Browsing by Subject "setelirahat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 89
  • Lindgren, Torgny (1963)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. C 2
    Esipuhe 7 Tyyppikokoelma ruotsalaisia seteleitä, teksti suomeksi ja ruotsiksi.....8 »Suomen Yhteisen-Cansan suuremmaxi wacuudexi».....11 Cuning:sen Maij:tin Armollinen Julistus, Nijden formulairein parandamisesta, cuin Banco Transporti eli Culjetus-Sedeleinä tulee tästälähin pitämään, 9· päiw. Helme-Cuusa wuonna 1748.....27 Samuel Salinin kirje Valtakunnan Säätyjen Pankille siihen liittyvine muistioineen maaliskuun 21 päivänä 1748.....30 Setelikuvia.....35
  • Heikkinen, Päivi (2017)
    Euro & talous. Blogi
    4.4.2017 on uuden 50 euron setelin virallinen liikkeeseenlaskupäivä. Liki 4,5 miljardia uuden Europa-sarjan seteliä varastoissa ympäri Eurooppaa on odottanut pääsyä päivän valoon tehdäkseen tehtävänsä.
  • Heikkinen, Päivi (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Lenkille lähdössä, otanpa varmuuden vuoksi vitosen taskunpohjalle. Vaihtorahat kouraan, koura nyrkkiin ja setelimytty taskuun. Pyykkiä ripustaessa paidan taskussa pullottaa kirjopesuohjelman läpikäynyt kaksikymppinen. Setelimme saavat kokea koko elämämme kirjon: hien, rutistukset ja vesipesun. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kyseessä on itse asiassa arvopaperi. Setelissä on sisällä kunnioitettava määrä edistyksellistä tekniikkaa, niin itse paperissa, painojäljessä kuin turvatekijöissäkin.
  • (1924)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 4 ; 5 ; May
  • Heinonen, Antti (Edita, 2014)
    Johdanto 17 1. Yhteisen eurooppalaisen setelin valmistelun organisointi ja ratkaistavat kysymykset 21 Ajatus rahaliitosta käynnisti tulevien euroseteleiden valmistelun jo vuonna 1991 22 Keväällä 1992 perustettu seteliryhmä ryhtyi valmistelemaan yhteistä eurooppalaista seteliä 26 Euroopan rahapoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1994 29 Suomen Pankki mukaan yhteisen rahan valmisteluun kesällä 1994 30 2. Yhteisen eurooppalaisen setelisarjan arvot ja ulkoasu sekä eri seteleiden koko 33 Setelisarjan arvot muotoutuivat selkeiden periaatteiden pohjalta 34 Haasteena yhteisen setelin ulkoasu ja tekstitys 36 Kotimainen EMU-valmistelu organisoitui 37 Tarinoita seteleiden allekirjoituksista 40 Seteleiden kokoerot sopeutettiin näkövammaisten tarpeisiin 42 Seteleiden aitoustekijöiden valintaperusteet muotoutuivat 43 Seteleiden sopiva minimikoko ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa 43 Suomen Pankin edustajana seteleiden liikkeeseenlaskua valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi 46 3. Seteleiden aihepiirin valinta ja suunnittelukilpailu 49 Asiantuntijaryhmät ideoivat seteleiden aihepiirin 50 Seteleiden suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta 1996 54 Seteliryhmä aloitti vuosittaiset kokouksensa Frankfurtin ulkopuolella 54 4. EMIn neuvosto valitsi suunnittelukilpailun voittajan, minkä jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja loput ulkoasuun liittyvät avoimet kysymykset ratkaistiin 65 Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen ulkoasu työstettiin lopullisiksi setelimalleiksi 66 Euroseteleiden suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen valinta yllätti pääjohtaja Lamfalussyn helppoudellaan 68 Myös euroseteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset valmisteltiin huolellisesti 77 Euroseteleiden numerointiin piti löytää yhteinen ratkaisu 72 5. Euroopan keskuspankin aloitettua toimintansa kesäkuussa 