Browsing by Subject "taloudelliset vaikutukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    The global economic crisis caused by the coronavirus pandemic intensified in March 2020. The health crisis and the lockdown measures necessary to contain the epidemic led to an exceptionally sudden and sharp decline in output worldwide in the first half of the year. In 2020 as a whole, the global economy is expected to contract by about 4–6%, and the euro area economy by about 8–10%. The euro area economy would seem to be diving a little deeper this year than the United States, but the pace of recovery is very uncertain for both. China saw the most difficult phase of the epidemic and thus the sharpest economic contraction in the first quarter of 2020. China’s recovery has been facilitated by the production and export of remote work equipment and protective equipment for the coronavirus disease. The pandemic shock has had a dampening effect on inflation. Unemployment is on the rise, but the euro area has avoided sudden mass unemployment through furloughs and government aid.
  • Tiililä, Nea (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Itse taudin leviäminen alueella on ollut ennakoitua vähäisempää, mutta taloudelliset vaikutukset ovat sitäkin kauaskantoisempia. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen. Maanosan valtioiden elvytysvara jää kauaksi kehittyneistä maista. Kriisin vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea heikoimmassa asemassa oleviin ruuansaannin, koulutuksen ja välttämättömän terveydenhuollon heikentyessä.
  • Libman, Alexander; Vollan, Björn (2015)
    BOFIT Discussion Papers 14/2015
    Anti-Western conspiracies are frequently used by Governments to strengthen their power. We investigate the impact of conspiracy thinking on expectations of collusion among individuals in Russia and China. For this purpose, we conduct a novel laboratory experiment to measure expectations of collusion and several survey items related to conspiracy thinking. Our survey results indicate that anti-Western conspiracy thinking is widespread in both countries and correlates with distrust. We find a significant effect of anti-Western conspiracy thinking in China: Anti-Western conspiracy thinking correlates with lower expectations of collusion. We explain this result by stronger ingroup feeling emanating from the anti-Western sentiment. Our paper provides a first step in analyzing the economic implications of conspiracy thinking for society.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    During the acute phase of the COVID-19 pandemic, fiscal policy has been deployed to support households and businesses hit by the crisis. At the same time, fiscal stimulus has been stepped up to bolster economic recovery. After the crisis, once the economy has returned to a sustainable growth path, the upward trend in the public debt-to-GDP ratio must be halted and fiscal space rebuilt. Changing the course of the public finances will require broad consensus on long-term objectives, clear short-term interim targets, and concrete measures over the coming years. With the coinciding rise in age-related expenditure, rebalancing the public finances will be difficult.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    Monetary policy is supporting economic recovery — but the outlook for employment remains weak 3 A fragile recovery from the pandemic crisis has begun 6 Corona crisis has increased the risk of stagnation in the euro area 46
  • Hasan, Iftekhar; Kobeissi, Nada; Wang, Haizhi; Zhou, Mingming (2015)
    BOFIT Discussion Papers 11/2015
    Published in Pacific Economic Review, Volume 20, Issue 3, pages 487–510, August 2015.
    This paper provides an empirical examination of the regional banking structures in China and their effects on entrepreneurial activity. Using a panel of 27 provinces and four directly controlled municipalities from 1997 through 2008, we find that the presence of large banking institutions negatively correlates with small business development in local markets and that this negative relation is driven mainly by participation of large banks in the short-term loan market. Rural banking institutions, in contrast, are found to promote regional entrepreneurial activity. Moreover, large state banks facilitate small business development in concentrated markets. When we interact measures of banking financing by state banks and rural banking institutions with a set of provincial level marketization indexes, we find that extensive marketization, factor market development, and sophistication of legal frameworks mitigate the negative effect of large state banks on small business development. In provinces with advanced market development, efficient factor markets, and favorable institutional settings, the positive effect of rural banking institutions on small business growth is even stronger. Finally, we present evidence that banks do a better job of promoting regional entrepreneurship when it occurs in conjunction with policies to foster innovation activity and assure protection of intellectual property rights.
