Browsing by Subject "rakentaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 27
  • Heikkonen, Eero (1971)
    Suomen Pankin julkaisuja. Kasvututkimuksia 3
    Esipuhe 11 Alkusanat 13 I Johdanto 15 1.1. Tutkimuksen lähtökohta 15 1.2. Tutkimuksen päämäärä 18 II Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen päävaiheet 20 2.1. Tutkimusmenetelmän yleispiirteet 20 2.2. Tutkimuksen päävaiheet 21 III Suomen asuntosektorin kehityksen ominaispiirteet vuosina 1860-1965 28 3.1. Asuntopalvelukset 28 3.2. Asuntokanta 37 3.3. Asuntotuotanto 52 IV Suomen asuntosektorin kehitykseen vuosina 1900-1965 vaikuttaneet tekijät 71 4.1. Suoritetut laskelmat 72 4.2. Symboliluettelo ja muuttujien mittayksiköt malleja estimoitaessa 73 4.3. Väestön määrä ja rakenne asuntosektorin kehitystä määräävinä tekijöinä 74 4.4. Kokonaistuotannon volyymi-indeksi asuntosektorin muutoksia selittävänä tekijänä 103 4.5. Asuntomuuttujien riippuvuutta sekä väestömuuttujista että kokonaistuotannon volyymi-indeksistä koskeva tarkastelu 124 V Lopputarkastelu 146 5.1. Suomen asuntosektorin eri osien kehityksen pääpiirteet vuosina 1860-1965 147 5.2. Asuntosektorin pitkän ajan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä 152 5.3. Lopuksi 160 Liite I. Aikasarjojen laskeminen 162 Liite II. Lasketut aikasarjat 198 Liite III. Asuntosektorin kehitystä kuvaavat laskelmat 237 Liite IV. Symboliluettelo 269 Lähdeluettelo 271 Contents 277 Summary 283 List of symbols 297
  • Putkuri, Hanna (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 122
    Suomen asuntomarkkinat ovat pysyneet tällä vuosituhannella vakaina ja välttyneet vakavilta, pitkäaikaisilta häiriöiltä. Asuntorahoituksen trendit ovat vuosina 2000–2020 kuitenkin osittain kasvattaneet kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä sekä rahoitusjärjestelmän että kansantalouden kannalta. Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Uudet asuntolainat ovat suurentuneet, lainojen takaisinmaksuajat pidentyneet ja euriborkorkoihin sidotut lainat yleistyneet, mikä on kasvattanut kotitalouksien korkoriskiä. Lisäksi suuret taloyhtiölainat, niiden pitkät lyhennysvapaat ja vuokratontit ovat yleistyneet etenkin uusissa osakeasunnoissa ja muuttaneet asuntorahoituksen ja asumismenojen rakennetta. Korkotason lasku ja lainamarginaalien kaventuminen ovat pienentäneet luottolaitosten tuottoja. Haavoittuvuuksien kasvu edellyttää kotitalouksilta, sijoittajilta ja luottolaitoksilta taloudellisia puskureita riskien toteutumisen varalta. Asuntorahoituksessa on Suomessa samanaikaisesti monia vahvuuksia, jotka ovat tukeneet rahoituksen edullisuutta ja hyvää saatavuutta eri käyttötarkoituksiin. Rahoitusolojen keventyminen ja Suomessa toimivien luottolaitosten hyvä luottokelpoisuus ovat pitäneet asuntorahoittajien oman varainhankinnan ja niiden välittämän rahoituksen pitkään edullisena. Asuntorahoituksen saatavuus on parantunut pitkällä aikavälillä, ja uusien lainojen ehdot ovat keventyneet. Myös luottolaitosten välinen kilpailu asuntolaina-asiakkaista on osaltaan alentanut uusien asuntolainojen marginaaleja, jotka ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen alhaisia. Asuntovelkaisten kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt pääosin hyvänä, eikä asuntorahoituksesta ole aiheutunut luottolaitoksille merkittäviä luottotappioita. Sekä lainanottajien että luottolaitosten riskinkantokykyä on viime vuosina vahvistettu ja luottolaitosten lainanantokykyä ylläpidetty makrovakauspolitiikan sekä muun sääntelyn ja valvonnan keinoin. Erot kotitalouksien velkaantuneisuudessa ja asuntojen hinnoissa ovat kasvaneet Suomen sisällä. Väestö, asuntorakentaminen ja asuntokauppa ovat kaupungistumisen myötä painottuneet yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntovelat ovat suurimmat ja kasvaneet eniten pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kysytympiä ja kalliimpia kuin muualla Suomessa. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen alkoi voimistua vuoden 2009 taantuman jälkeen. Asuntojen reaalihinnat nousivat 2010-luvulla vain suurimmissa kaupungeissa ja pääosin laskivat muualla. Viime vuosina runsas uudisrakentaminen kasvukeskuksissa on osaltaan hillinnyt asuntojen hintojen kysyntävetoista nousua. Myös korjausrakentamisen tarve on lisääntynyt asuntokannan ikääntyessä. Asuntokauppa ja asuntorakentaminen ovat alttiita suhdannevaihteluille. Globaali finanssikriisi ja koronakriisi vähensivät asuntokauppaa tilapäisesti myös kasvukeskuksissa.
