Browsing by Subject "talousosaaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronapandemia pakotti meidät digiloikkaan monella eri elämänalueella. Kansalaisten raha-asioiden hoidossa pankit siirsivät palveluitaan puhelimitse ja etänä hoidettavaksi. Monet alkoivat suosia maksamisessa käteisen sijaan muita maksutapoja. Yli 70-vuotiaat joutuivat kotikaranteeniin ja heidän kerrottiin lisänneen selvästi pankkipalveluiden hoitamista verkossa tai mobiilisti. Pankit olivat jo ennen poikkeusaikaa opastaneet seniorikansalaisia digitaitoihin, ja tätä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä.
  • Tanninen, Tytti (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Talouslukutaito on merkityksellistä yksilölle jo pelkästään yleisen elämänhallinnan kannalta.
  • Newby, Elisa (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Digitalisaation muutosvoima oli kantavana teemana teknologiakaupunkina tunnetun Oulun ja digitalisaatiota hyödyntävien keskuspankkien kärkipaikkaa tavoittelevan Suomen Pankin kohtaamisessa Oulussa 25.–26.4.2018.
  • Suomen Pankki (2021)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 124
    Suomen talousosaamisen strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Kansalaisten talousosaamisen paraneminen tuottaa hyvinvointia koko kansantalouteen, sen kaikille sektoreille. Yksityisten ihmisten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että he osaavat tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä, eivätkä joudu taloutensa kanssa ongelmiin.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Taloudellinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja tarve talousosaamisen kohentamiselle on huomattu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Osana EU:n pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelmaa, Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) ovat päättäneet yhdessä panostaa talousosaamisen edistämiseen.
  • Suomen Pankki; Bank of Finland (2021)
    Finlands Bank. Populärvetenskapliga rapporter. A 125
    Finlands strategi för ekonomiskt kunnande har som mission att få människorna att förstå vilken betydelse ekonomiskt kunnande har i deras eget liv och att handla på ett ekonomiskt etiskt och hållbart sätt. Visionen i strategin är att finländarnas ekonomiska kunnande är världens bästa före år 2030. Bättre ekonomiskt kunnande hos medborgarna skapar välmåga för hela samhällsekonomin, inom alla dess sektorer. För de enskilda människorna innebär det att de kan fatta goda ekonomiska beslut och inte får problem med sin privatekonomi.
  • Raijas, Anu; Brander, Richard (2020)
    Bank of Finland. Expository studies. A 120
    Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa. Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa. Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä. Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.
  • Raijas, Anu (2020)
    Bank of Finland. Expository studies. A 121
    Raportti kuvaa talousosaamisen edistämisen toimintaa Suomessa keväällä 2020. Kyselyaineiston analyysin lisäksi kyselyn tuloksia käsiteltiin kartoitus- ja arviointityöryhmän kokouksissa. Työryhmässä oli kattava edustus talousosaamistyötä tekevistä tahoista. Talousosaamisen edistämistyötä tekeville toimijoille kohdennettu kysely toi paljon uutta ja arvokasta tietoa toimijoista, toiminnasta ja hankkeista sekä olemassa olevasta yhteistyöstä ja sen olennaisista elementeistä. Paljon hyvää työtä tehdään, mutta toiminnassa olisi myös kehitettävää.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Talousosaamisen tutkimuksen grand lady, professori Annamaria Lusardi (the George Washington University School of Business) piti 30.9. European Banking Authorityn virtuaalitapahtumassa "Digital financial education and literacy in the Covid-19 context" mielenkiintoisen esityksen eurooppalaisten kotitalouksien taloudellisesta haavoittuvuudesta koronapandemian aikana. Esitykseen sisältyi kiinnostavaa tietoa myös Suomesta.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston (OECD International Network on Financial Education INFE) sääntömääräinen kokous pidettiin 6.-7.5. jälleen virtuaalisena. Kokoukseen osallistui noin 120 organisaatiota monesta eri maasta Australiasta Kanadaan ja Suomesta Brasiliaan. Meiltä Suomen Pankista mukana oli minun lisäkseni Richard Brander.