Browsing by Subject "sijoitukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 82
  • Finanssivalvonta; Markkina- ja menettelytapavalvonta, Sijoituspalvelut ja -tuotteet (2017)
    Finanssivalvonta lähetti 17.5.2016 aktiivista salkunhoitoa koskevan kyselyn niille rahastoyhtiöille, joilla on tuotevalikoimassa Suomeen rekisteröityjä osakerahastoja, joiden pääasiallinen sijoituskohde ovat suomalaiset osakkeet. Selvityksen kohderyhmä käsitti 15 rahastoyhtiötä. Selvityksen havaintoja arvioitaessa on tärkeää huomata, että kohderyhmään sisältyy erilaisella sijoituspolitiikalla toimivia rahastoja.
  • Arala, Mika (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 30.6.2018
  • Bank of Finland (2022)
    Bank of Finland. Annual report
    OPERATIONS AND STRATEGY 4 BANK OF FINLAND IN A NUTSHELL 6 BANK OF FINLAND PUT ITS NEW STRATEGY IN PLACE DURING 2021 7 DIVISION OF RESPONSIBILITIES BETWEEN MEMBERS OF THE BOARD 10 BANK OF FINLAND VOTED ONE OF THE MOST INSPIRING PLACES TO WORK IN 2021 13 A COMMON MANAGEMENT VISION FOR THE BANK OF FINLAND AND THE FINANCIAL SUPERVISORY AUTHORITY 19 BANK OF FINLAND BUDGET AND OPERATING EXPENSES FOR 2022 22 BANK OF FINLAND REVIEWED CALCULATION OF ITS CARBON FOOTPRINT IN 2021 28 NEW DATA BALANCE SHEET AUGMENTS BANK OF FINLAND ANNUAL REPORT 32 BANK OF FINLAND’S INDICATOR TARGETS AND THEIR ACHIEVEMENT IN 2021 35 ANNUAL REPORT 42 MONETARY POLICY 44 FINANCIAL STABILITY 78 MONEY AND PAYMENTS 101 MANAGEMENT OF FINANCIAL ASSETS 121 ENGAGEMENT AND COOPERATION 146 SUSTAINABILITY AT THE BANK OF FINLAND 175 FINANCIAL STATEMENTS 177 BALANCE SHEET 178 PROFIT AND LOSS ACCOUNT 181 THE BOARD'S PROPOSAL ON THE DISTRIBUTION OF PROFIT 183 ACCOUNTING CONVENTIONS 184 NOTES ON THE BALANCE SHEET 191 NOTES ON THE PROFIT AND LOSS ACCOUNT 218 APPENDICES TO THE FINANCIAL STATEMENTS 231 NOTES ON RISK MANAGEMENT 233 AUDITOR'S REPORT 239 STATEMENT REGARDING THE AUDIT 240 ORGANISATION 243
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Eurojärjestelmän arvopaperiomistukset olivat kasvaneet käynnissä olevan osto-ohjelman takia jo noin 2 300 mrd. euroon vuoden 2017 lopussa. EKP:n neuvosto on ilmoittanut jatkavansa omaisuuserien netto-ostoja 30 mrd. kuukausivauhdilla vähintään syyskuuhun 2018 asti. Arvopaperien brutto-ostot muodostuvat tasetta kasvattavista netto-ostoista ja uudelleensijoituksista, joita tehdään erääntyvien arvopapereiden korvaamiseksi uusilla. Brutto-ostot ovat keskimäärin noin 40 mrd. euroa kuussa tammi-syyskuun 2018 aikana, jolloin arvopapereita erääntyy keskimäärin noin 10 mrd. euroa kuukausittain. Arvopapereiden uudelleensijoittaminen on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.
  • Tanninen, Tytti (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 2/2021
    Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 dollaria joulukuun 2020 puolivälissä. Jo kahdessa viikossa eli vuodenvaihteessa 2021 ylittyi 30 000 dollarin ja tästä viikon päästä 40 000 dollarin raja. Bitcoinin arvo siis nousi korkeammalle kuin koskaan ja vielä tuplasi tämän arvon vain kolmen viikon aikana. Arvonnousun on esitetty johtuvan esimerkiksi koronan aiheuttamasta epäluottamuksesta perinteisempiin sijoituskohteisiin tai maksupalveluyritys PayPalin ilmoituksesta laajentaa Yhdysvaltain liiketoimintaansa virtuaalivaluuttojen myynti-, osto- ja säilytyspalveluihin. On myös todennäköistä, että runsas uutisointi arvonnoususta on vaikuttanut vauhdikkaaseen arvonkehitykseen. Bitcoin muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan virtuaalivaluuttamarkkinoiden arvosta.