  • (1970)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 44 ; 5 ; May
  • Rautkari, Kaarlo (1948)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 22 ; 9-10 ; September-October
  • Modeen, G. (1930)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 10 ; 2 ; February
  • Grönqvist, Charlotta; Schauman, Heidi (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 17/2008
    Inledning och motivering 4 1 Litteraturgenomgång 5 1.1 Byggsektorns inverkan på ekonomin 5 1.2 Bostadsprisernas inverkan på ekonomin 6 1.3 De privata investeringarnas inverkan på ekonomin 7 1.3.1 Privata bostadsinvesteringar 7 1.3.2 Övriga privata investeringar 8 2 Korrelations- och grangerkausalitetsanalys 9 2.1 Data 9 2.1.1 Byggbranschens bruttovärde 9 2.1.2 Bostadspriser 11 2.1.3 Privata bostadsinvesteringar 13 2.1.4 Övriga privata investeringar 13 2.1.5 Konjunkturläget 13 2.2 Korrelationsanalys 14 2.2.1 Byggbranschen 14 2.2.2 Bostadspriser 15 2.2.3 Privata bostadsinvesteringar 15 2.2.4 Övriga privata investeringar 15 2.3 Grangerkausalitet 16 3 Vad händer med BNP-tillväxten om byggsektorns tillväxt minskar? 19 4 Sammanfattning 22 Källförteckning 23 Bilaga 25
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Housing company loans and consumer credit add to high and rising levels of household indebtedness. The macroprudential toolkit needs to be replenished with borrower-based instruments that take into account loan applicants’ repayment ability and are able to address the rise of household indebtedness as a whole. Nordea's redomiciliation has increased the size and structural vulnerability of the Finnish banking sector. Italy's budget crisis and Brexit proceedings have contributed to uncertainty in Europe. Cyber risks and climate change pose yet further challenges for financial stability.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    According to the most recent quarterly national accounts, Finland’s GDP in the first quarter of 2018 grew 1.2% quarter-on-quarter and 3.1% year-on-year. The data signal similar economic developments for early 2018 to those previously estimated, i.e. the economy continued its strong growth. Private investment in particular increased as building and investment in machinery continued to grow at a brisk pace. GDP growth in the first quarter of 2018 was only slightly stronger than suggested by the flash estimate published in May, while GDP figures for the fourth quarter of 2017 were revised upwards. The Finnish economy has now grown for ten consecutive quarters.
  • Sahavirta, Aarre (1956)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 30 ; 11 ; November
  • Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Household indebtedness and overheating of the housing market have contributed to financial crises throughout history. However, a considerable proportion of banks’ losses during crises have resulted from corporate loans. The situation arises when indebted households cut down their spending during an economic downturn, increasing companies’ financial difficulties. The current situation in Finland is twofold: household indebtedness is record-high and has been increasing for a long time, but housing market developments have for the most part remained moderate. The percentage of loans related to housing and real estate is high.
  • Housing 
    (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 9 ; September
  • Housing 
    (1972)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 46 ; 7 ; July
  • Modeen, G. (1937)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 17 ; 12 ; December
  • Modeen, G. (1950)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 24 ; 5-6 ; May-June
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Housing company loans are contributing to household indebtedness and are changing the composition of household debt. Housing company loans can also incentivise residential property investors to become highly leveraged. Imposing a loan-to-value limit of 60% on housing company loans would mitigate the issues associated with large housing company loans and make it easier to assess their risks. The impact of a loan-to-value limit would largely fall on owner-occupied housing output. Housing company loans are generally not used to finance the construction of rental housing. Imposing a loan-to-value limit on housing company loans might increase the number of pre-sales required by small construction companies or raise their borrowing costs.
  • Kohi, Pertti (1977)
    Suomen Pankin julkaisuja. Kasvututkimuksia 8
    Esipuhe 7 Alkusanat 9 I Tutkimuksen lähtökohta 11 1.1. Tutkimuksen tarkoitus 11 1.2. Maa- ja vesirakennustoiminnan käsite 11 1.3. Maa- ja vesirakennustoiminnan ominaispiirteet 12 II Maa- ja vesirakennustoiminta selvityskohteena 14 2.1. Käytettävissä olevien tietolähteiden luonne 14 2.2. Selvityskehikko 15 III Maa- ja vesirakennustoiminta Suomessa vuosina 1900-1960 17 3.1. Yleistä 17 3.2. Kehityspiirteet rakennustyypeittäin 17 3.2.1. Maatalouden maa- ja vesirakennukset 17 3.2.2. Metsätalouden maa- ja vesirakennukset 18 3.2.3. Teollisuuden maa- ja vesirakennukset 19 3.2.4. Liikenteen maa- ja vesirakennukset 19 3.2.5. Kunnallistekniikka 23 3.3. Maa- ja vesirakennustoiminnan kokonaiskehitys 24 3.3.1. Tuotannon volyymi 24 3.3.2. Työllisyys 28 IV Selvitys käytetyistä lähteistä ja laskentamenetelmistä 29 4.1.Tuotannon arvon selvittäminen rakennustyypeittäin 29 4.2.Hinta- ja volyymikehityksen selvittäminen 33 4.3.Välituotteet 34 4.4.Kansantuote-erä ja sen komponentit 35 Lähdeluettelo 36 Taulukot 39 Summary 51
  • Siltanen, Pentti (1952)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 26 ; 11-12 ; November-December
  • Nordqvist, Bror (1952)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 26 ; 5-6 ; May-June
  • Tamminen, Mikko (1945)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 4
    I LUKU. JOHDANTO 9 1§ Tutkimuksen tarkoitus 9 2§ Tutkittavan ajanjakson rajoittaminen 11 II LUKU. ASUNTOTUOTANNON VAIHTELUT 13 3§ TuotantovoIyymin mittayksikön valinta 13 4§ Kaupunkien asuntotuotannon kehitys tilaston valossa vuosina 1912–1943 15 5§ Asuntotuotannon vaihtelujen luonne 19 6§ Asuntotuotanto ja suhdannevaihtelut 24 III LUKU. ASUNTOTUOTANNON LIIKKEELLEPANEVAT VOIMAT 32 7§ Yleisiä huomautuksia 32 8§ Kysyntä asuntomarkkinoilla 34 9§ Tarjonta asuntomarkkinoilla 41 10§ Spekulatiivinen ja ei-spekulatiivinen asuntotuotanto 42 11§ Asuntomarkkinain rakenne 47 12§ Asuntomarkkinain mekanismi 52 IV LUKU. ASUNTOJEN TARVE 57 13§ Asunnontarpeen mittapuu 57 14§ Avioliittoisuus 60 15§ Muuttoliike 64 16§ Muita asuntojen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä: rakennuskannan uusiminen ja ns. keskustan siirtyminen 74 17§ Uusien asuntojen kokonaistarve: menetelmä sen laskemiseksi 78 18§ Asuntojen tarve tuotannon vaihtelujen selitysperusteena 82 V LUKU. ASUNTOJEN KYSYNTÄ 86 19§ Asuntojen kysyntään vaikuttavat tekijät 86 20§ Kysynnän joustavuus: käsite ja lajit 89 21§ Suomen kaupunkiväestön asuntomenojen joustavuus 93 22§ Muut asuntojen kysynnän joustavuuden lajit 101 23§ Pitkän ja lyhyen ajan joustavuus 107 24§ Kaupunkiväestön tulonmuodostus vuosina 1923–1938 109 25§ Vuokratason kehitys vuosina 1923–1938 115 26§ Menetelmä empiirisen kysyntäkäyrän rekonstruoimiseksi 117 27§ Kysyntäkäyrän tulkintayritys 124 28§ Kaupunkien asuntoreservin kehitys 133 VI LUKU. KIINTEISTOMARKKINAT 140 29§ Asuntokiinteistöjen hinnanmuodostuksen luonne 140 30§ Odotukset ja luottamus 143 31§ Asuntokiinteistöjen tulot 145 32§ Asuntokiinteistöjen menotalous 147 33§ Rakennuksen kestävyysikä 153 34§ Tappionvaaran yleinen merkitys 155 35§ Asuntokiinteistöjen tulojen ja menojen kehitys vuosina 1923–1938 157 36§ Uusien asuntokiinteistöjen kannattavuuden ja myyntihintojen todennäköisen kehityksen havainnollistaminen. Menetelmä 162 37§ Maailmansodan jälkeinen inflaatiokeinottelu 170 38§ 1930-luvun kiinteistöpula 174 39§ Kiinteistömarkkinain kehitys uudisrakennustoiminnan vaihtelujen selitysperusteena 179 40§ Tilastoa asuntokiinteistöjen myyntihinnoista Helsingissä 182 VII LUKU. YRITTÄJÄTOIMINNAN EDELLYTYKSET 184 41§ Kysymyksen asettelu 184 42§ Kaupunkien tonttipolitiikka 186 43§ Tontinhintojen kehitys 189 44§ Rakennuskustannusten kehitys 193 45§ Asuintalojen tuotantokustannusten muodostuminen vuosina 1923 - 1938 198 46§ Kannattavuuden kehitys 202 47§ Rakennusyritteliäisyyden mukautumiskyky 206 VIII LUKU. ASUNTOTUOTANNON RAHOITUS 209 48§ Rahoituskysymyksen yleinen merkitys 209 49§ Pääomanmuodostus ja rahamarkkinat itsenäisyyden aikana 211 50§ Julkisin varoin tuettu yleishyödyllinen asuntotuotanto 219 51§ Yksityisen rakennusyritteliäisyyden rahoitus 1920-luvulla 222 52§ Asuntotuotanto ja vuoden 1928 pääomapula 234 53§ Asuntotuotannon rahoitus 1930-luvulla 242 54§ Johtopäätöksiä 246 IX LUKU. LOPPUKATSAUS 252 55§ Kaupunkien asuntotuotannon vaihtelujen »selitys» 252 56§ Tulosten tarkastelua.Eräitä viimeaikaisia tutkimustuloksia ulkomailla 258 Lähdeluettelo 265 The Fluctuations in Residential Building and their Causes in the Towns of Finland during the Time of Independence 273 Summary 273 List of Graphs 279 Liitetaulukko: Asuttavaan kuntoon valmistuneet asunnot ja asuinhuoneet kaupungeissa vuosina 1912-1943.
  • Heikkonen, Eero (1977)
    Suomen Pankin julkaisuja. Kasvututkimuksia 9
    Esipuhe 7 Alkusanat 9 I Johdanto 11 II Tutkimuksen tavoite 14 III Aikasarjojen laskeminen 15 3.1. Yleistä 15 3.2. Talorakennusinvestointeja kuvaavien lukujen laskeminen 16 3.2.1. Periaatteet 16 3.2.2. Volyymi- ja arvosarjojen laskeminen 16 3.2.3. Kustannustietojen laskeminen 19 3.3. Talorakennuskantaa kuvaavien lukujen laskeminen 20 3.3.1. Periaatteista 20 3.3.2. Laskennan suorittaminen 21 3.4. Muiden aikasarjojen laskeminen 22 IV Talorakennusinvestoinnit ja talorakennuskanta vuosina 1900-1970 24 Lähdeluettelo 38 Contents 41 Summary 42 Taulukot 1. Talorakennusinvestoinnit sekä rakennusten korjaukset ja kunnossapito 30 2. Talorakennuskannan jäännösarvo 34