Browsing by Subject "taseet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 113
  • Järvenpää, Maija (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on maturiteettitransformaatio eli pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Maturiteettitransformaation kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman merkittäviä tappioita. Rahoitusvakautta uhkaava, systeeminen likviditeettiriski taas realisoituu, kun likviditeettiongelmat koskevat useaa pankkia samanaikaisesti (IMF, 2011). Kymmenen vuotta sitten Lehman Brothers -investointipankin kaatumisen myötä käynnistynyt globaali finanssikriisi on varoittava esimerkki systeemisen likviditeettiriskin realisoitumisesta.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Eurojärjestelmän arvopaperiomistukset olivat kasvaneet käynnissä olevan osto-ohjelman takia jo noin 2 300 mrd. euroon vuoden 2017 lopussa. EKP:n neuvosto on ilmoittanut jatkavansa omaisuuserien netto-ostoja 30 mrd. kuukausivauhdilla vähintään syyskuuhun 2018 asti. Arvopaperien brutto-ostot muodostuvat tasetta kasvattavista netto-ostoista ja uudelleensijoituksista, joita tehdään erääntyvien arvopapereiden korvaamiseksi uusilla. Brutto-ostot ovat keskimäärin noin 40 mrd. euroa kuussa tammi-syyskuun 2018 aikana, jolloin arvopapereita erääntyy keskimäärin noin 10 mrd. euroa kuukausittain. Arvopapereiden uudelleensijoittaminen on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.
  • Hilpinen, Jorma (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1982
    Suomen Pankin kansantalouden osastolla on vuosina 1979 - 1980 rakennettu makrotalouden tilastoihin perustuva laskentajärjestelmä, jota käytetään suhdanne-ennusteen iteroinnissa. Laskentajärjestelmä sitoo ennustettavia ilmiöitä kuvaavat tilastot toisiinsa, sisältää niiden identiteetit ja laskusäännöt, laskee analyysin tarvitsemia tunnuslukuja ja tuottaa taulukoita. Suomen Pankissa on pitkä ennustetraditio. Nykyisen organisaation puitteissa kansantalouden osastolla on tehty ennusteita vuodesta 1972 lähtien. Suhdanteiden seuranta, ennusteiden tuottaminen ja talouspoliittisten päätösten valmistelutyöhön osallistuminen ovat osaston päätehtävät. Ennustetyössä on mukana osaston koko tutkijavahvuus - vajaat 20 henkilöä. Ennusteita tehdään säännönmukaisesti kaksi kertaa vuodessa, talvella ja alkysyksystä, ja prosessi kestää noin puolitoista kuukautta. Ennusteen aikahorisontti käsittää nykyään kuluvan ja kaksi seuraavaa vuotta. Ennusteen laajuutta kuvannee parhaiten laskentajärjestelmän muuttujamäärä, joka on yli 1 200.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2020
    Monetary policy implementation in recent years has largely centred on asset purchase programmes and long-term refinancing operations. As a result, the balance sheets of the Eurosystem national central banks have grown significantly, while balance sheet risks related to monetary policy implementation have increased.
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2011)
    Finanssivalvonta. Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus 2
  • Miettinen, Paavo; Saada, Adam; Tiililä, Nea; Vauhkonen, Jukka (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    Stricter capital requirements since the global financial crisis have improved the ability of banks to lend and absorb losses in a crisis situation like the coronavirus pandemic. A robust lending capacity is now needed to finance fundamentally sound Finnish companies with liquidity needs. It must be ensured that banks are well-capitalised to withstand future loan losses.
  • Pikkarainen, Pentti (2010)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 20/2010
    The paper concentrates on illustrating and assessing central banks liquidity operations during the crisis that started in August 2007. In addition to the ECB, the central banks of Sweden, Switzerland, the United Kingdom, Australia, Japan, Canada and the United States are analyzed. During the crisis the liquidity operations of central banks have converged. In many cases, central bank balance sheets have undergone extremely strong growth. The actions by central banks raise a number of questions concerning exit from the measures taken, the impact of the measures, central banks risks and their governance structure
  • Välimäki, Tuomas (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    The main risks of central banking are always related to the success of the policy implemented, ie whether the decisions made lead to price stability and whether other economic policies can be supported without prejudice to price stability. Central banking is also associated with financial risks. These are relevant particularly in situations marked by destabilising developments on the financial markets and in the economy and by central bank interventions in foreign exchange, money or capital markets. Although financial returns are not a primary central bank objective, financial independence is a prerequisite for an effective conduct of monetary policy aimed at maintaining price stability. This article examines the financial risks involved in Eurosystem activities from the perspective of developments in the Eurosystem balance sheet.
  • Valvanne, Heikki (1961)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 35 ; 2 ; February
  • Kaitila, Esa (1948)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 22 ; 11-12 ; November-December
  • Mäkinen, Mikko; Solanko, Laura (2017)
    BOFIT Discussion Papers 16/2017
    Published in Russian Journal of Money and Finance, 77, 2, 2018, 3–21
    This study examines whether changes in CAMEL variables matter in explaining bank closure. Using a unique set of monthly bank-specific balance sheet data from Russia, we estimate determinants of bank license withdrawals during 2013m7-2017m7. We make two key findings. First, changes in CAMEL indicators are always significantly correlated with probability of bank closure, and the magnitude of parameter estimates decreases with the lag length. Second, while the one-month lagged levels of capital, earnings, and liquidity are significantly associated with the probability of bank closure in the subsequent month, the level of liquidity is the only significant indicator for longer lags. Our key contribution that changes in CAMEL variables matter more than levels is robust to various robustness checks.
  • Korhonen, Tapio; Kurri, Samu (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2012
    1 Johdanto 3 2 Maksuliike euroalueella 4 3 Euromaiden keskinäiset maksutaseet 5 4 Maksuliiketilien asema keskuspankin toiminnassa 8 5 Euroalueen rahoituskriisin tuomat epätasapainot 10 6 Ovatko TARGET-saamiset ja velat ongelma? 11 7 Maksuliikkeen rajoittaminen ei ole mahdollista 13 Lisää aiheesta 14
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 8 ; Elokuu
    Analysoidessaan raha- ja reaalitalouden sekä rahoitusmarkkinoiden kehitystä Euroopan keskuspankki (EKP) kohdistaa päähuomionsa euroalueen kehitykseen ja antaa rahan määrälle, varsinkin M3:n määrälle, keskeisen aseman.Jotta rahan määrän kasvua euro-alueella voitaisiin arvioida oikein, tarvitaan tarkka tilastointijärjestelmä.Tässä suhteessa euroalueen rahalaitosten ilmoittamat tasetiedot ovat ratkaisevassa asemassa, minkä lisäksi niistä voidaan saada tukea pankkisektorin ja koko rahoitusjärjestelmän kehityksen yleiseen arviointiin. EKP laatii sekä koko euroalueen rahalaitokset käsittävän yhteenlasketun taseen että euroalueen rahalaitosten konsolidoidun taseen.Yhteenlaskettu tase saadaan laskemalla yhteen kunkin erillisen rahalaitoksen (ml. eurojärjestelmä) taseet, kun taas konsolidoidussa taseessa eliminoidaan rahalaitosten väliset erät. Euroalueen rahalaitosten taseet antavat kokonaiskuvan sektoreittain ja instrumenteittain eritellyistä rahalaitosten saamisista ja veloista, jotka kohdistuvat sekä toisiin rahalaitoksiin että talouden muihin toimijoihin. Tässä artikkelissa osoitetaan, että nämä taseet ovat monipuolinen tiedonlähde euroalueen rahatalouden analysoinnissa.Lisäksi artikkelista ilmenee, että talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa eräät rahoitusrakenteen keskeiset piirteet olivat merkittävän samankaltaiset kaikissa euroalueen yhdessätoista maassa, joskin monia eroavuuksiakin esiintyi.
  • Huttunen, Juhani; Vesala, Jukka (1995)
    Bank of Finland. Bulletin 69 ; 11 ; November
  • Koskenkylä, Heikki; Vesala, Jukka (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1994
    This study investigates the growth of Finnish deposit banks over the period 1980-1993.We examine the growth in balance sheets, lending and deposits of the public as well as major changes in the balance sheet structure.The focus of the study is first on the overall banking industry and second on the commercial, savings and cooperative banks as groups, including a separate treatment of the largest commercial banks.The study ends with a brief comparison of the Nordic countries.Also included is a discussion of changes that have occurred in the banking environment, but the emphasis is on the effects of bank-specific microeconomic factors on the rapid acceleration in the growth of bank lending and on the heating up of competition for market share, which took place after lending rates were deregulated and foreign exchange regulations eased.The micro factors examined are the change in banks' risk profile during the period of rapid growth as well as the various incentives behind the growth and competition for market share.To be sure, changes in the banking environment and macroeconomic developments have played a role in fomenting the banks' profitability crisis in the beginning of the 1990s, but the main reasons for the crisis can be found in the banks' strategic choices.
  • Ristolainen, Kim (2018)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2018
    The recent financial crises have brought into focus questions regarding the quality of banks' assets. We study the patterns in banks reserving for and reporting of loan losses in the EU before and after implementation of the Single Supervisory Mechanism (SSM). We find that banks that 1) have less tier 1 capital, 2) are smaller, 3) are less liquid and 4) have smaller net interest margins either report relatively smaller loan loss reserves or less loan losses, even after including various controls. This supports the hypothesis that financially weaker banks may have a larger incentive to engage in balance sheet window dressing. We further find that the SSM has reduced but not eliminated the under-reserving and under-reporting bias. In addition, there has been a separate positive effect on the overall proportion of nonperforming loans (NPLs) that are realised as losses among the banks that have been under direct supervision by the SSM since implementation of the SSM.
  • Finanssivalvonta (2016)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit
  • Finanssivalvonta (2017)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit
  • Finanssivalvonta (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.3.2018
  • Toivanen, Mervi (2005)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Vuoden 2005 alussa tulivat voimaan listattuja yrityksiä koskevat kansainväliset kirjanpitostandardit (IFRS). Nämä säännöt koskevat myös suomalaisia listattuja talletuspankkeja. Uudistus on vaikuttanut pankkien tase- ja tuloslukuihin, mutta muutokset ovat siirtymistä koskevien tiedotteiden valossa maltillisia.