1998 ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, ja EKPJ:n setelikomitea muodostettiin 77 Seteleiden valmistelun uudelleenorganisointi EKP:n setelijohtajana 78 Eugenio Domingo Solans seteliasioista vastaavana EKP:n johtokunnan jäsenenä 82 6. Eurorahanvaihdon logistiset valmistelut 85 Eurorahojen liikkeeseenlaskun päivämäärä ja vaihtomuodollisuudet oli päätettävä hyvissä ajoin etukäteen 86 EMI ja EKP tapasivat keskeiset sidosryhmät puolivuosittain syksystä 1997 lähtien 89 Liikkeeseenlaskua varten tarvittavat eurosetelimäärät arvioitiin säännöllisesti 89 7. Euroseteleiden tuotantovalmistelut ja laajamittaisen tuotannon käynnistäminen 93 Euroseteleiden tuotannon valmistelu käsitti useita eri vaiheita 94 Koesetelillä testattiin setelipainojen kykyä painaa tasalaatuisia seteleitä 94 Koetuotannon jälkeen valmistettiin painolaatat, painettiin esituotanto ja perustettiin laadunhallintajärjestelmä 97 Hologrammin alkuperäiskappale katosi lennon aikana 98 Laajamittainen eurosetelituotanto käynnistyi kesällä 1999 99 Mittavaa tuotantoa ei haluttu kutsua massatuotannoksi 105 8. Tuotannossa ei täysin vältytty yllätyksiltä 107 Inhimillinen erehdys seteleiden valokopiointia ehkäisevän aitoustekijän painamisessa 108 Korroosio-ongelmia varmuuslangan metalloinnista 109 500 euron setelistä puuttui hologrammi 111 9. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun valmistelut 113 Eurokäteisen käyttöönotto aiheutti rauhanajan suurimman logistisen operaation Euroopassa 114 Lineaarinen veloitusmalli ei ollut ensimmäistä kertaa käytössä 118 Käteis- ja myyntiautomaattien muuntamiseen valmistauduttiin huolellisesti 119 Käteisen käyttöönottoa koordinoinut eurojärjestelmän komitea 121 10. Euro 2002 -tiedotuskampanja 123 Suuren yleisön perehdyttämiseksi jaettiin 200 miljoonaa euroesitettä 124 Media oli poikkeuksellisen kiinnostunut rahanvaihdon valmisteluista 127 11. Rahanvaihdon toteutus 133 Kansalliset setelit vaihtuivat euroseteleihin ennakoitua nopeammin 134 Käteistä euroa vastaanottamassa Frankfurtissa - myös Suomen Pankissa riitti uudenvuodenyönä vierailijoita 137 Käteisautomaatit muunnettiin toimimaan euroseteleillä muutamassa päivässä, myyntiautomaattien muuntaminen vei pidempään 141 Onnistunut rahanvaihto herätti laajalti huomiota 743 12. Euroseteleiden ja niiden väärennösten kehitys käyttöönoton jälkeen 145 Eurosetelistön määrä on kasvanut jatkuvasti 146 Euroseteleiden käyttöönotto on muuttanut seteleiden markkakauden kehityssuuntia Suomessa 148 Lehman Brothers -investointipankin konkurssi kiihdytti eurosetelistön kysyntää 149 Aitoustekijät ehkäisevät euroväärennöksiä 153 Väärennökset kiinnostavat mediaa 160 13. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun jälkeiset haasteet 163 Yhteistyö tuo tehoa eurojärjestelmän rahahuoltoon 164 Tehokkuushyötyjä tarkastellaan kaikkien käteisen rahan kiertoon osallistuvien toimijoiden kannalta 167 Euroseteleiden käyttöönotto ja liikkeeseenlasku ovat vaikuttaneet myös euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien käytäntöihin 168 Kansallisen rahahuollon järjestelmäriskien vaikutukset: Heros-yhtiön konkurssi 168 14. Euroseteleiden ominaisuudet herättävät kiinnostusta 171 TBT eli tributyylitina huolestutti euroseteleissä 172 Radiotaajuisen etätunnistuksen käyttöä euroseteleissä spekuloitiin 173 Euroopan parlamentti esitti l ja 2 euron setelin käyttöönottoa 173 Yhdysvaltain kongressin tarkastusvirasto oli kiinnostunut 1 ja 2 euron seteleitä koskevista selvityksistä 774 Berliinistä löytyneet haperot setelit askarruttivat 