Browsing by Subject "rahaliitot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Fidrmuc, Jarko; Korhonen, Iikka (2004)
    BOFIT Discussion Papers 20/2004
    Published in Journal of Comparative Economics, Vol.34, No.3 (2006), pp. 518-537 and Center for economic studies ; IFO Institute ; CESifo working paper 1693.
    We review the literature on business-cycle correlation between the euro area and Central and Eastern European countries (CEECs), a topic that has gained attention in recent years as new EU entrants prepare for participation in the monetary union.Our meta-analysis suggests several CEECs already have comparably high correlation with the euro area business cycle.We also find that estimation methodologies can have a significant effect on correlation coefficients.While central bankers are more conservative in their estimates, we find no evidence of a geographical bias in the studies.JEL-Numbers: C42, E32, F15, F31.Key words: monetary union, optimum currency area, business cycles, meta- analysis.
  • Crowley, Patrick M.; Trombley, Christopher (2015)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2015
    Within currency unions, the conventional wisdom is that there should be a high degree of macroeconomic synchronicity between the constituent parts of the union. But this conjecture has never been formally tested by comparing sample of monetary unions with a control sample of countries that do not belong to a monetary union. In this paper we take euro area data, US State macro data, Canadian provincial data and Australian state data — namely real Gross Domestic Product (GDP) growth, the GDP deflator growth and unemployment rate data — and use techniques relating to recurrence plots to measure the degree of synchronicity in dynamics over time using a dissimilarity measure. The results show that for the most part monetary unions are more synchronous than non-monetary unions, but that this is not always the case and particularly in the case of real GDP growth. Furthermore, Australia is by far the most synchronous monetary union in our sample.
  • Rantala, Anssi (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 7/2001
    Bank of Finland Discussion Papers 7/2001 Anssi Rantala Does monetary union reduce employment? We use a two-country monetary model with unionized labor markets and open-economy spillovers to study the macroeconomic consequences of the formation of a monetary union.It is shown that the monetary regime affects the trade-off between real consumer wages and employment faced by the unions.Consequently, the equilibrium employment is endogenous and depends on the monetary regime.In particular, a switch from a floating exchange rate regime to a monetary union improves employment, provided that the degree of central bank conservatism is sufficiently high, whereas with low degrees of conservatism employment falls.Inflation is higher in a monetary union with all finite degrees of central bank conservatism.In addition, we consider an asymmetric fixed exchange rate regime as an alternative starting position for a monetary union.All results are derived assuming that labor unions are only interested in employment and real wages (not directly inflation) and that all structural parameters of the model remain unchanged when a monetary union is established. Keywords: monetary union, employment, labor unions, open-economy spillovers, central bank conservatism
  • Järvinen, Marketta (2002)
    BOFIT Discussion Papers 4/2002
    This paper examines, in the context of future EMU membership of the Central and Eastern European countries (CEECs), the interaction between fiscal policy and the price level in different exchange rate regimes.The theoretical framework is based on the Fiscal Theory of the Price Level (FTPL).The results show that a credibly fixed exchange rate is inconsistent with fiscal irresponsibility, while adopting the common currency enables the conduct of irresponsible policies with the result that a rise in the level of debt by one member country raises the common price level of the whole union. Key words: exchange rate regimes, inflation, fiscal theory of the price level, transition economies
  • Nikolov, Plamen; Pasimeni, Paolo (2019)
    BoF Economics Review 6/2019
    The debate about the use of fiscal instruments for macroeconomic stabilization has regained prominence in the aftermath of the Great Recession, and the experience of a monetary union equipped with fiscal shock absorbers, such as the United States, has often been a reference. This paper enhances our knowledge about the degree of macroeconomic stabilization achieved in the United States through the federal budget, providing a detailed breakdown of the different channels. In particular, we investigate the relative importance and stabilization impact of the federal system of unemployment benefits and of its extension as a response to the Great Recession. The analysis shows that in the United States, corporate income taxes collected at the federal level are the single-most efficient instrument for providing stabilization, given that even with a smaller size than other instruments they can provide important effects, mainly against common shocks. On the other hand, Social Security benefits and personal income taxes have a greater role in stabilizing asymmetric shocks. A federal system of unemployment insurance, then, can play an important stabilization role, in particular when enhanced by a discretionary program of extended benefits in the event of a large shock, like the Great Recession.
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 10 ; Lokakuu
    Yhteinen rahapolitiikka tähtää hintavakauden ylläpitämiseen koko euroalueella.Yhteiseen rahaan siirtymisen ja euron käyttöönoton edellytyksenä oli, että inflaatiovauhti oli kaikissa rahaliittoon osallistuvissa maissa lähentymisprosessin myötä hidastunut riittävästi.Rahaliitto ei kuitenkaan sinänsä merkitse sitä, että kaikkien rahaliittoon osallistuvien maiden inflaatiovauhti olisi tiettynä ajankohtana sama.Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) muutosvauhdissa voidaan tällä hetkellä todeta olevan eroja euroalueen maiden välillä, joskin nämä erot ovat historiallisesti katsoen varsin pieniä. Jos vertailukohdaksi otetaan Yhdysvallat, joka edustaa samansuuruista pitkään jatkunutta rahaliittoa, euroalueen nykyiset inflaatioerot eivät vaikuta epätavallisen suurilta.Euroalueen nykyisiä inflaatioeroja selittävien tekijöiden tarkastelu osoittaa, että - suhdannetekijöiden lisäksi - markkinoiden yhdentymisen syvenemisestä, hintojen vertailtavuuden lisääntymisestä ja reaalitalouksien lähentymisestä johtuvalla hintatasojen lähentymisellä näyttää olevan tärkeä merkitys.Jos kuitenkin syntyisi suuria ja pitkäaikaisia inflaatioeroja, jotka eivät perustuisi markkinoiden yhdentymisen ja reaalitalouksien lähentymisen vaikutuksiin, nämä voisivat yksittäisissä euromaissa johtaa kilpailukyvyn haitallisiin muutoksiin ja talouden tasapainottomuuksiin.Tilanteeseen olisi tällöin perusteltua reagoida kansallisen politiikan - etenkin rakennepolitiikan - keinoin.
