Browsing by Subject "pankkiunioni"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Haajanen, Jyrki (2012)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Banking union is one of the most important and urgent current EU projects. The aim of efforts to enhance banking supervision, bank crisis resolution and deposit insurance is to improve the stability of the financial markets and ensure broader involvement of creditors.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2018
    The completion of Banking Union is an important objective from the perspective of financial stability. Reaching an agreement on a common deposit insurance scheme is a key component in achieving that objective. The purpose of a deposit insurance scheme is to strengthen confidence in uninterrupted access to bank deposits. The size of the Deposit Insurance Fund must be sufficient to credibly withstand possible problem situations. Banks’ deposit insurance contributions should be calibrated based on risks. This would reign in individual banks’ incentives to benefit from a common deposit insurance scheme to which all banks have contributed. Studies show that a common deposit insurance scheme would be quite resilient.
  • Gehrig, Thomas; Iannino, Maria Chiara (2018)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 16/2018
    This paper analyses the evolution of the safety and soundness of the European banking sector during the various stages of the Basel process of capital regulation. In the first part we document the evolution of various measures of systemic risk as the Basel process unfolds. Most strikingly, we find that the exposure to systemic risk as measured by SRISK has been steeply rising for the highest quintile, moderately rising for the second quintile and remaining roughly stationary for the remaining three quintiles of listed European banks. This observation suggests that the Basel process has succeeded in containing systemic risk for the majority of European banks but not for the largest and most risky institutions. In the second part we analyze the drivers of systemic risk. We find compelling evidence that the increase in exposure to systemic risk (SRISK) is intimately tied to the implementation of internal models for determining credit risk as well as market risk. Based on this evidence, the sub-prime crisis found especially the largest and more systemic banks ill-prepared and lacking resiliency. This condition has even aggravated during the European sovereign crisis. Banking Union has not restored aggregate resiliency to pre-crises levels. Finally, low interest rates considerably a ect the contribution to systemic risk for the safer banks.
  • Rehn, Olli (2017)
    Kun Euroopan unionin uudistaminen alkaa, Suomen ei kannata ryhtyä siilipuolustukseen vaan toimia aloitteellisesti euroalueen vahvistamiseksi.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Pankkiunionin viimeisteleminen on rahoitusmarkkinoiden vakauden näkökulmasta tärkeä tavoite. Yhteisestä talletussuojasta sopiminen on keskeinen osa tavoitteen saavuttamista. Talletussuojalla vahvistetaan luottamus pankkitalletusten jatkuvaan saatavuuteen. Talletussuojarahaston tulee olla riittävän suuri kooltaan, jotta se kestää mahdolliset ongelmatilanteet uskottavasti. Pankeilta kerättävät talletussuojamaksut tulisi mitoittaa riskiperusteisesti. Näin hallittaisiin pankkien kannustimia hyötyä yhteisesti maksetusta talletussuojasta. Yhteinen talletussuoja osoittautuu tarkastellun tutkimuksen valossa varsin kestäväksi.
  • Kurri, Samu (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Euroalueen kehittämiseen tähtäävät aloitteet ovat viime aikoina saaneet vähemmän palstatilaa, mutta päätöksenteon taustalla asiat ovat edenneet.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Whereas recent economic and financial developments in Finland do not pose any immediate threats to financial stability, the permanent risks related to household indebtedness and the structure of the banking system have increased further.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    There are no immediate threats to the stability of the Finnish financial system. The relocation of Nordea’s corporate headquarters will, however, increase the banking sector’s exposure to structural vulnerabilities. The regulatory and supervisory reforms already implemented and participation in the European Banking Union will serve to mitigate the risks associated with the expansion of the banking sector, but adoption of a common European Deposit Insurance Scheme remains an important measure yet to be implemented within the Banking Union. An income-related cap on loans is needed to rein in the increase in household indebtedness.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2018
    One aim of Banking Union is to weaken the feedback loop between banks and their sovereigns so that increases in banks’ credit risk would no longer be reflected in sovereign credit risk and, conversely, banks’ financing costs would no longer be driven by their sovereign's creditworthiness. Currently, for banks and sovereigns alike, credit risk insurance costs much less than during the crisis. Although the bank-sovereign nexus has weakened, the feedback loop cannot be considered to be broken.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten asuntolainojen myöntämistä, hidastaa osaltaan kotitalouksien velkaantumisen kasvua ja parantaa tietoisuutta suuriin lainoihin liittyvistä vaaroista. Se ei kuitenkaan poista kotitaloussektorin suureen velkaantuneisuuteen ja sen kasvuun liittyviä riskejä. Velkaantumisen hillitsemiseen tarvitaan vielä uusia makrovakausvälineitä.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    A macroprudential decision taken by the Financial Supervisory Authority's Board in early spring to tighten the maximum loan-to-collateral (LTC) ratio for housing loans will bolster the stability of the Finnish financial system. The policy adjustment will help curtail growing household indebtedness by restricting the provision of large housing loans relative to collateral and by increasing awareness of the risks inherent in such loans. It will not, however, remove the risks associated with outstanding household debt and its protracted growth. New macroprudential tools are still required to contain growing indebtedness.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Pankkiunionin tavoitteena on pienentää pankkien ja niiden kotivaltioiden välistä kohtalonyhteyttä siten, ettei pankkien luottoriskien kasvu enää heijastuisi valtion luottoriskiin eikä vastaavasti pankin kotivaltion luottokelpoisuus olisi pankin rahoituskustannuksia ajava tekijä. Tällä hetkellä sekä pankkien että valtioiden luottoriskiltä vakuuttamisen kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin kriisiaikoina. Vaikka pankkien ja valtioiden riskien riippuvuussuhde on heikentynyt, ei sitä voida pitää katkenneena.