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    Stagnation is a period of slow economic growth often characterised by low interest rates and low inflation. It is most commonly associated with the development of the Japanese economy since the early 1990s. In the euro area, the corona crisis together with an already ageing population, diminished productivity growth, and, in places, high levels of debt even before the onset of the current crisis may weaken the economy's ability to recover. There is a danger of the economy slipping into an equilibrium of low interest rates and low inflation, i.e. a liquidity trap. There is also a risk of inflation expectations declining. The policy response in the euro area to the economic outlook weakened by the corona crisis has been swift and decisive. Well-targeted policy measures can mitigate the risk of the economy following an adverse path.
  • Willman, Alpo (1976)
    Suomen Pankki. D 38
    Tämä tutkimus keskittyy kokonaismallin julkisen talouden lohkon esittelyyn sekä erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseen. Tutkimus on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka muodostuu luvuista II - VI, rakennetaan julkisen talouden lohkolIe malli ja esitellään lohkon kytkennät kokonaismallin muihin osiin. Lohko muodostuu välittömien verojen kantoa kuvaavasta systeemistä sekä valtiontalouden, kansaneläkelaitoksen ja kuntien talouden osalohkoista. Sekä julkiset tulot että menot on melko pitkälle disaggregoitu ja niiden kehitystä on pyritty selittämään toisaalta julkisen vallan kontrollissa olevien päätösmuuttujien ja toisaalta kokonaismallin kannalta endogeenisten muuttujien avulla. Koska tulosten luotettavuus riippuu käytettävän menetelmän validisuudesta, tutkitaan toisessa vaiheessa kokonaismallin ennustekykyä. Tarkastelu suoritetaan ns. ex post ennusteiden valossa, jolloin ennalta määrätyistä muuttujista käytetään niiden toteutuneita arvoja. Kokonaismallin ennustekykyä käsitellään tutkimuksen VII luvussa. VIII luvussa, jossa kuvataan tutkimuksen kolmatta vaihetta, esitetään erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamista. Niitä mitataan toisaalta keskeisten kokonaistaloudellisten tavoitemuuttujien kannalta ja toisaalta valtion budjetti tasapainon kannalta. Myös valtion tulojen ja menojen erotuksena syntyvän valtion rahoitustarpeen rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuvan vaikutuksen suuruutta tutkitaan.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Tällä viikolla pidettyjä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus. Iso joukko köyhimpiä kehitysmaita ja keskituloisia kehittyviä talouksia uhkaa jäädä jälkeen globaalilla elpymispolulla.
  • Ambrocio, Gene (2021)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 4/2021
    I study the effects of the Covid-19 pandemic on business confidence in 11 Euro area countries and its consequent impact on economic activity. To obtain causal effects, I instrument business confidence with domestic household confidence as well as average household confidence in neighboring countries. I find evidence suggesting that the confidence and expectations channel was an important component to the economic transmission of Covid-19. A one standard deviation drop in business confidence leads to between 5-6 and 9 percent fall in economic activity in the industrial and wholesale and retail trade sectors respectively. These results highlight the importance of managing confidence and expectations in crises episodes.
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 5/2020
    Stagnaatiolla tarkoitetaan hitaan talouskasvun kautta, johon usein liittyvät alhaiset korot ja hidas inflaatio. Vahvimmin stagnaatio on keskusteluissa yhdistetty Japanin talouskehitykseen 1990-luvun alun jälkeen. Euroalueella koronakriisi yhdistettynä jo valmiiksi ikääntyvään yhteiskuntaan, hidastuneeseen tuottavuuskehitykseen sekä paikoitellen jo ennen koronakriisiä korkeiksi nousseisiin velkatasoihin saattaa heikentää talouden elpymiskykyä. Uhkana on luisua hitaan inflaation ja alhaisten korkojen tasapainoon, ns. likviditeettiloukkuun. Riskinä on myös inflaatio-odotusten vaimentuminen. Euroalueella talouspolitiikalla on reagoitu päättäväisesti ja nopeasti koronakriisin heikentämiin talousnäkymiin. Oikein suunnatuilla politiikkatoimilla pystytäänkin vähentämään negatiivisen kehityskulun riskiä.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    The Finnish economy is experiencing a sharp contraction on account of the coronavirus pandemic. Gross domestic product will decline by around 7% this year and grow around 3% per annum in 2021 and 2022. The forecast contains an exceptionally large degree of uncertainty. According to alternative scenarios, the contraction in the economy in the current year could be just 5% or as much as 11%, depending on how the epidemic progresses in Finland and what success there is in bringing it under control. The degree of success in controlling the epidemic will also determine how quickly the economy will recover. It will probably not be possible to avoid permanent losses of output, but economic policy can be used to mitigate their scale.
