Browsing by Subject "taloussuhteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Korhonen, Vesa; Fungáčová, Zuzana; Solanko, Laura; Korhonen, Iikka; Simola, Heli (2015)
    BOFIT Policy Brief 7/2015
    Kesäkuussa järjestetty BOFIT Venäjä-tietoiskun käsitteli Venäjän vaikeaa taloudellista tilannetta useasta eri näkökulmasta. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Venäjän talouskehitystä viime aikoina. Tuotanto laskee useimmilla sektoreilla, ja kotitalouksien reaalitulot ovat laskeneet selvästi. Lähiaikojen talouskehitys riippuu mm. öljyn hinnasta. Toinen artikkeli käsittelee rahoituksen välittymistä Venäjällä. Näyttää siltä, että pienten ja keskisuurten mahdollisuus saada mm. pankkilainaa pienenee entisestään. Kolmas artikkeli käy läpi Venäjän pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Mm. työvoiman supistumisen takia talouskasvu ei todennäköisesti keskimäärin ylitä kahta prosenttia seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Neljäs esitys osoittaa, miten Venäjän taloudelliset siteet EU:hun ovat edelleen hyvin monimuotoiset, ja puheet mahdollisesta ’kääntymisestä itään’ ovat tähän mennessä olleet vähintään ennenaikaisia. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2015_0605_venaja/angular
  • Simola, Heli (2016)
    BOFIT Policy Brief 6/2016
    The economic cooperation between Russia and China has increased notably during past couple of decades, although from a very low level. Despite the increase, economic dependency between countries remains relatively low and it is rather a one-sided dependency of Russia from China than a deeper inter-dependency. The economic relations have largely been characterized by traditional trade based on comparative advantage, whereas investment flows between countries have been relatively small. Since Russia’s relations with the western countries have deteriorated, it has aimed at closer ties with China. The high-level relations are probably better than ever, but in practice the development has been more modest. Economic cooperation between Russia and China is likely to continue increasing gradually, but there are many challenges for deepening the relations and raising mutual inter-dependency.
  • (1971)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 45 ; 6 ; June
  • Nuutilainen, Riikka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan ja Afrikan maiden taloudellinen yhteistyö tiivistyi 2000-luvulla. Kiinan ja Afrikan välinen taloussuhde on kuitenkin monella tavalla epätasainen.
  • Rautava, Jouko (2018)
    BOFIT Policy Brief 9/2018
    Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Kiinan ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden kehitystä tällä vuosikymmenellä. Maiden välisen kaupan kasvu perustuu pääasiassa Kiinan vahvaan talouskehitykseen, energiaan ja Venäjän länsisuhteiden romahtamiseen, joka on saanut Venäjän pitkän hapuilun jälkeen tosissaan hakemaan vientimahdollisuuksia myös Aasiasta. Maiden kahdenvälisissä suhteissa ei ole tapahtunut sellaisia poliittisia tai institutionaalisia läpimurtoja tai muita muutoksia, jotka olisivat nostaneet taloussuhteet laadullisesti uudelle tasolle verrattuna vuosikymmenen alkuun. Suhteet perustuvat edelleen tavarakauppaan eikä merkkejä syvemmästä talousintegraatiosta ole helppo löytää. Kiinan talouskasvun hidastuminen luo uudenlaisia haasteita maiden kanssakäymiseen.
  • Solanko, Laura (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koko 2010-luvun yksi selkeä Venäjän politiikkatavoite on ollut ”itäkäännös”, eli huomion kääntäminen itään, kohti Aasiaa. Politiikassa itäkäännös on korostunut vuoden 2014 jälkeen, kun suhteet moniin länsimaihin ovat huonontuneet. Venäjän näkökulmasta katseen kääntäminen kohti Aasiaa on ollut järkevää sekä taloudellisesti että poliittisesti.
