Browsing by Subject "rakentaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 31
  • Viertola, Hannu (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Rakentamisessa eletään tällä hetkellä Suomessa korkeasuhdannetta. Kun tarkastellaan rakentamista kokonaisuudessaan, nopein kasvu vaikuttaisi tilastojen valossa olevan kuitenkin takanapäin. Näyttää siltä, että rakentamisen kasvu hidastuu vuonna 2018, mutta ei kuitenkaan vielä taitu laskuun. Syynä hidastumiseen on pääosin se, että teollisuus ja varastorakentaminen ovat näillä näkymin saavuttaneet tai saavuttamassa aallonharjan. Myös julkisten palvelurakennusten, kuten sairaaloiden ja koulujen rakentaminen näyttäisi asteittain vähenevän. Kansantalouden tilinpidon mukaan rakennusinvestointien volyymikasvu kiihtyi alkuvuonna, mutta rakentamisen lupakehitys ja aloitusten määrä viittaavat kasvun hidastumiseen vuoden 2018 aikana.
  • (1970)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 44 ; 5 ; May
  • Rautkari, Kaarlo (1948)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 22 ; 9-10 ; September-October
  • Modeen, G. (1930)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 10 ; 2 ; February
  • Grönqvist, Charlotta; Schauman, Heidi (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 17/2008
    Inledning och motivering 4 1 Litteraturgenomgång 5 1.1 Byggsektorns inverkan på ekonomin 5 1.2 Bostadsprisernas inverkan på ekonomin 6 1.3 De privata investeringarnas inverkan på ekonomin 7 1.3.1 Privata bostadsinvesteringar 7 1.3.2 Övriga privata investeringar 8 2 Korrelations- och grangerkausalitetsanalys 9 2.1 Data 9 2.1.1 Byggbranschens bruttovärde 9 2.1.2 Bostadspriser 11 2.1.3 Privata bostadsinvesteringar 13 2.1.4 Övriga privata investeringar 13 2.1.5 Konjunkturläget 13 2.2 Korrelationsanalys 14 2.2.1 Byggbranschen 14 2.2.2 Bostadspriser 15 2.2.3 Privata bostadsinvesteringar 15 2.2.4 Övriga privata investeringar 15 2.3 Grangerkausalitet 16 3 Vad händer med BNP-tillväxten om byggsektorns tillväxt minskar? 19 4 Sammanfattning 22 Källförteckning 23 Bilaga 25
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat kasvun vahvistuneen selvästi toisella neljänneksellä ja vahvistavat Suomen Pankin kesäkuun ennustekuvaa nopeasta kasvupyrähdyksestä. Epävarmuus talouden kehityksestä on kuitenkin edelleen koholla. Koronapandemian kiihtyminen uudelleen kesän aikana muodostaa heikomman kehityksen riskejä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
  • Kaaresvirta, Juuso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Viime viikolla kiinalaisesta Evergrandesta kohistiin ympäri maailmaa. Huolet kiinteistörakentajan kaatumisesta kasvoivat, ja ongelmien pelättiin leviävän laajemmin Kiinan talouteen. Osakekurssit syöksyivät maailman pörsseissä maanantaina 20.9. Yhtiöstä uutisoitiin poikkeuksellisen laajasti kansainvälisissä medioissa, välillä hyvinkin huolestuneeseen sävyyn. Evergrandea on verrattu amerikkalaiseen Lehman Brothers -yhtiöön, jonka kaatuminen syksyllä 2008 laukaisi kansainvälisen finanssikriisin. Tilanne osoitti omalla tavallaan taas Kiinan talouden tärkeyden koko maailmalle.
  • Sahavirta, Aarre (1956)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 30 ; 11 ; November
  • Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Household indebtedness and overheating of the housing market have contributed to financial crises throughout history. However, a considerable proportion of banks’ losses during crises have resulted from corporate loans. The situation arises when indebted households cut down their spending during an economic downturn, increasing companies’ financial difficulties. The current situation in Finland is twofold: household indebtedness is record-high and has been increasing for a long time, but housing market developments have for the most part remained moderate. The percentage of loans related to housing and real estate is high.