  • Virén, Matti (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 19/1989
    This paper tests the hypothesis advanced particularly by McKinnon that the U.S. economy is strongly affected by the world supply of money and the U.S. effective exchange rate while the domestic money supply is of minor importance. This currency substitution hypothesis is tested by using monthly data for the floating exchange rate period 1973 - 1988. The empirical results give cle"ar support" to McKinnon's hypothesis.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronaviruksen aiheuttama pandemia on johtanut ennen kokemattoman nopeaan äkkijarrutukseen koko maailmantaloudessa kevään 2020 aikana. Eri mittareilla arvioituna pandemia on myös lisännyt epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymistä historiallisen paljon. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella taloudellinen epävarmuus itsessään on merkittävä taantumien aiheuttaja, ja toisaalta taantumat aiheuttavat ja lisäävät epävarmuutta. Koronaviruksen muiden huomattavien taloudellisten vaikutusten ohella myös taloudellinen epävarmuus itsessään hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
  • Mäki-Fränti, Petri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Loppusyksystä 2020 lähtien Suomessa on jouduttu uudelleen kiristämään elinkeinotoiminnan rajoituksia koronaepidemian hillitsemiseksi. Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla. Yritysten konkurssiaallolta on ainakin toistaiseksi vältytty, kun yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan kustannuksiaan varsinkin lomautusten avulla.
  • Kilponen, Juha (2020)
    BoF Economics Review 3/2020
    Koronaviruksen taltuttamisen seurauksena talouttamme on kohdannut samanaikaisesti ennennäkemätön tarjonta-, kysyntä- ja rahoitusmarkkinahäiriö, joka leikkaa ison loven talouteemme. Talousvaikutusten arviointi edellyttää tietoa epidemian kestosta, jota mallinnetaan epidemiakäyrän avulla. Epidemian kesto, rajoitustoimien tehokkuus, talouspolitiikka ja kansalaisten valinnat yhdessä ratkaisevat, kuinka suureksi koronakriisin kansantaloudelliset kustannukset lopulta muodostuvat. Yksityisen ja julkisen sektorin taseiden heikkeneminen kriisin aikana hidastaa talouden elpymistä taantumasta. Osa tuotantomenetyksistä jää pysyviksi.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen suhdannenäkymä on heikentynyt kesän jälkeen. Koronaviruspandemian toinen aalto on iskenyt voimalla Eurooppaan ja Suomessakin tartunnat ovat kasvussa. Suomen BKT:n kasvu on jäämässä lähelle nollaa vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, kun kolmannella vuosineljänneksellä talous oli toipumassa vielä hyvin kevään pudotuksestaan.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Koronaviruspandemian vuoksi maailmantalous on nopeasti suistumassa syvään taantumaan. Suomalaisten yritysten toimintaan pandemia on vaikuttanut niin, että ne ovat ajautumassa vakavimpiin vaikeuksiin sitten 1990-luvun talous- ja pankkikriisin. Kriisin taloudellisten kustannusten minimoimiseksi Suomen valtion sekä suomalaisten viranomaisten ja rahoituslaitosten tulee jatkaa toimiaan, jotta kotitaloudet ja liiketoiminnaltaan terveet yritykset selviävät kriisin yli.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The coronavirus pandemic is rapidly pushing the global economy into a deep recession. Due to the effects of the pandemic, Finnish businesses are facing the most serious difficulties since the Finnish banking and economic crisis of the early 1990s. In order to minimise the economic costs of the crisis, the national government, authorities and financial institutions must continue their efforts to help households and sound businesses through the crisis.
  • Rehn, Olli (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Maailmantalous on asteittain toipumassa kevään globaalista sulkutilasta ja talouksien äkkipysähdyksestä. Silti ei ole yllätys, että tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus hallitsi tällä viikolla pidettyjä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin virtuaalisia vuosikokouksia, etenkin kun pandemian toinen aalto jyllää nyt ympäri maailmaa.