Browsing by Subject "pohjainflaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Lehtonen, Martti; Hukkinen, Juhana (1997)
    Bank of Finland. Bulletin 71 ; 1 ; January
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Heinäkuu
    EKP:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta euroalueella.EKP:n neuvosto on määritellyt hinta-vakauden euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuk-si. Lisäksi neuvosto on ilmoittanut, että hintavakauden tavoitteeseen pyritään keskipitkällä aikavälillä. YKHI - euroalueella kulutettujen monien yksittäisten tavaroiden ja palveluiden hintojen painotettu keskiarvo - valittiin ilmaisemaan kvantitatiivisesti EKP:n ensisijaista tavoitetta, koska se on euroalueen yksityisten kotitalouksien ostamien kulutustavaroiden ja palveluiden korin hintaa tarkimmin kuvaava homogeeninen tunnusluku. YKHI-inflaatiovauhtiin tai ns.YKHIn kokonaisindeksiin vaikuttavat lyhyellä aikavälillä monet alakohtaiset häiriöt.Jos tällaiset häiriöt ovat merkittäviä, kuluttajahintojen pitkäaikaista kehitystä saattaa tilapäisesti olla vaikea havaita, mikä hankaloittaa kokonaisindeksilukujen tulkintaa. Koska tämä on yleistä kaikkien maiden kuluttajahintaindekseissä, on alettu kehittää sopivasti muutettuja indeksejä, joilla pyritään eliminoimaan satunnaiset tai alakohtaiset vaikutukset ja mittaamaan yleisiin trendeihin liittyvää ns. taustamuuttujaa.Vaikka EKP:n tavoite on yksiselitteisesti määritelty YKHIn kokonaisindeksin vuotuisen nousun perusteella, pohja-inflaation mittareista saattaa olla hyötyä pyrittäessä kartoittamaan ja kuvaamaan pitkän aikavälin hintakehitystä ja sitä, millaisia yleisen hintakehityksen dynamiikkaan vaikuttavat tekijät ovat luonteeltaan ja mistä ne johtuvat. Intuitiivisesti katsottuna pohjainflaatio on mielenkiintoinen, mutta se on käytännön sovelluksissa osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi.Sitä on pyritty kuvaamaan monin vaihtoehtoisin menetelmin.Tässä artikkelissa tarkastellaan tiivistetysti eri lähestymistapojen ominaisuuksia ja esitellään joitakin indikaattoreita, joita euro-alueesta voidaan laskea.
  • Suvanto, Antti; Pösö, Mika (2006)
    EURO & TALOUS 4
    Yhdysvaltain keskuspankki on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ja seuratuimmista instituutioista.Suurimman kansantalouden rahapolitiikan päättäjänä ja kansainvälisesti merkittävimmän valuutan vakauden turvaajana Yhdysvaltain keskuspankki vaikuttaa päätöksillään myös Suomen talouskehitykseen.
  • Lehtonen, Martti; Hukkinen, Juhana (1996)
    MARKKA & TALOUS 4
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Short-lived volatility in consumer prices make it harder to monitor price pressures within the economy. Measures of core inflation describe price developments that are not driven by temporary factors.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Kuluttajahintojen suuri vaihtelu vaikeuttaa talouden hintapaineiden seurantaa. Pohjainflaatiomittareilla kuvataan hintakehitystä, johon tilapäiset tekijät eivät vaikuta.
  • Ross, Märten (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 15/2012
    Rahapolitiikan tavoitteena on edistää hintavakautta keskipitkällä eli rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Päällimmäinen syy tämän aikavälin valintaan on se, ettei rahapolitiikalla kyetä vaikuttamaan talouden keskimääräiseen hintatasoon lyhyellä aikavälillä. Jotta rahapolitiikan päätöksentekijöillä olisi käytössään paras informaatio keskipitkää hintakehitystä määräävistä prosesseista, tilannearvioissa käytetään kokonaisinflaation lisäksi apuna myös pohjainflaatiota, josta on poistettu esimerkiksi ruoan ja energian hinnat. Näin lasketun pohjainflaation pitäisi heijastaa vähemmän hintakorin epävakaampia komponentteja, joilla on hintakehityksen dynamiikkaan oletettavasti vain lyhytaikaista vaikutusta. Ross toteaa artikkelin johtopäätöksissä, että mikäli hintojen muutos on pitempiaikaista, liiallinen panostaminen pohjainflaatioon rahapolitiikan suunnittelussa voi johtaa hintavakausriskien aliarviointiin
  • Haavio, Markus (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/13
    Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime aikoina. Öljyn ja elintarvikkeiden hintojen noustessa myös euroalueen inflaatio on kiihtynyt. Tilanne on keskuspankin kannalta hankala. Yhtäältä raaka-aineiden hinnannousu kiihdyttää inflaatiota. Toisaalta etenkin energian kallistuminen uhkaa leikata kokonaistuotantoa ja ajaa talouden taantumaan. Tässä julkaisussa pohditaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen tukeutuen, miten rahapolitiikan pitäisi reagoida öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousuun.
  • Spolander, Mikko (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 24/1994
    February 1993 the Bank of Finland announced an inflation target the aim of which is to stabilize the inflation rate, as measured by the indicator of underlying inflation (IUI), permanently at the two per cent level by 1995.The IUI is the consumer price index (CPI) from which the effects of indirect taxes, subsidies and housing-related capital costs, i.e. house prices and mortgage interest payments, have been removed. Removing the effects of housing-related capital costs from the overall CPI simply means that a new consumption basket is constructed without them.The exclusion of the effects of indirect taxes and subsidies is more discretionary.The procedure is the same as in the case of the net price index (NPI).The indicator of underlying inflation is actually a type of net price index.It acts like the NPI and has the same weaknesses as the NPI. In practice the removal of the effects of changes in the rates of indirect taxes and subsidies is not simple or transparent. The size of the overall effect can be estimated reliably enough on the basis of the effect on the central government revenue for the same year.But, unfortunately, nobody knows how long it will take for this effect to be passed through into consumer prices.All the errors in estimating the pass-through lags are also reflected in the IUI.The IUI remains sensitive to these estimation errors and, hence, some of the monthly changes in the IUI will undoubtedly be difficult to interpret. The price effects of Finland's EU membership serve as a good illustration of the effects of a structural change on the behaviour of the IUI.