  • Housing 
    (1972)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 46 ; 7 ; July
  • Housing 
    (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 9 ; September
  • Modeen, G. (1937)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 17 ; 12 ; December
  • Modeen, G. (1950)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 24 ; 5-6 ; May-June
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouskasvu hidastui 2,3 prosenttiin vuonna 2018. Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyminen ja erityisesti euroalueen näkymien heikkeneminen on heijastunut Suomen talouteen aiemmin arvioitua nopeammin. Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi samalla kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt. Myös investointien ja kulutuksen kasvu hidastuivat tuntuvasti viime vuonna. Sen sijaan työmarkkinoiden koheneminen on edelleen jatkunut, joskin myös siellä on havaittavissa hidastumisen merkkejä. Hintojen nousupaineet ovat jääneet vähäisiksi ja inflaatio on pysytellyt maltillisena. Suomen talouskasvu oli viime vuonna euroalueen keskimääräistä kasvua nopeampaa, mutta kasvun rakenne muuttui epäedulliseen suuntaan.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymä on hieman aiempaa positiivisempi. Suomen koronatilanteen käännös parempaan suuntaan ja kriisinhallinnan kääntyminen rajoitustoimien tiukentamisesta kohti niiden keventämistä tukee optimismia lähikuukausien kehityksestä. Koronatilanteessa on orastavia paranemisen merkkejä myös muualla Euroopassa, mutta tautitilanteen epävakaus ja globaalin pandemiatilanteen heikentyminen luovat edelleen uhkakuvia.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Housing company loans are contributing to household indebtedness and are changing the composition of household debt. Housing company loans can also incentivise residential property investors to become highly leveraged. Imposing a loan-to-value limit of 60% on housing company loans would mitigate the issues associated with large housing company loans and make it easier to assess their risks. The impact of a loan-to-value limit would largely fall on owner-occupied housing output. Housing company loans are generally not used to finance the construction of rental housing. Imposing a loan-to-value limit on housing company loans might increase the number of pre-sales required by small construction companies or raise their borrowing costs.
  • Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Kotitalouksien velkaantuminen ja asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen ovat kautta historian vaikuttaneet finanssikriisien syntyyn. Huomattava osa pankkien tappioista kriisien aikana on kuitenkin aiheutunut yritysten lainoista. Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, se lisää yritysten talousvaikeuksia. Suomen nykytilanne on kaksijakoinen: kotitalouksien velkaantuminen on ennätyksellistä ja se on jatkunut pitkään, mutta asuntomarkkinoilla kehitys on pysynyt pääosin maltillisena. Asunto- ja kiinteistömarkkinoihin liittyvien lainojen osuus lainanannosta on suuri.