  • Haajanen, Jyrki (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2016
    In November 2015, the European Commission proposed that a new European Deposit Insurance Scheme be established. The new scheme was to be launched at the beginning of 2017 and the reform include an 8-year transitional period. During this period the responsibility for pay-outs was to gradually be transferred from national level to the European Deposit Insurance Scheme by 2024.
  • Virolainen, Kimmo (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Pankeilla on erityinen rooli talouden toiminnassa. Ne ohjaavat säästöjä talouskasvua synnyttäviin investointeihin ja varmistavat talouden rattaiden pyörimisen mm. maksuliikkeestä huolehtimalla. Ongelmat pankkien toiminnassa heijastuvat välittömästi koko talouden ongelmiksi. Talouskasvun näkökulmasta on erityisen tärkeää, että pankkien rooli säästöjen kanavoijana tuottaviin investointikohteisiin toimii hyvin.
  • Virolainen, Kimmo (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Julkaistu Kauppalehdessä 7.10.2014​ Uuden pankkisääntelyn lisäkustannuksia ja toimialan kokemaa ahdinkoa byrokratian puristuksessa esiteltiin Kauppalehdessä (KL 2.10.). Lyhyt ”puolustuksen puheenvuoro” on paikallaan. Otan kantaa erityisesti kahteen jutuissa esitettyyn väitteeseen. Väite 1: ”Sääntely lisää pankkien kustannuksia.” Tämä on totta ja ollut päättäjien tiedossa. Finanssikriisi osoitti, että ilman uuden sääntelyn asettamia rajoitteita pankit kasvattavat mm.
  • Haajanen, Jyrki (2012)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Pankkiunioni on yksi merkittävimmistä ja kiireellisimmistä EU-hankkeista. Pankki-valvonnan, pankkien kriisinratkaisujärjestelmän sekä talletussuojan kehittämisen tavoitteena on parantaa rahoitusmarkkinoiden vakautta sekä mahdollistaa nykyistä laajempi sijoittajanvastuun toteutuminen.
  • Asplund, Tuulia; Tissari, Päivi; Tolvanen, Mervi (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    The EU's Banking Union is operational but not yet completed. The common European Deposit Insurance Scheme (EDIS) is the key missing component. To reinforce Banking Union and promote the EDIS it is important to decrease risks in the European banking system, the most important of which are the legacy non-performing loans and banks’ large holdings of domestic sovereign bonds. The framework for resolution should also be further improved.
  • Jokivuolle, Esa (2018)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    An integrated European banking market can be seen as an ultimate objective of the Europe’s banking union project. This would help disentangle supply of credit in a certain country from the state of public finances of that country. The recent initiative to reduce home bias in banks’ sovereign debt exposures aims to support these goals. By a similar logic, should bank lending be steered towards more cross-border diversification within the banking union? This could be encouraged within the current system of banks’ capital requirements.
  • Haajanen, Jyrki (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Pankkiunioni on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Kyseessä on EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävä hanke, josta on tarpeenkin keskustella. Mukaan mahtuu myös vääriä käsityksiä pankkiunionin periaatteista, joita on syytä selventää, vaikka pitäviä todisteita pankkiunionin toimivuudesta onkin mahdoton antaa ennen kuin järjestelmä on edes aloittanut toimintansa. Pankkiunioni ja tarkemmin sanottuna Euroopan yhteinen pankkivalvonta ja kriisinratkaisu ovat täysin uusi rakennelma ja tulevat muuttamaan merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmiin ajautuneiden pankkien toimintaan ennen kuin se on liian myöhäistä.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Nordean kotipaikkamuutoksen myötä pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet kuitenkin kasvavat. Toteutetut sääntelyn ja valvonnan uudistukset sekä jäsenyys pankkiunionissa lievittävät pankkisektorin kasvun aiheuttamia riskejä, mutta pankkiunionista vielä puuttuvan yhteisen talletussuojan perustaminen on tärkeää. Tulosidonnainen lainakatto olisi tarpeen, jotta rahoitusvakautta varjostavaa kotitalouksien velkaantumista saataisiin hillityksi.