Browsing by Subject "rahoitusvakaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 114
  • Järvenpää, Maija (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on maturiteettitransformaatio eli pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Maturiteettitransformaation kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman merkittäviä tappioita. Rahoitusvakautta uhkaava, systeeminen likviditeettiriski taas realisoituu, kun likviditeettiongelmat koskevat useaa pankkia samanaikaisesti (IMF, 2011). Kymmenen vuotta sitten Lehman Brothers -investointipankin kaatumisen myötä käynnistynyt globaali finanssikriisi on varoittava esimerkki systeemisen likviditeettiriskin realisoitumisesta.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The crisis caused by the COVID-19 pandemic swept the Finnish economy into a sudden recession in 2020, but the progress with vaccinations means we can already see light at the end of the tunnel. The negative economic impacts of the crisis have so far been less than feared, and the most recent economic forecasts are encouraging.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The corona crisis has impacted negatively on the Finnish economy and on the country’s banks and their customers in a number of ways. The banks now need to deploy the financial buffers they have been accumulating since the global financial crisis just over a decade ago. By granting new loans and amortisation holidays, the banks can for their part help businesses and households survive the acute phase of the current crisis. At the same time, banks must prepare for an increase in loan losses from previously granted loans.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish households are carrying a worryingly large amount of debt. Housing loans and housing company loans have become more common and larger, and their repayment periods have become longer. In addition, the supply of consumer credit has become broader and more varied.
  • Jantunen, Lauri (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Artificial intelligence (AI) and massive data are quickly becoming an integral part of finance. These advanced technologies are being deployed in all different stages of business ranging from risk management to portfolio optimization. While these technologies have the potential to improve existing processes and create totally new products, services and distribution channels, these innovation may also contain features that can form new type of vulnerabilities in financial markets.
  • Putkuri, Hanna (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Asuntojen hintaerot etenkin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet 2010-luvulla. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen näkyy huomattavina eroina myös kotitalouksien asuntovelkojen koossa. Asuntovelat ovat suuria, ja ne ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla maassa. Rahoitusvakauden kannalta on vaarallista, jos asuntojen hinnat nousevat ja asuntolainat kasvavat yhtä aikaa liikaa.
  • Manninen, Otso (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Talletukset, osakkeet ja pankkien tarjoamien rahastojen osuudet ovat likvidejä sijoituskohteita, mutta asuntokauppa on konkreettinen esimerkki epälikvidimmistä markkinoista.
  • Putkuri, Hanna (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Kolmisen vuotta sitten, marraskuussa 2016, Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea asuntomarkkinoihin liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista – erityisesti kotitalouksien suuresta ja kasvavasta velkaantuneisuudesta. Varoitus on yhä aiheellinen. Komitea suosittelee nyt muun muassa, että Finanssivalvonnan johtokunnalle annetaan lainsäädännössä nykyistä enemmän keinoja torjua kotitalouksien velkaantumisesta aiheutuvia riskejä.
  • Aaltonen, Markus; Honkanen, Johanna (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomessa asuntovelalliset ovat hyötyneet alhaisista koroista vähentyneinä kuukausittaisina velanhoitomenoina tai asuntolainan lyhentyneenä takaisinmaksuaikana. Matalan korkotason ansiosta kotitalouksien asuntolainat ovat lyhentyneet aiempaa nopeammin, vaikka vuoden 2015 osalta lyhennysvapaakampanjat vähensivätkin lyhennysten määrää. Matala korkotaso on myös tukenut asuntolainanostojen piristymistä.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    New instruments are needed to rein in household debt 3 Debt-to-income cap and maturity limits necessary to curb financial stability risks 6 Nordic housing market showing strength, but not without risks 25 New mortgage-borrowers have an increasing amount of debt relative to income 36 A debt-to-income cap would dampen economic fluctuations 48 Imposing a loan-to-value limit on housing company loans would only affect a share of construction finance 53 Separating buy-to-let mortgages from other housing loans provides a clearer look into household debt 61 Moderate growth in Finnish companies’ non-performing loans 65 New stress-testing framework to assess the capital adequacy of Finnish banks 75 Pandemic continues to cast a shadow over the outlook for European banks’ credit risks 81
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish household debt relative to income has grown significantly since the turn of the millennium. In future, excessive borrowing could be stemmed by, for example, restricting the amount of credit available to households relative to their levels of income
  • Koskinen, Kimmo (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    Expectations of a deteriorating economic outlook increased the risks to banks’ operating environment even before the coronavirus pandemic spread to Europe. At the end of 2019, banks’ return on equity was 5.2%, compared with 6.2% a year earlier. While some banks were experiencing profitability challenges already prior to the outbreak of the pandemic, profitability also differs greatly between countries, bank business models and individual banks. Due to the coronavirus pandemic, banks’ income development will further deteriorate, and it is likely to fall well below banks’ imputed cost of equity. The effects of the pandemic are widely reflected in the stock prices of European banks (Euro Stoxx Banks Index), which have fallen by 40% since the beginning of 2020.
  • Manninen, Otso (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2015
    If loss in interbank confidence regarding banking sector balance sheets intensified the crisis in 2008, banks’ faltering confidence in other banks’ systems could cause the next crisis, experts warn. Confidence is vital to the financial system, and as account balances are situated in cyberspace, confidence in the numbers on the screen is of the utmost importance. From a practical point of view it is irrelevant whether a loss of confidence is due to the realisation of financial market risks or cyber risks.
  • Manninen, Otso; Tiililä, Nea (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The need for sustainable finance has grown because of the urgency to mitigate climate change. One proposal to encourage sustainable finance is the Green Supporting Factor, which would make it less costly for entities in the financial sector to finance environmentally sustainable investments. However, it is not clear how well this would incentivise companies in the real economy to ‘greenify’ their investments. Furthermore, the uncertainties and potential adverse effects of the Green Supporting Factor make it an alternative all the less appealing.
  • Laine, Tatu (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat perusedellytys rahoitusvakaudelle ja taloudelliselle kasvulle. Mikäli ihmisten ja yritysten luottamus esimerkiksi maksujenvälityksen toimivuuteen ja tilitietojen oikeellisuuteen horjuu, yhteiskunnan sujuva toiminta häiriintyy nopeasti.
  • Laine, Tatu (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Reliable payment and settlement systems are basic requirements for maintaining financial stability and fostering economic activity. The smooth functioning of society would quickly become disrupted if businesses and households were to lose trust in payment services or the accuracy of bank account balances, for example.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finland's financial system is structurally vulnerable due to the country's high levels of household debt and proportionately large banking system. Indebted households respond to declining economic conditions and increased uncertainty by reducing their levels of consumption and investment. Companies see their business conditions deteriorate, and the risks to the financial system are amplified.
  • Laakkonen, Helinä; Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Pankkikriisit ovat vahingollisia taloudelle ja siten viranomaisten tulisi estää niiden syntyminen. Vaikka kriisin alkamishetkeä on mahdotonta ennustaa, voidaan aikaisempien kriisien avulla tunnistaa kriisin todennäköisyyttä kasvattavia haavoittuvuuksia. Pankkikriisejä tavallisesti ennakoi voimakas asuntojen hintojen nousu ja velkaantumisen kasvu. Tällä hetkellä asuntomarkkinat ovat indikaattoreiden perusteella ylikuumentuneet tarkastelluista 51 maasta lähes puolessa. Aktiivisella makrovakauspolitiikalla voidaan pyrkiä ehkäisemään haavoittuvuuksien kasaantumista asunto- ja rahoitusmarkkinoilla.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä 3 Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä 5 Pohjoismaiset asuntomarkkinat vahvassa vedossa, mutta eivät ilman riskejä 24 Uusilla asuntolainanottajilla yhä enemmän velkaa suhteessa tuloihin 35 Velkakatto vaimentaisi talouden heilahteluja 47 Taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuus vaikuttaisi vain osaan rakentamisen rahoituksesta 51 Sijoitusasuntolainojen erittely asuntolainoista tarkentaa kuvaa kotitalouksien velkaantumisesta 58 Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti 63 Uusi stressitestikehikko suomalaisten pankkien vakavaraisuuden arviointiin 72 Pandemia varjostaa edelleen Euroopan pankkien luottoriskinäkymiä 78
  • Koskinen, Kimmo (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Pitkään jatkunut matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet voimakkaasti sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Sijoitusten kasvu on nostanut kiinteistöjen hintoja useissa EU maissa, mikä on lisännyt epäilyjä markkinoiden ylikuumenemisesta osassa maita. Velan käyttö sijoituksissa on finanssikriisiä edeltävää aikaa vähäisempää ja sijoittajakunta on entistä hajautuneempi. Historia on kuitenkin osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutoksille.