Browsing by Subject "sota"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Bank of Finland (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    Finland’s financial system has remained stable, but uncertainty has increased. The general level of prices is rising rapidly at the same time as economic growth is expected to fade. Growth in unavoidable costs and in debt-servicing expenditure is squeezing the finances of many individuals and businesses. The banks are in good shape, but their credit risks could grow. Limits should be placed on household indebtedness, and banks’ ability to withstand crises should be further improved.
  • Korhonen, Iikka (2022)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    In the early morning of February 24 Russian military invaded Ukraine after a long buildup of forces around the country and in the two imaginary people’s republics. This violation of international law will result in widespread human suffering and economic dislocation. While Ukraine will bear the heaviest cost of the attack, economic costs for Russia will also be extremely large, even before any sanctions have been announced.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous 2/2022
    Sota sumentaa talousnäkymiä – rahapolitiikan normalisointi etenee 3 Sota taittaa talouden toipumisen 7 Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi johtaa taantumaan Suomessa 32 Kotitalouksien velkaantuminen noudattaa talouden suhdanteita 41 Sota heikentää yritysten toimintaympäristöä 49 Kustannuskilpailukyky tärkeä Venäjän kaupan korvaamisessa 58 Ennustetaulukot vuosille 2022–2024 (kesäkuu 2022) 70
  • Bank of Finland (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    Russia’s war on Ukraine has caused immeasurable human suffering and destruction for the people of Ukraine. Russia's attack weakened the economic outlook rapidly in spring 2022, and financial stability risks increased in Finland. To ensure financial stability, the resilience of borrowers and banks must be strengthened. More effective measures are needed for curbing excessive household indebtedness. More determined action must be taken to prepare for financial sector cyber risks and vulnerabilities in the payment and settlement systems.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, mutta epävarmuus on kasvanut. Yleinen hintataso nousee nopeasti samalla, kun talouskasvun odotetaan hiipuvan. Välttämättömien kustannusten ja lainanhoitomenojen kasvu kiristää monien ihmisten ja yritysten taloutta. Pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta niiden luottoriskit voivat kasvaa. Kotitalouksien velkaantumiselle tulee asettaa rajoja, ja pankkien kyky kestää kriisejä pitää saada entistäkin paremmaksi.
  • Simola, Heli (2022)
    Euro & talous. Blogi
    EU asetti Venäjälle viime viikolla jälleen uuden, järjestyksessään jo kuudennen pakotekokonaisuuden. Pakotteiden seurauksena pääosa öljyn tuonnista Venäjältä EU-maihin lopetetaan. Se leikkaa Venäjän vientituloja tuntuvasti. Viime vuonna EU-maat toivat raakaöljyä ja öljytuotteita Venäjältä yhteensä noin 70 mrd. euron arvosta. Se vastasi noin 15 % Venäjän koko tavara- ja palveluviennin tuloista. Lisäksi uusia venäläisiä pankkeja – myös Venäjän suurin pankki Sberbank - suljetaan pois kansainvälisen maksuliikenteen SWIFT-viestijärjestelmästä. Venäjä eristetään entistä tehokkaammin globaalista talousjärjestelmästä.
  • Bank of Finland (2022)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    Russia’s invasion of Ukraine has cast a new veil of gloom over the outlook for Finland’s economy. There is considerable uncertainty over the economic impact of the Russia-Ukraine war, because the extent and duration of the war are not yet known, and neither do we know what economic policy measures will be taken to alleviate the economic effects. Amid this high uncertainty it is nevertheless possible to get an idea of the outlook for the economy by examining different scenarios. In the two scenarios presented here, the war in Ukraine will slow Finland’s GDP growth and increase inflation. In the current year, growth will slow to between 0.5% and 2%. The economic impact will be prolonged if it takes time to find replacements for the lost Russian market.
  • Simola, Heli (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet romahduttivat ruplan kurssin historiallisen matalalle tasolle helmikuun lopussa. Sodasta ja pakotteista aiheutuvan valtavan epävarmuuden seurauksena pääomaa virtasi ulos Venäjältä ja ruplia vaihdettiin vauhdikkaasti muihin valuuttoihin. Venäjällä jouduttiin turvautumaan rajuihin toimiin valuuttamarkkinoiden vakauttamiseksi.
  • Laurila, Juhani (1999)
    BOFIT Online 10/1999
    Azerbaijan is a post-socialist transition country affected by regional tensions similar to those found in Armenia, Georgia, Tajikistan, Macedonia and Croatia.This article examines the historical background of a specific source of tensions, namely the Nagorno-Karabakh issue, its legacies and significance for the economic transition of Azerbaijan.The Azerbijani economy has been among those to suffer most after the demise of the Soviet Union. These legacies underlie Azerbaijan's current situation whereby macroeconomic policies and structural reforms are driven by developments in exploration and exploitation of the Caspian hydrocarbon resources.The author finds evidence that economic and commercial cooperation can reduce political risks and discourage nationalistic power politics both in domestic and international contexts. A firm and continuing commitment by the Azerbaijani government to pursue the process of economic transition combined with peace and stability in the region is necessary for the progress of transition.The rate of reform appears to be critical for the transition process in Azerbaijan and the Caucasus generally.Rapid economic growth fuelled by the expected influx of oil revenues could find Azerbaijan ill prepared to lock in the quality and sustainability of such economic growth.Subsequent papers in this series will deal with the implications for economic development, process of transition, structural reforms in Azerbaijan.** The historical analysis brings up some interesting parallelisms with the ones seen in the recent Balkan crisis. Keywords: Azerbaijan, oil, international organizations, transition economies
  • Rehn, Olli (2022)
    Euro & talous 2/2022
    Venäjän järjetön, julma hyökkäyssota aiheuttaa suurta tuhoa ja tuskaa Ukrainassa. Sodan laineet lyövät ympäri maailman ja koskettavat ihmisiä myös entistä kalliimpien energian ja elintarvikkeiden hintojen kautta. Talouskasvu hidastuu, eikä taantumaakaan voi sulkea pois laskuista. Ohjauskorkoja ryhdytään nostamaan heinäkuussa, ja koronnostot jatkuvat syyskuussa. Tavoitteena on varmistaa, että inflaatio vakiintuu tavoitteen mukaisesti 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikassa tulisi nyt pidättäytyä uusista kokonaiskysyntää kasvattavista toimista ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä.
  • Solanko, Laura (2022)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    We live in unprecedented times, as many things that seemed impossible six weeks ago have become reality. The acute crisis is first and foremost humanitarian. Russia’s brutal war on Ukraine is bringing unimaginable destruction to the lives of Ukrainians as well as to Ukraine’s economy. Ukraine urgently needs our assistance, in many forms. At the same time, however, we need to understand how the war affects the Russian economy.
  • Korhonen, Iikka; Kortelainen, Mika (2022)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    Russia’s invasion of Ukraine on February 24 has forced us to confront the catastrophic human implications of war, especially when any path to peace is still unclear. The situation also requires consideration of war’s economic effects. In the following, we assess possible economic impacts of the Ukraine invasion on Russia and the euro area.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Sodan talousvaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, koska vielä ei ole tiedossa sodan laajuutta eikä kestoa, tai minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön talousvaikutusten lievittämiseksi. Skenaariolaskelmilla voidaan hahmottaa talouden näkymiä suuren epävarmuuden vallitessa. Kahdessa esitetyssä laskelmassa Ukrainan sota heikentää talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Suomen talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousvaikutukset jäävät pitkäkestoisiksi, jos menetettyjä Venäjän markkinoita kyetään korvaamaan vain hitaasti.
  • Ikonen, Pasi; Laine, Olli-Matti; Parviainen, Seija (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Euroalueen talous oli toipumassa hyvin koronakriisistä kohdatessaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Sota ja sen seurauksena asetetut pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet rajusti energian hintoja. Lisäksi sota on kärjistänyt jo koronapandemian aikana syntyneitä tuotannon pullonkauloja. Vaikutusten arvioidaan kohdistuvan etenkin teollisuuteen. Reaalitulojen lasku heikentää myös yksityistä kulutusta. Vaikka näkymät ovat heikentyneet merkittävästi, stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla muun muassa joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
  • Sariola, Helmiriitta (2016)
    Lennart Segerstrålen Suomen Pankin päärakennuksen aulaan maalaamat Finlandia-freskot paljastettiin 4.5.1943. Tässä esitteessä taidehistorioitsija Helmiriitta Sariola kirjoittaa freskojen synnystä ja Segerstrålen urasta. Segerstråle on itse kuvannut freskojen sisältöä vuonna 1943 julkaistussa vihkosessa ”Lennart Segerstrålen Finlandiafreskomaalaukset Suomen Pankissa”. Taiteilijan vihkoseen kirjoittama teksti sisältyy kokonaisuudessaan tähän esitteeseen.
  • Parviainen, Seija (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Irakin ja Syyrian vaikea turvallisuustilanne heijastuu maiden talouteen. Vaikka sotatilanteessa talous tuntuu sivuseikalta, sitä on hyvä seurata väestön elinmahdollisuuksien kannalta pidemmällä ajalla.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Venäjän hyökkäys heikensi talouden näkymiä nopeasti keväällä 2022, ja rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit kasvoivat Suomessa. Rahoitusvakauden varmistamiseksi lainanottajien ja pankkien kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa. Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen hillitsemiseen tarvitaan entistä tehokkaampia keinoja. Rahoitussektoriin kohdistuviin kyberriskeihin sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien haavoittuvuuksiin pitää varautua aiempaa määrätietoisemmin.
  • Kilponen, Juha (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Putinin perusteeton hyökkäys Ukrainaan aiheutti humanitaarisen katastrofin. Samalla se uhkaa eurooppalaista turvallisuutta. Vaikka sodan kestosta ei ole tietoa, muuttaa se merkittävästi Euroopan ja Venäjän talousnäkymiä myös pitkällä aikavälillä: Venäjä eristyy ja taantuu, samalla kun Eurooppa, Suomi mukaan lukien, energiaomavaraistuu, vahvistuu ja kiinnittyy entistä vahvemmin transatlanttiseen yhteisöön.
  • Poutanen, Lauri; Vilmi, Lauri (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jo valmiiksi koholla olleiden energiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa. Markkinahintojen perusteella energiahyödykkeiden hinnat pysyvät korkeina ensi vuoden kevääseen, mutta laskevat sen jälkeen. Samalla energiainflaatio tasoittuisi asteittain ensi vuoden mittaan. Energiahyödykkeiden hintojen ja energiainflaation tulevaan kehitykseen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
  • Rehn, Olli (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan varjosti Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) tällä viikolla Washingtonissa pidettyjä kevätkokouksia. Läntinen maailma tuomitsi Venäjän hyökkäyksen yhteisenä rintamana kovin sanankääntein ja viesti vankkumattomasta tuesta ja solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. Viesti oli selvä: Venäjä on vastuussa paitsi sodan aiheuttamista ihmisuhreista ja pakolaiskriisistä myös sen muista seurauksista, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta ja maailmantalouden vakautta.