  • Crowley, Patrick M. (2008)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 3/2008
    Optimal currency area theory suggests that business cycle co-movement is a sufficient condition for monetary union, particularly if there are low levels of labour mobility between potential members of the monetary union. Previous studies of co-movement of business cycle variables found that there was a core of member states in the EU that could be grouped together as having similar business cycle co-movements, but these studies have always used Germany as the country against which to compare. This study updates and extends corresponding previous analyses. More specifically, it correlates the countries against both German and euro area macroeconomic aggregates and uses more recent techniques in cluster analysis, namely model-based clustering techniques. Keywords: business cycles, co-movement, optimal currency areas, model-based cluster analysis JEL classification numbers: F15, F31
  • Orjasniemi, Seppo (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2014
    In this essay we study the optimal noncoordinated fiscal policy in a monetary union, where a common and independent monetary authority commits to optimally set the union-wide nominal interest rate. The national governments in the monetary union implement independent fiscal policies by choosing the level of government expenditures. We show that under a non-coordinated optimal fiscal policy rule government spending should react counter cyclically to the local output gap and inflation, while the union-wide aggregate fluctuations are stabilized by the common monetary policy. We also show that the spillovers caused by asymmetric shocks depend on the relative size of the country subject to these shocks. Keywords: monetary union, monetary policy, fiscal policy JEL Classification: E52, E62, F41
  • Korhonen, Tapio (2011)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 115
    Suomen talous ajautui 1990-luvun alussa poikkeuksellisen syvään talous- ja pankkikriisiin, josta kuitenkin elvyttiin vuosikymmenen loppupuolella vahvaan kasvuun. Talous- ja pankkikriisin syvyys aiheutui säännöstely- ja inflaatiokaudelta periytyneistä taloudellisista, institutionaalisista ja asenteellisista tekijöistä. Rahoitusmarkkinat oli vapautettu ja rahapolitiikan ohjausjärjestelmä uudistettu keskeisiltä osin ennen kriisiä. Rahoitusrajoitteiden väljenemisellä oli vaikutuksensa kriisiin, mutta taustalla vaikuttivat myös kansainväliset tekijät, kuten korkea korkotaso ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut Suomen idänkaupan romahdus. Merkittävä taustatekijä oli säännöstelykaudelta periytynyt yritysten heikko rahoitusrakenne. Rahapolitiikan välineitä kehitettiin kriisin aikana enää suhteellisen vähän. Kotimaisen rahapolitiikan merkitys kriisin hoidossa jäikin toissijaiseksi, sillä korkotaso määräytyi oleellisilta osiltaan ulkomaisen kehityksen perusteella. Kansantalouden rahoituksen turvaaminen jäi kriittisimmissä vaiheissa valtion runsaan ulkomaisen lainanoton varaan. Suomen Pankin kannalta merkittävät muutokset toteutuivat 1990-luvulla valuuttakurssijärjestelmässä. Valuuttakytkennässä siirryttiin ensin kauppapainoisesta korista ecukoriin vuonna 1991, sitten kiinteä kurssi vaihdettiin kelluntaan vuonna 1992, markka kytkettiin EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM) vuonna 1996 ja vaihdettiin lopuksi euroksi vuoden 1999 alusta. Rahaliittoon sopeutuminen vaati laajan uudistustyön sekä Suomen Pankin eri toiminnoissa että Suomen rahoitusmarkkinainstituutioissa. Avainsanat: Suomen Pankki, rahapolitiikka, talouskriisi, pankkikriisi, talous- ja rahaliitto JEL classification: N14, N24, E51, E52, E58, E65
  • Mayes, David G.; Korhonen, Vesa (2007)
    BOFIT Discussion Papers 16/2007
    Published in International Economics, No 107, Issue 3, 2006
    We consider the likely economic impact and prospects for monetary integration among Belarus, Kazakhstan, the Russian Federation and Ukraine as part of the Single Economic Space they have agreed to set up. A monetary union among these countries poses three interesting issues for the structure and process of integration: they have already been members of a wider currency union that collapsed, so it is necessary to handle the problems of history; secondly the union would be of very unequal size with the Russian Federation outweighing the others taken together, so we must consider how the national interests would be balanced; lastly natural resources, particularly oil and gas pose problems for dependence and for the determination of the external exchange rate. JEL codes: F16, E63, E42 Key words: Monetary union, CIS, economic integration
  • Juvonen, Petteri; Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Palkanmuodostus on työllisyyden ja kasvun kannalta keskeinen taloudellinen mekanismi, ja rahaliiton jäsenvaltiossa sen merkitys korostuu entisestään. Palkat määrittävät pitkälti sen, miten talous sopeutuu kohtaamiinsa yllätyksiin, sillä yksittäisissä rahaliiton jäsenvaltioissa ei ole mahdollisuutta korjata tilannetta valuuttakurssin kautta tai nimelliskorkoa muuttamalla. Hinnat ja palkat määräävät myös rahaliittoon kuuluvan maan reaalisen valuuttakurssin ja ovat siten keskeisessä osassa vaikuttamassa kilpailukyvyn kehitykseen.