  • Siltanen, Pentti (1952)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 26 ; 11-12 ; November-December
  • Nordqvist, Bror (1952)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 26 ; 5-6 ; May-June
  • Tamminen, Mikko (1945)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 4
    I LUKU. JOHDANTO 9 1§ Tutkimuksen tarkoitus 9 2§ Tutkittavan ajanjakson rajoittaminen 11 II LUKU. ASUNTOTUOTANNON VAIHTELUT 13 3§ TuotantovoIyymin mittayksikön valinta 13 4§ Kaupunkien asuntotuotannon kehitys tilaston valossa vuosina 1912–1943 15 5§ Asuntotuotannon vaihtelujen luonne 19 6§ Asuntotuotanto ja suhdannevaihtelut 24 III LUKU. ASUNTOTUOTANNON LIIKKEELLEPANEVAT VOIMAT 32 7§ Yleisiä huomautuksia 32 8§ Kysyntä asuntomarkkinoilla 34 9§ Tarjonta asuntomarkkinoilla 41 10§ Spekulatiivinen ja ei-spekulatiivinen asuntotuotanto 42 11§ Asuntomarkkinain rakenne 47 12§ Asuntomarkkinain mekanismi 52 IV LUKU. ASUNTOJEN TARVE 57 13§ Asunnontarpeen mittapuu 57 14§ Avioliittoisuus 60 15§ Muuttoliike 64 16§ Muita asuntojen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä: rakennuskannan uusiminen ja ns. keskustan siirtyminen 74 17§ Uusien asuntojen kokonaistarve: menetelmä sen laskemiseksi 78 18§ Asuntojen tarve tuotannon vaihtelujen selitysperusteena 82 V LUKU. ASUNTOJEN KYSYNTÄ 86 19§ Asuntojen kysyntään vaikuttavat tekijät 86 20§ Kysynnän joustavuus: käsite ja lajit 89 21§ Suomen kaupunkiväestön asuntomenojen joustavuus 93 22§ Muut asuntojen kysynnän joustavuuden lajit 101 23§ Pitkän ja lyhyen ajan joustavuus 107 24§ Kaupunkiväestön tulonmuodostus vuosina 1923–1938 109 25§ Vuokratason kehitys vuosina 1923–1938 115 26§ Menetelmä empiirisen kysyntäkäyrän rekonstruoimiseksi 117 27§ Kysyntäkäyrän tulkintayritys 124 28§ Kaupunkien asuntoreservin kehitys 133 VI LUKU. KIINTEISTOMARKKINAT 140 29§ Asuntokiinteistöjen hinnanmuodostuksen luonne 140 30§ Odotukset ja luottamus 143 31§ Asuntokiinteistöjen tulot 145 32§ Asuntokiinteistöjen menotalous 147 33§ Rakennuksen kestävyysikä 153 34§ Tappionvaaran yleinen merkitys 155 35§ Asuntokiinteistöjen tulojen ja menojen kehitys vuosina 1923–1938 157 36§ Uusien asuntokiinteistöjen kannattavuuden ja myyntihintojen todennäköisen kehityksen havainnollistaminen. Menetelmä 162 37§ Maailmansodan jälkeinen inflaatiokeinottelu 170 38§ 1930-luvun kiinteistöpula 174 39§ Kiinteistömarkkinain kehitys uudisrakennustoiminnan vaihtelujen selitysperusteena 179 40§ Tilastoa asuntokiinteistöjen myyntihinnoista Helsingissä 182 VII LUKU. YRITTÄJÄTOIMINNAN EDELLYTYKSET 184 41§ Kysymyksen asettelu 184 42§ Kaupunkien tonttipolitiikka 186 43§ Tontinhintojen kehitys 189 44§ Rakennuskustannusten kehitys 193 45§ Asuintalojen tuotantokustannusten muodostuminen vuosina 1923 - 1938 198 46§ Kannattavuuden kehitys 202 47§ Rakennusyritteliäisyyden mukautumiskyky 206 VIII LUKU. ASUNTOTUOTANNON RAHOITUS 209 48§ Rahoituskysymyksen yleinen merkitys 209 49§ Pääomanmuodostus ja rahamarkkinat itsenäisyyden aikana 211 50§ Julkisin varoin tuettu yleishyödyllinen asuntotuotanto 219 51§ Yksityisen rakennusyritteliäisyyden rahoitus 1920-luvulla 222 52§ Asuntotuotanto ja vuoden 1928 pääomapula 234 53§ Asuntotuotannon rahoitus 1930-luvulla 242 54§ Johtopäätöksiä 246 IX LUKU. LOPPUKATSAUS 252 55§ Kaupunkien asuntotuotannon vaihtelujen »selitys» 252 56§ Tulosten tarkastelua.Eräitä viimeaikaisia tutkimustuloksia ulkomailla 258 Lähdeluettelo 265 The Fluctuations in Residential Building and their Causes in the Towns of Finland during the Time of Independence 273 Summary 273 List of Graphs 279 Liitetaulukko: Asuttavaan kuntoon valmistuneet asunnot ja asuinhuoneet kaupungeissa vuosina 1912-1943.