175 15. Uusien EU-maiden myötä euron käyttöönoton valmistelut tulivat jälleen ajankohtaisiksi 177 Mukana Viron eurokeskusteluissa 181 16. Kohti Europa-sarjaa 183 Vaativa tie kohti toista eurosetelisarjaa käynnistyi 184 EKP:n neuvosto edellytti quantum leap -tekijöitä toiseen eurosetelisarjaan 185 Toista eurosetelisarjaa koskeva projekti käynnistettiin 186 Toisen eurosetelisarjan suunnittelu päätyi Europa-sarjaan 188 EKP:n neuvosto hyväksyi toisen eurosetelisarjan aitoustekijät 189 EKP:n setelijohtajan tehtävistä luopumisen jälkeen työ jatkui maailmanlaajuisen seteliväärennösten vastaisen yhteistyön parissa 190 Pääjohtaja Trichet'llä riitti kiinnostusta myös euroseteleihin 192 17. Euroseteleiden kaksi vuosikymmentä 195
  • Heinonen, Antti (2009)
    Bank of Finland. Bulletin 1
    More than seven years have passed since the launch of euro banknotes and coins. Following the smooth cash changeover, the number of euro banknotes and coins in circulation has grown faster than foreseen, and demand for euro banknotes has also increased outside the euro area. At the same time, cooperation between euro area central banks in the field of cash management has increased and the efficiency gains of the single currency have been successfully exploited. A number of new challenges have also emerged.
  • Heinonen, Antti (2009)
    EURO & TALOUS 2
    Eurokäteisen liikkeeseenlaskusta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sujuvan rahanvaihdon jälkeen liikkeessä olevan eurokäteisen määrä on kasvanut ennakoitua nopeammin ja euroseteleiden kysyntä on lisääntynyt myös euroalueen ulkopuolella. Samanaikaisesti euroalueen keskuspankkien yhteistyö rahahuollossa on kehittynyt ja yhteisen rahan tehokkuusetuja on hyödynnetty. Joukko uusia haasteita on myös syntynyt.
  • Takala, Kari (2002)
    EURO & TALOUS 3
    Kahdentoista euromaan ja yli 300 miljoonan ihmisen samanaikainen siirtyminen uuden käteisrahan käyttöön oli valtaisa ja pitkään valmisteltu operaatio, joka sujui kuitenkin jopa odotettua paremmin.Suomessa rahahuollon ja pankkijärjestelmän esivalmistelut, erilaiset tiedotuskampanjat ja koulutustilaisuudet sekä vähittäiskaupan hyvä valmistautuminen rahanvaihtoon edesauttoivat käteisen euron sujuvaa käyttöönottoa.
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Huhtikuu
    Eurosetelien ja -kolikoiden sujuva käyttöönotto 1.1.2002 noin 300 miljoonan asukkaan euroalueella on monessa mielessä suuri haaste.Ensiksikin eurosetelien liikkeeseenlasku edellyttää, että kuluvan vuoden lopussa on saatavissa 14,25 miljardia seteliä, joiden yhteisarvo on noin 642 miljardia euroa.Euroseteleitä painetaan parhaillaan 14 setelipainossa ympäri Eurooppaa.Näistä osa on kansallisten keskuspankkien omia setelipainoja.Toiseksi pankkisektorin, arvokuljetusyritysten, vähittäiskauppiaitten ja käteisrahoilla toimivista myyntiautomaateista vastaavien yritysten on osallistuttava käteisrahan vaihdon valmisteluihin jo alkuvaiheessa, koska vaihto voidaan toteuttaa sujuvasti lyhyessä ajassa ainoastaan, jos kaikki asianosaiset toimivat järjestelmällisesti ja koordinoidusti yhdessä.Kolmanneksi käteisrahan vaihdon yhteydessä on toteutettava suurelle yleisölle ja rahankäsittelyn ammattilaisille kohdistettu uutta käteisrahaa koskeva tiedotuskampanja. Neljänneksi käteisrahan vaihdon onnistuminen ja rahan sujuva kierto edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia toimenpiteitä.EKP koordinoi, valvoo ja seuraa valmistelujen edistymistä keskitetysti ja kiinnittää huomiota erityisesti euroseteleiden valmistuksen aikataulussa pysymiseen ja käteisrahan vaihdon järjestelyihin.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus tammikuu
    Käteisrahan vaihto 1.1.2002 oli merkittävä tapahtuma Euroopan historiassa ja on merkki uuden aikakauden alusta sekä eurosetelien ja -kolikoiden käyttäjille että niiden toimittamisesta vastaaville. Käteisrahan vaihdon kiireisimmät vaiheet ovat jo takanapäin, joten valmistelut eurokäteisen käyttöönoton jälkeistä aikaa varten ovat jo käynnissä.Nyt edessä ovat uudet haasteet: koko euroalueella käyvät setelit ovat kierrossa, uusia seteleitä on tuotettava, väärennösten torjuntaan liittyviä toimia on keskitettävä ja tuotanto-prosesseja muutettava.EKP valvoo ja seuraa eurokäteisen käyttöönottoa keskitetysti sekä kiinnittää erityisesti huomiota eurosetelien tuotannon ja kierron hyvään hallintaan.
  • (1923)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 3 ; 12 ; December
  • Heinonen, Antti (Otava, 2020)
    Suomen setelihistorian dramaattisin tapahtuma on ollut vuoden vaihteessa 1945–1946 toimeenpantu setelinleikkaus. Keskustelua seteleiden vaihdosta käytiin julkisuudessa pitkin vuoden 1945 syksyä. Varsinkin sen jälkeen kun toimenpidettä koskeva laki tuli eduskunnan käsiteltäväksi ja lehdet uutisoivat laajalti aiheesta, ajateltiin setelin vaihdon olleen kaikkien tiedossa. Seteleiden vaihdon toteutustapa eli niiden leikkaaminen tuli kuitenkin suurena yllätyksenä lähes kai kille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita.
  • Heikkinen, Päivi (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Bensa-automaatit päivitetään uutta 20 euron seteliä varten, minkä jälkeen osa niistä ei ota vastaan vanhaa viitosta. Sen käyttö on vähäistä, joten vanha viitonen ja hylkivä automaatti eivät kohtaa kovin usein.
  • Tamminen, Essi (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Uusi 20 euron seteli on 5 ja 10 euron setelin jälkeen kolmas uusittu seteli ja ensimmäinen, jonka hologramminauhassa on täysin uusi turvatekijä, kasvokuvaikkuna.
  • Suomen Pankki (1918)
  • Kangas, Jussi (2017)
    Euro & talous. Blogi
  • Levo, Urpo; Airisniemi, Heli-Kirsti (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Vuoden 2002 alussa noin 300 miljoonaa ihmistä Euroopassa ottaa käyttöön yhteisen käteisen rahan euron. Koko setelistön ja kaikkien kolikoiden vaihtaminen samanaikaisesti kaikissa euroalueen 12 maassa on valtava haaste.Syksyn aikana eri viranomaiset järjestävät toisiaan täydentäviä tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on perehdyttää kaikki osapuolet eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon.
  • Raita, Tanja (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Vastuullisuus on keskeinen viranomaistyötä ohjaava periaate. Yhteiskuntavastuuta on sekä ympäristön että taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten huomioiminen. Ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä myös Suomen Pankki on tarkastellut tarkemmin toimintansa ympäristökuormitusta. Suomen Pankin toiminnasta rahahuolto on yksi operatiivisista toiminnoista. Käteinen ei liiku bitteinä, vaan se siirretään paikasta toiseen autoilla ja käsitellään koneilla.
  • Heikkinen, Päivi (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Aiemmat tutkimukset kertovat, että viruksien tartuntariski seteleiden välityksellä on erittäin pieni. Setelien pinta on suunniteltu siten, että ne eivät likaannu helposti päivittäisessä käytössä ja koronavirus leviää pääasiassa pisaratartuntana, eli esimerkiksi virustartunnan saaneen henkilön yskiessä.