  • Nuutilainen, Riikka; Rautava, Jouko (2020)
    BOFIT Policy Brief 2/2020
    This paper examines the development of economic relations between Russia and China in recent years, focusing on how the slowdown in China’s growth and changes in its economic structures might impact Russia’s economic outlook and the future of China-Russia economic relations. Economic relations between the countries have progressed favorably over the past decade with increased trade and Russian oil exports to China buoying Russian economic growth. While this trade cooperation has served both countries’ interests, it has also reinforced Russia’s dependence on commodity exports. Like the rest of the world, Russia has to deal with China’s slowing economic growth. Those repercussions, however, are particularly challenging in Russia’s case.
  • Anker, Morten; Fjaertoft, Daniel Buikema; Rautava, Jouko; Simola, Heli; Solanko, Laura (2009)
    BOFIT Online 2009/10
    Foreword 3 Eirik Wærness, Pöyry AS Energy and the Russian Economy 4 Laura Solanko, BOFIT Russian Gas - Has the 2009 economic crisis changed Russian gas fundamentals? 9 Daniel Buikema Fjærtoft, Pöyry AS Economic relations between Finland and Russia 22 Heli Simola, BOFIT The High North and Russo-Norwegian bilateral economic relations 32 Morten Anker, Pöyry AS A forecasting model for Russia's economy 42 Jouko Rautava, BOFIT Reflections on Modeling the Russian Economy 49 Daniel Buikema Fjærtoft, Pöyry AS
  • Simola, Heli (2009)
    BOFIT Online 2009/7
    Venäjän talouden nopean kasvun sekä Suomen ja Venäjän taloudellisten suhteiden lisääntymisen myötä maiden välisten investointien ja yritystoiminnan tilanne on herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Kansallisten rajojen merkityksen hämärtyminen niin rahoitusmarkkinoilla kuin tuotantoketjuissakin on kuitenkin vaikeuttanut huomattavasti erityisesti kahden maan välisten investointien tarkastelua. Yksiselitteistä ja täsmällistä kuvaa Suomen ja Venäjän välisistä investoinneista onkin vaikea hahmottaa. Tässä artikkelissa pyritään valottamaan erilaisia tilastoja, joiden pohjalta maiden välisiä investointisuhteita voidaan tarkastella, sekä niihin liittyviä rajoituksia. Eri tilastoja analysoimalla muodostetaan myös yleiskuva Suomen ja Venäjän välisten investointien nykytilanteesta. Asiasanat: suorat sijoitukset, ulkomaiset tytäryhtiöt, Suomi, Venäjä
  • Simola, Heli (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän viennin kannalta Turkki on keskeisin markkina energiasektorilla, kun taas tuonti on keskittynyt kulutusvetoisille aloille.
  • Hake, Mariya; Radzyner, Alice (2019)
    BOFIT Policy Brief 1/2019
    Although the European Union (EU) countries constitute the largest trade partner and investor of the Western Balkan economies, economic exposure in terms of trade and investments to Turkey, Russia and China has been on the rise in the past decade. Turkey is among the top trading partners of Serbia and Bosnia and Herzegovina, while its investments in the banking sectors in the rest of the Western Balkan economies is gaining also in importance. Going further, the trade volume with Russia is overall small except for Serbia, however, Russian investments are sizable in key sectors (e.g energy, real estate) in Montenegro and Bosnia and Herzegovina. Financial and economic ties with China have intensified particularly between 2015 and 2017, not least because the region is part of the New Silk Road and the so-called “16+1 format”. China invests in regional infrastructure, such as ports, railroads and highways mainly in Albania, Bosnia and Herzegovina, FYR Macedonia, Montenegro and Serbia. Overall, the growing influence of non-EU global players poses an additional pressure on the EU to thoroughly follow its Western Balkan strategy.
  • Solanko, Laura (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Over the past decade, one of Russia’s key policy objectives has been the ’pivot to the East’, that is, a shift in policy emphasis to the East, to Asia. This policy reorientation gained added urgency after 2014 as relations with many Western countries deteriorated. From Russia’s standpoint, the pivot to Asia has made sense both economically and politically.