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Kesäkuun lopulla OECD julkisti uuden kansainvälisen vertailututkimuksen aikuisten talousosaamisesta: OECD/INFE 2020 International Survey of Adult Financial Literacy. Suomi ei valitettavasti ollut 26 tutkittavan maan joukossa, josta 18 tuli Euroopasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin talousosaamisen kaikkia eri osa-alueita: tietämystä, käyttäytymistä ja asenteita sekä osallisuutta finanssimarkkinoilla, taloudellista selviytymiskykyä ja hyvinvointia.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Viranomaisissa, järjestöissä, finanssialalla ja opetussektorilla on odotettu jo vuosia, että joku tarttuisi toimeen ja ryhtyisi laatimaan talousosaamisen strategiaa ja koordinoimaan toimintaa. Siksi Suomen Pankissa helmikuussa aloittamallemme talousosaamishankkeelle ladattiin suuria odotuksia. On ollut ilo huomata, että hanke on herättänyt suurta mielenkiintoa alan toimijoiden keskuudessa. Tästä osoituksena on ollut suuri osallistujamäärä kahdessa järjestämässämme webinaarissa. Olemme Suomen Pankissa halunneet alusta lähtien korostaa hankkeen edistämistä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Innokkaita osallistujia hankkeen työryhmiin olisi ollut enemmänkin, mutta halusimme rajata ryhmien koon niiden toimivuuden takaamiseksi. Hanketta on toteutettu läpinäkyvästi. Olemme tiedottaneet sen eri vaiheista aktiivisesti ja kuunnelleet eri osapuolten näkemyksiä.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen kansallisen strategian suunnittelussa kannattaa poimia parhaat palat muiden maiden strategioista. Minkään maan toimintamallia ei voi suoraan kopioida, vaan on mietittävä, mikä sopii parhaiten juuri meidän olosuhteisiimme ja vallitsevaan tilanteeseen. Toteuttamissuunnitelman on hyvä olla konkreettinen, käytännönläheinen, toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas. Koordinoiva taho tarvitaan, mutta sen toiminta tulee pitää mahdollisimman kevyenä, ja keskittää resurssit talousosaamisen edistämiseen.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Havahduin miettimään nuorille suunnattavaa talousopastusta, kun kuuntelin talousosaamisen huippuasiantuntijan, professori Annamaria Lusardin tutkimukseen pohjautuvaa esitystä milleniaalien suhtautumisesta verkossa tarjolla olevaan taloustietoon. Tutkimuksen milleniaalit olivat 18-37-vuotiaita amerikkalaisia, joille oli tehty kysely tammikuussa 2019. Käyn tässä läpi Lusardin esityksestä ne kohdat, joista nuorille talousopetusta ja -neuvontaa tekevien tahojen Suomessakin kannattaa ottaa onkeen, vaikka taloudellinen toimintaympäristö Yhdysvalloissa toki poikkeaa Suomesta suuresti.
  • Jokivuolle, Esa (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen Pankki järjesti keväällä 2021 lukiolaisille suunnatun Generation €uro -kilpailun, nyt jo kymmenennen kerran. Kilpailu tarjoaa yhteiskunta- ja taloustieteitä opiskeleville lukiolaisille väylän testata taitojaan rahapolitiikan päätöksentekoa jäljittelevässä tosi elämän tilanteessa.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n suositus talousosaamisen kehittämisestä hyväksyttiin 29.10. OECD:n ministerineuvoston kokouksessa. Suosituksessa esitetään talousosaamisen strategia toimivana välineenä kaikille talousopetusta tekeville tahoille. OECD suosittelee strategiaa työkaluksi toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä niiden vaikutusten arviointiin. Hyödynnämme uutta linjausta myös Suomen Pankissa, kun laadimme ehdotusta kansalliseksi talousosaamisen strategiaksi.
  • Suomen Pankki; Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Expository studies. A 126
    The mission of Finland’s financial literacy strategy is to make people understand the importance of finances in their own lives and to act in their own finances in an ethical and sustainable way. The vision of the strategy is for Finns’ financial literacy to be the best in the world by 2030. Improving the financial literacy of citizens will generate wellbeing for the whole national economy, for all of its sectors. For private individuals, this means that they are able to make good financial decisions and avoid difficulties with their finances.