  • Pylkkönen, Pertti (2005)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The proportion of unit-linked pension insurance in life-insurance corporations' total premium income is growing rapidly. The weight of equity investment in pension insurers' investments is gradually increasing.
  • Manninen, Otso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Sijoittajilla, jotka haluavat sijoittaa ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin, on ongelmana tunnistaa sijoituskohteet, jotka aidosti edistävät ympäristötavoitteita. Tuhansien eri sijoituskohteiden ympäristövaikutusten arviointi on useimmille sijoittajille mahdotonta ja yksityisten luokittelijoiden kestävyysarviot ovat usein keskenään ristiriitaisia johtuen niiden käyttämistä erilaisista ja läpinäkymättömistä arviointimenetelmistä. Joissain tapauksissa rima voi olla niin matalalla, että lähes mikä tahansa kohde lasketaan vihreäksi. Vihreiden sijoituskohteiden luotettava tunnistaminen onkin ollut yksi keskeisistä hidasteista vihreän rahoituksen yleistymiselle.
  • Kivistö, Jarkko; Korhonen, Tapio (2007)
    Bank of Finland. Bulletin 4
    The euro area current account has remained balanced throughout the entire period of European Monetary Union (EMU). Country-specific differences have, however, been extremely large. Spain s current account deficit has in recent times been as much as 10% of the country s GDP. Monetarily, it is the second largest current account deficit in the world after the United States, amounting to substantially more than USD 100 billion in annualised terms. In contrast, Germany has a current account surplus that is slightly higher still, in dollar terms. It is, in fact, nearly as large as Japan s. The euro area balance is thus explained by the steep opposition between the Spanish and German current accounts, combined with other euro area countries small if in some small countries relatively large at national level deficits or surpluses in dollar terms.
  • Kivistö, Jarkko; Korhonen, Tapio (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2007
    1 Maksutaseen merkitys 3 2 Maksutase kuvaa talouden ulkoista tasapainoa 4 Kehikko 1. Maksutaseen tilastoinnista 5 3 Euroalueen vaihtotaseen kehitys 6 4 Euroalue sijoituskohteena ja sijoittajana 8 4.1 Sijoitusten rakenne 8 4.2 Suorat sijoitukset 8 4.3 Portfoliosijoitukset 11 4.4 Sijoitusten tuotot ja niihin vaikuttavat tekijät 14 4.5 Kansainvälinen varallisuusasema 15 5 Maksutaseen yhteys rahamäärään 16 6 Lopuksi 22 Kirjallisuutta 23
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen sijoitustoiminta on arkipäivää monissa keskuspankeissa, kuten Suomen Pankissa. Mutta yhteistyö on voimaa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
  • Koskinen, Kimmo (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Pitkään jatkunut matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet voimakkaasti sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Sijoitusten kasvu on nostanut kiinteistöjen hintoja useissa EU maissa, mikä on lisännyt epäilyjä markkinoiden ylikuumenemisesta osassa maita. Velan käyttö sijoituksissa on finanssikriisiä edeltävää aikaa vähäisempää ja sijoittajakunta on entistä hajautuneempi. Historia on kuitenkin osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutoksille.
  • Hong, Claire Yurong; Lu, Xiaomeng; Pan, Jun (2021)
    BOFIT Discussion Papers 14/2021
    Using a unique FinTech data containing monthly individual-level consumption, investments, and payments, we examine how FinTech can lower investment barriers and improve risk-taking. Seizing on the rapid expansion of offline usages of Alipay in China, we measure individuals’ FinTech adoption by the speed and intensity with which they adopt the new technology. Our hypothesis is that individuals with high FinTech adoption, through repeated usages of the Alipay app, would build familiarity and trust, reducing the psychological barriers against investing in risky assets. Measuring risk-taking by individuals’ mutual-fund investments on the FinTech platform, we find that higher FinTech adoption results in higher participation and more risk-taking. Using the distance to Hangzhou as an instrument variable to capture the exogenous variation in FinTech adoption yields results of similar economic and statistical significance. Focusing on the welfare-improving aspect of FinTech inclusion, we find that individuals with high risk tolerance, hence more risk-taking capacity, and those living in under-banked cities stand to benefit more from the advent of FinTech.
  • Manninen, Otso (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Maailman sijoitusvarallisuudesta merkittävä osuus on yrityksissä, joiden liiketoiminta tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa ilmastopolitiikan tuomat päästörajoitukset vaikuttavat näiden yritysten kykyyn toimia, mikä voi alentaa niiden arvoa. Seurauksena voi olla merkittävä riski sijoittajille, jotka eivät ajoissa varaudu tähän ns. hiiliriskiin. Se, että hiiliriski on piilossa sijoittajien sijoitusportfolioissa, on omiaan lisäämään epäluottamusta markkinatoimijoiden välillä.
  • Lukjanov, Mikael (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Henkivakuutusmyynti piristyi edellisestä vuodesta 1 Vakavaraisuus kehittyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyvin 2 Kapitalisaatiosopimusten vahva alkuvuosi nosti maksutuloa 4 Vahvat osaketuotot kasvattivat sijoitusten kokonaistuottoa 5 Sijoitusjakaumassa ei suuria muutoksia 6
  • Lukjanov, Mikael (2019)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 18.9.2019
    Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni ..1 Maksutulo supistui myös alkuvuoden 2019 aikana.. 3 Osake- ja korkosijoitukset tuottivat hyvin .. 4 Kiinteistösijoitusten osuutta laskettiin hieman .. 4 Negatiiviset korot asettavat kasvavaa painetta henkivakuutusyhtiöiden kannattavuudelle .. 5
  • Savolainen, Eero (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2015
    Insurance companies promote economic activity by offering savings products and protection against risks. At the same time, insurance companies themselves are also investors. The reliability of insurance business is important for the economy as a whole. The low level of interest rates weakens insurance companies’ investment returns and increases the market value of liabilities in the sector; when protracted, this poses problems, particularly for life insurers. Systemic risks in the insurance business have begun to attract attention, especially in consideration of insurance companies’ importance as significant institutional investors.
  • Hyrske, Anna (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Climate change will significantly affect the environment and the economy in the coming decades. On account of climate change, companies will have to change and adapt their business models. The change in the economy and markets will also be reflected in financial system stability, and in that way the issue is closely related to the work of central banks. The goal of the Bank of Finland’s climate work is to spread knowledge and debate around sustainable finance and to enhance expertise in this area.
  • Bank of Finland; Financial Stability and Statistics (2015)
    1 Summary 4 2 Fund capital continued to increase favourably 5 3 Finnish investment funds increased their investments in the United States and repatriated capital from Russia 8 Box 1. About half of households' fund investments channeled to Finnish investments 12 4 Reporting entities 14 Appendix 1. Charts 20
  • Järvenpää, Maija; Paavola, Aleksi (2021)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/2021
    An asset is money-like if investors have no incentives to acquire costly private information on the underlying collateral. However, privately provided money-like assets—like prime money market fund (MMF) shares—are prone to runs if investors suddenly start to question the value of the collateral. Therefore, for risky assets, lack of money-likeness is a necessary condition for lack of run incentives. But is it a sufficient one? This paper studies the effect of the U.S. money market fund reform of 2014–2016 on investor monitoring, money-likeness and stability of institutional prime MMFs. Using the number of distinct IP addresses accessing MMFs’ regulatory reports as a proxy for investor monitoring, we find that the reform increased monitoring and thus decreased money-likeness of institutional prime funds. However, we also show that after the reform, institutional prime funds that are more likely to impose the newly introduced redemption restrictions are more monitored, suggesting that investors may monitor in order to avoid being hit by the restrictions. Overall, our results indicate that increased monitoring, or decreased money-likeness, has not made institutional prime MMFs run-free, and it may have actually created a new source of fragility for MMFs.
  • Pylkkönen, Pertti (2001)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Yritysten jvk-emissioita on tullut markkinoille poikkeuksellisen runsaasti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämän vuoden aikana liikkeeseenlaskijoiden konkurssit ovat nousseet ennätystasolle.