Browsing by Subject "potentiaalinen tuotanto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Sariola, Mikko (2019)
    BoF Economics Review 2/2019
    In this paper, we estimate a potential output model for Finland using an unobserved component model. The model builds on a production function approach, and features price and wage Phillips curves, Okun’s law and several resource-utilization indicators. We show that incorporating resource-utilization indicators, i.e. capacity utilization and long-term unemployment, improves real-time reliability of the output gap and NAWRU estimates. Our real-time estimate of the output gap is robust even in an event of a sudden turning point in the economy such as the global financial crisis. It also outperforms the HP filter estimate. Results suggest that Finland’s potential output growth slowed significantly in the aftermath of the financial crisis and that the output gap was negative for most of the subsequent decade. The slowdown in potential growth was due mainly to lackluster total factor productivity growth. The real-time results are broadly in line with the ex-post estimates of the IMF and the European Commission.
  • Sariola, Mikko; Pönkä, Harri (2020)
    Euro & talous 6/2020
    Suomen Pankin joulukuun 2020 ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisi ja toisaalta kriisistä palautumisen odotetaan olevan nopeampaa. Vaikka kummallakin taantumalla on ollut laaja-alaisia vaikutuksia, on koronapandemiasta seuranneesta taantumasta kärsineet erityisesti palvelualat.
  • Pönkä, Harri; Sariola, Mikko (2021)
    BoF Economics Review 6/2021
    The output gap is a commonly used tool to assess the state of the business cycle, and as such, a key input for policy makers. In this article, we employ principal components analysis (PCA) to derive an estimate of the output gap in Finland that summarizes the information of widely used cyclical indicators. This methodology produces an output gap that is similar to the ones obtained from the main methods used at the Bank of Finland and the European Commission, but requiring considerably less modelling effort. The method is also flexible and can readily be adopted to internalize additional information that captures special circumstances, such as the current pandemic. In this spirit, we extend our information set to include a service turnover indicator, and find that it clearly improves the method's ability to capture the exceptional downturn in 2020.
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 09/2012
    1 Johdanto 3 2 Potentiaalisen tuotannon arviointi tuotantofunktiomenetelmällä 5 2.1 Tuotantopanosten aikasarjojen hajoitelmat 5 2.2 Potentiaalisen tuotannon ennustaminen 10 3 Potentiaalisen tuotannon arviointi estimoidun Aino-mallin avulla 12 3.1 Potentiaalisen tuotannon käsitteet DSGE malleissa 12 3.2 Tuotannon luonnollisen tason kehitys 14 3.3 Uuden datan vaikutus tuotantokuilu arvioon 16 4 Päätelmät 18
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Lokakuu
    Potentiaalisen tuotannon mittareilla on keskeinen merkitys monissa taloustieteellisissä malleissa,koska niiden avulla oidaan erottaa toisistaan talouden keskipitkän aikavälin kehitys ja lyhyen aikavälin suhdannevaihtelut. Tässä artikkelissa tarkastellaan potentiaalisen tuotannon käsitteitä ja käyttötapoja sekä selvitetään erilaisia estimointimenetelmiä.Menetelmät jaetaan tavallisesti kahteen ryhmään:sellaisiin,joilla trendit ja suhdannekomponentit erotellaan pääasiassa tilastollisin menetelmin,ja rakenteellisiin menetelmiin,jotka edellisiä enemmän perustuvat talousteoriaan.Vaikka eri menetelmillä saadaan yleensä potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdista melko samanlaisia arvioita,tuotantokuilun suuruutta koskevat arviot vaihtelevat enemmän ja niihin liittyy enemmän epävarmuutta.Koska lisäksi potentiaalisen tuotannon estimaatit perustuvat historiatietoihin,eivät rakennemuutokset heijastu niihin ennen kuin vasta pitkän ajan kuluttua muutoksesta. Niinpä on oltava erityisen varovainen talouspoliittisissa päätöksissä,jotka perustuvat tuotantokuilun suuruutta koskeviin estimaatteihin.
  • Välimäki, Tuomas (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Talousennustaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Emme osaa kertoa kovin tarkasti, kuinka paljon inflaatio muuttuu tai BKT kasvaa ensi tai sitä seuraavana vuonna. Joskus menemme metsään jopa prosenttiyksiköillä. Ennustamisen vaikeus ei rajoitu taloustieteeseen. Meteorologitkaan eivät pysty kertomaan lämpötilan kehitystä tarkasti viikon päähän saatikka ennakoimaan tulevan kesän säätä. Meteorologin työtä taloustieteilijään verrattuna helpottaa kuitenkin se, että hän tietää minkälainen säätilanne parhaillaan vallitsee. Ekonomisti puolestaan tarvitsee analyyttisiä menetelmiä myös meneillään olevan kasvun ja suhdannetilanteen arviointiin.
  • Pönkä, Harri; Sariola, Mikko (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    In the Bank of Finland’s December 2020 forecast, the crisis caused by COVID-19 is not expected to be as deep as the global financial crisis and recovery is expected to be faster. Although both recessions have had a broad-ranging impact, in the recession caused by the COVID-19 pandemic it is mainly service industries that have suffered. According to the forecast, the current crisis will result in temporarily slower economic growth in the next few years, but in the medium term the economy will see a return to the growth rates that preceded the crisis.
  • Sariola, Mikko (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    Potential output is defined as the volume of GDP where all of the economy’s factors of production are fully and efficiently utilised. Estimates show that Finland's output gap remained negative for nine consecutive years leading up to 2017, indicating that the country’s volume of real GDP underperformed its potential during this period. The output gap has finally closed on the back of Finland's economic boom which is expected to last throughout 2018–2020. Over the medium term, however, potential growth is likely to remain considerably slower than before the financial crisis.
  • Sariola, Mikko (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Potentiaalinen tuotanto kuvaa BKT:n määrää, kun talouden kaikki tuotannontekijät ovat normaalikäytössä. Mallilaskelman perusteella Suomessa tuotantokuilu oli viime vuoteen asti yhdeksän vuoden ajan negatiivinen eli BKT:n taso alitti potentiaalin. Nyt tuotantokuilu on umpeutunut, ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020. Keskipitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon kasvu on jäämässä selvästi hitaammaksi kuin ennen finanssikriisiä.