Browsing by Subject "talouskriisit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Melolinna, Marko (2014)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Rakennepoliittiset uudistukset parantavat pitkällä aikavälillä euroalueen taloudellista hyvinvointia. Lyhyellä aikavälillä uudistukset voivat myös heikentää talouden kehitystä. Kokonaisuudessaan euroalueen rakennepolitiikan sekä empiirinen että teoreettinen tarkastelu viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että rakennepoliittisiin uudistuksiin on kipeästi tarvetta. Rakenneuudistukset ovat ainoa tie talouden tuotantopotentiaalin kasvattamiseen tilanteessa, jossa useiden euroalueen talouksien tuleva pitkän aikavälin kehitys ja julkisen talouden kestävyys näyttävät synkiltä.
  • Korhonen, Tapio (2011)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 115
    Suomen talous ajautui 1990-luvun alussa poikkeuksellisen syvään talous- ja pankkikriisiin, josta kuitenkin elvyttiin vuosikymmenen loppupuolella vahvaan kasvuun. Talous- ja pankkikriisin syvyys aiheutui säännöstely- ja inflaatiokaudelta periytyneistä taloudellisista, institutionaalisista ja asenteellisista tekijöistä. Rahoitusmarkkinat oli vapautettu ja rahapolitiikan ohjausjärjestelmä uudistettu keskeisiltä osin ennen kriisiä. Rahoitusrajoitteiden väljenemisellä oli vaikutuksensa kriisiin, mutta taustalla vaikuttivat myös kansainväliset tekijät, kuten korkea korkotaso ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut Suomen idänkaupan romahdus. Merkittävä taustatekijä oli säännöstelykaudelta periytynyt yritysten heikko rahoitusrakenne. Rahapolitiikan välineitä kehitettiin kriisin aikana enää suhteellisen vähän. Kotimaisen rahapolitiikan merkitys kriisin hoidossa jäikin toissijaiseksi, sillä korkotaso määräytyi oleellisilta osiltaan ulkomaisen kehityksen perusteella. Kansantalouden rahoituksen turvaaminen jäi kriittisimmissä vaiheissa valtion runsaan ulkomaisen lainanoton varaan. Suomen Pankin kannalta merkittävät muutokset toteutuivat 1990-luvulla valuuttakurssijärjestelmässä. Valuuttakytkennässä siirryttiin ensin kauppapainoisesta korista ecukoriin vuonna 1991, sitten kiinteä kurssi vaihdettiin kelluntaan vuonna 1992, markka kytkettiin EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM) vuonna 1996 ja vaihdettiin lopuksi euroksi vuoden 1999 alusta. Rahaliittoon sopeutuminen vaati laajan uudistustyön sekä Suomen Pankin eri toiminnoissa että Suomen rahoitusmarkkinainstituutioissa. Avainsanat: Suomen Pankki, rahapolitiikka, talouskriisi, pankkikriisi, talous- ja rahaliitto JEL classification: N14, N24, E51, E52, E58, E65
  • Kontulainen, Jarmo; Vilmunen, Jouko (2010)
    EURO & TALOUS 4
    Vuonna 2007 Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hyytyminen sysäsi alkuun rahoituskriisin, joka vuonna 2008 levisi globaaliksi talouskriisiksi ja kuluvana vuonna valtioiden velkakriisiksi. Kriisin syvyys yllätti taloustieteilijät ja talouspoliittiset päättäjät. Ekonomistikunnan sisällä on erilaisia käsityksiä kriisin ja sen leviämisen syistä. Erilaiset näkemykset heijastuvat erimielisyyksinä siitä, millaisella talouspolitiikalla kriisiä tulisi hoitaa. Tämä ei ole historiallisten talouskriisien joukossa poikkeus sikäli, että kriisien myötä on usein ennenkin virinnyt intensiivinen keskustelu makrotaloustieteen tilasta. Jotkut puhuvat makrotaloustieteen kriisistä, toiset taas uudelleen arvioinnin ja kehitystyön tarpeesta. Joka tapauksessa kriisi on asettanut makrotaloustieteen kritiikin kohteeksi niin hallitsevan tutkimustradition, metodologioiden kuin mallienkin osalta. 1930-luvun lama synnytti makrotaloustieteen. Syntyi kokonaistuotannon ja työllisyydenlyhyen aikavälin vaihteluihin liittyvä kysymyksenasettelu, joka perustui Keynesin ajatuksiin. 1970-luvun stagflaatio taas merkitsi keynesiläisen makrotaloustieteen ankaraa kritiikkiä ja kriisiä. Talouskriisien ja makrotaloustieteen kehityksen vuorovaikutus on ymmärrettävää, sillä syvät lamat ja talouskriisit ovat hyvinvointivaikutuksiltaan merkittäviä. Syntyy tarve kehittää taloustiedettä tulevien kriisien välttämiseksi. 1930-luvun talouslamassa ja syvissä markkinatalousjärjestelmää koetelleissa talouskriiseissä kritiikki on usein levinnyt niin laajalle, että jopa markkinatalousjärjestelmän elinkelpoisuus on asetettu kyseenalaiseksi.
  • Melolinna, Marko (2014)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    Structural reforms will boost long-term economic prosperity in the euro area. In the short term, reforms could weaken economic performance. Nevertheless, on the whole, both an empirical and a theoretical examination of structural policy in the euro area strongly suggest there is an urgent need for structural reforms. These provide the only way to boost the potential output of the economy in a situation in which the long-term prospects for many euro area economies and the outlook for general government sustainability look bleak.