  • Raijas, Anu (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Osana Suomen Pankin talousosaamishanketta selvitimme, millaisen kuvan uusimmat tutkimukset ja selvitykset antavat suomalaisten talousosaamista. Tein selvityksen yhteistyössä alan johtavien tutkijoiden – professori Panu Kalmin (Vaasan yliopisto), tutkijatohtori Mette Rannan (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen (Pellervon taloustutkimus PTT) – kanssa. Tällä asiantuntevalla joukolla varmistettiin se, että suomalaisten talousosaamista käsittelevät tutkimukset ja selvitykset tulivat mahdollisimman kattavasti huomioon otetuksi.
  • Nykänen, Marja (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Vaikka suomalaisten nuorten talousosaaminen olikin maiden välisessä keskiarvovertailussa huippua, huolestuttavaa on osaamisen suuri vaihtelu. Meillä on suurin osuus huippuosaajia, mutta samaan aikaan oppilaiden välinen vaihtelu on Suomessa kaikista maista suurinta. Nämä huippuosaajat ovat erottuneet esimerkiksi kouluille järjestetyissä talouskilpailuissa.
  • Raijas, Anu; Kalmi, Panu; Ranta, Mette; Ruuskanen, Olli-Pekka (2020)
    Bank of Finland. Expository studies. A 119
    Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat markkinoilla toimiessaan sekä oman talouden raha-asioita hoitaessa. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamisen tilaa uusimpien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen näyttää hyvältä, vaikka vertailut ovat myös osoittaneet talousasioissa tietämyksessä ja käyttäytymisessä aukkoja. Suomalaiset ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista. Kiinnostus tosin vaihtelee: miehet ovat naisia kiinnostuneempia talousasioista, samoin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Raha-asioiden suunnittelu on kuitenkin usein lyhytjänteistä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästämisestä, mutta tämä ei useinkaan toteudu käytännössä. Myös maksuhäiriömerkintöjen voimakas kasvu kertoo taloudenhallinnan ongelmista osalla kuluttajista. Suomessa on kartoitettu erityisesti nuorten talousosaamista. Finanssiala ja monet järjestöt ovat esittäneet yhteisenä huolenaiheena nuorten oman näkemyksen heikosta talousosaamisestaan. Nuoret ovat myös kokeneet, etteivät ole saaneet talousasioihin riittävästi opetusta. Kotien opetustaitoihin luotetaan vankasti. Onkin havaittu, että lapsuudenkodin turvalliset olosuhteet ja vanhempien esimerkki tarjoavat nuorille hyvät valmiudet hoitaa omaa talouttaan ja pärjätä elämässä muutenkin. Näin ollen nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitaa omaa talouttaan. Taloudellista osaamista tarvitaan arjen ostoksiin, mutta myös säästämiseen, sijoittamiseen, lainanottoon ja vakuuttamiseen. Erilaisilla kuluttajilla eri elämänvaiheessa ja tulotasoilla vaatimukset talousosaamiselle vaihtelevat. Monet tahot ovat alleviivanneet nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisen tärkeyttä, vaikka tosiasiassa talousosaamisen vahvistaminen on tärkeää elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja muutoksissa. Vaikka talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla, ei Suomessa tämän alueen tutkimus ollut kovinkaan yleistä. Suomessa on tehty tutkimusta myös talousosaamisesta eri konteksteissa, kuten vakuuttamisen ja eläkeikään varautumisen yhteydessä. Myös tutkimustulokset yksilön ja vallitsevan yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen merkityksestä nuorten taloudelliseen kyvykkyyteen ja hyvinvointiin ovat mielenkiintoisia ja merkityksellisiä avauksia. Niin ikään kouluissa tehdyt kokeilut talousopetuksen vaikutuksesta ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Tätä tutkimusosaamista olisi hyvä hyödyntää myös erilaisten hankkeiden vaikuttavuuden tutkimisessa. On kuitenkin suuri puute, että kattavaa ja koko väestöä koskevaa talousosaamisen tutkimusta ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. Jatkossa olisikin tärkeää tehdä aika ajoin koko väestöä kattavaa haastatteluihin perustuvaa tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta.