pankille ja ryhmälle, jotka ovat pienemmän kokonsa vuoksi Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa. Nämä pankit ja ryhmät olivat Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken. Testin pohjana olivat EBAn stressitesteissä käytetyt skenaariot ja ohjeistus. Tulosten perusteella suomalaisten pienempien pankkien keskimääräinen vakavaraisuus säilyy hyvänä myös heikon kehityksen skenaariossa, mutta vaikutuksissa oli suuria eroja pankkien välillä. Kaikki pankit ylittivät vakavaraisuusvaatimukset myös heikon kehityksen skenaariossa. Suomalaisten pienten pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuus (CET 1) aleni heikon kehityksen skenaariossa 2,5 prosenttiyksikköä tasolle 14,0 %.
  • Helenius, Jyri; Kiviniemi, Arttu; Taskinen, Sinikka; Groschup, Torsten; Risku, Marjo; Halme, Tomi; Mattinen, Olli (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2017
    Suomen luottolaitossektori yksi Euroopan keskittyneimmistä Digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos näkyvät pankkien strategioissa Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus vahva Suomen pankkisektorin vakavaraisuus selvästi eurooppalaista keskitasoa vahvempi Pankkisektorin vakavaraisuuden merkittävä heikkeneminen edellyttäisi poikkeuksellisen suuria muutoksia pankkien kannattavuudessa tai riskeissä Finanssivalvonnan asettamalla asuntoluottojen riskipainolattialla vähäiset välittömät vakavaraisuusvaikutukset IFRS 9 -standardin välitön vaikutus Suomen pankkisektorin vakavaraisuuteen marginaalinen Luottolaitostoiminnan kasvaneet pääomavaatimukset heikensivät rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta Hyvä tuottokehitys kompensoi kasvaneita kuluja Korkokate edelleen merkittävin tulonlähde Suomalaiset pankit ovat keskimäärin eurooppalaisia pankkeja tehokkaampia Maksupalvelutuottojen osuus kokonaistuotoista vaihtelee suuresti Kotitaloussektorin järjestämättömien saamisten osuuden nousu tasaantunut Pankkisektorin lyhyen ajan maksuvalmius hyvällä tasolla Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta EU:n suurimpia Markkinariskin pääomavaatimusten merkitys laskenut; nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa Pankkien sijoitukset riskipitoisiin velkakirjoihin pysyneet vähäisinä Suomalaispankeilla ei merkittäviä valuuttariskejä Pankkisektorin osakeriskit kokonaisuudessaan vähäiset Korkojen nousulla myönteinen vaikutus pankkien korkokatteeseen
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 5/2018
    Taloyhtiölainat ja kulutusluotot kasvattavat kotitalouksien velkaantumista. Makrovakausvälineitä tulee kehittää niin, että ne ovat sidoksissa lainanhakijan maksukykyyn ja hillitsevät kotitalouden velkaantumista kokonaisuutena. Nordean kotipaikkamuutos kasvatti Suomen pankkisektorin kokoa ja rakenteellista haavoittuvuutta. Italian budjettikriisi ja brexitin valmistelu lisäävät epävarmuutta Euroopassa. Myös kyberriskit ja ilmastonmuutos ovat rahoitusvakauden huolena.