Browsing by Subject "tuotto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Nissinen, Juuso; Sihvonen, Markus (2022)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2022
    A convenience yield represents a difference between yield on a safe bond and yield on a synthetic safe bond, constructed by combining a risky bond with a CDS contract. We explain the shapes of eurozone sovereign convenience curves using a model in which arbitrageurs face higher funding costs on bonds with credit risk and bond demand shocks induce funding risk. We provide novel causal evidence for our mechanism using variation in funding costs generated through exogenous haircut category changes. Changes in convenience yields represent a key transmission channel of unconventional monetary policy to bond yields.
  • Granziera, Eleonora; Sihvonen, Markus (2020)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2020
    We propose a model in which sticky expectations concerning short-term interest rates generate joint predictability patterns in bond and currency markets. Using our calibrated model, we quantify the effect of this channel and find that it largely explains why short rates and yield spreads predict bond and currency returns. The model also creates the downward sloping term structure of carry trade returns documented by Lustig et al. (2019), difficult to replicate in a rational expectations framework. Consistent with the model, we find that variables that predict bond and currency returns also predict survey-based expectational errors concerning interest and FX rates. The model explains why monetary policy induces drift patterns in bond and currency markets and predicts that long-term rates are a better gauge of market’s short rate expectations than previously thought.
  • Malkamäki, Markku (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 31/1992
    This paper studies the driving forces of predictable variation in Finnish stock returns. The dynamics of Ferson and Harvey's (1991) methodology are extended and applied within the Sharpe-Lintner CAPM. We find that market risk is conditionally priced in the thin Finnish stock market. Most of the predictable variation of stock returns is attributed to the time-varying risk premium, which supports the hypothesis of rational behavior by Finnish investors in setting stock prices. However, the conditional residual term accounted for a larger part of the predictable variation of the stock returns than is found in the US market.
  • Faria, Gonçalo; Verona, Fabio (2018)
    Journal of Empirical Finance January 2018
    Published in Bank of Finland Research Discussion Papers 29/2016.
    We generalize the Ferreira and Santa-Clara (2011) sum-of-the-parts method for forecasting stock market returns. Rather than summing the parts of stock returns, we suggest summing some of the frequency-decomposed parts. The proposed method significantly improves upon the original sum-of-the-parts and delivers statistically and economically gains over historical mean forecasts, with monthly out-of-sample R2 of 2.60% and annual utility gains of 558 basis points. The strong performance of this method comes from its ability to isolate the frequencies of the parts with the highest predictive power, and from the fact that the selected frequency-decomposed parts carry complementary information that captures different frequencies of stock market returns.
  • Lukjanov, Mikael (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Henkivakuutusmyynti piristyi edellisestä vuodesta 1 Vakavaraisuus kehittyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyvin 2 Kapitalisaatiosopimusten vahva alkuvuosi nosti maksutuloa 4 Vahvat osaketuotot kasvattivat sijoitusten kokonaistuottoa 5 Sijoitusjakaumassa ei suuria muutoksia 6
  • Lukjanov, Mikael (2022)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.3.2022
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa henkivakuutusyhtiöihin kohdistuvia riskejä 1 Henkivakuutussektorilla oli vahva vuosi 2021 2 Vakavaraisuus oli hyvällä tasolla, vaikka laski vuoden lopussa 2 Vakuutusliiketoiminnalla paras vuosi 2015 jälkeen 3 Korkosijoitustuotot jäivät negatiivisiksi 5 Eurooppalaisten osakkeiden osuus kasvoi 6 Suomalainen henkivakuutustoiminta on pääosin sijoituspalvelutoimintaa 7
  • Lukjanov, Mikael (2019)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 18.9.2019
    Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni ..1 Maksutulo supistui myös alkuvuoden 2019 aikana.. 3 Osake- ja korkosijoitukset tuottivat hyvin .. 4 Kiinteistösijoitusten osuutta laskettiin hieman .. 4 Negatiiviset korot asettavat kasvavaa painetta henkivakuutusyhtiöiden kannattavuudelle .. 5
  • Alhonsuo, Sampo; Söderlund, Kjell Peter; Tarkka, Juha (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/1989
    Tässä selvityksessä esitetään kuukausittaiset aikasarjat valtion obligaatioiden efektiivisistä tuotoista 1948 - 1986 ja verollisten yksityisten joukkovelkakirjojen tuotoista 1971 - 1986. Pörssinoteerauksista laskettuja jälkimarkkinatuottoja verrataan vastaavilla ensisijaismarkkinoilla vallinneeseen korkotasoon. Suomalaiset joukkovelkakirjamarkkinat olivat 1970-luvun loppuun asti varsin suppeat. Ilmeisesti siksi ei tässä esitettäviin sarjoihin verrattavia tietoja ei ole Suomessa aiemmin julkaistu kuin 1980-luvun jälkipuoliskon osalta.
  • Kuusela, Mikko (2018)
    Finanssivalvonta. Blogi 8.2.2018
    Työeläkeyhtiöt julkistavat vuoden 2017 tuloksiaan. Yksi mediaa ja kansalaisia kiinnostava asia on sijoitusten tuotto. Mennyt vuosi on ennakko-odotuksiltaan tässä suhteessa varsin hyvä. Mutta mitä sijoitusten oikeastaan pitäisi tuottaa?
  • Kiviniemi, Arttu; Groschup, Torsten; Taskinen, Sinikka; Risku, Marjo; Seitz, Deni (2022)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.3.2022
    Pankkisektorilla vuosi 2021 oli vakaa – riskitasot nousseet merkittävästi 2 Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana 2 Suomalaispankeilla edelleen runsaasti pääomia vaatimuksiin nähden – liikkumavara MRELvaatimuksiin nähden pienempi etenkin suurilla pankeilla 3 Järjestämättömät saamiset laskeneet edelleen – kotitalouksien velkaantumisaste ennätystasolla 5 Luottoriskeissä eroja eri toimialojen välillä 8 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit edelleen kasvaneet 9 Pankkisektorin positiivinen tuottokehitys vahvisti liiketulosta 10 Tuloslaskelman kaikki päätuottoerät nousivat – erityisen vahvaa oli palkkiotuottojen nousu 12 Suomen pankkisektorin kannattavuus eurooppalaista keskitasoa parempi 13 Suomalaispankkien maksuvalmius edelleen hyvä, vaikka likviditeettireservit supistuivatkin vuoden jälkipuoliskolla 14 Talletusten kasvu ja edullinen keskuspankkirahoitus ovat vähentäneet joukkovelkakirjarahoituksen tarvetta 15 Markkinariskin pääomavaatimuksen osuus yhä maltillinen 17 Rahoitustaseen korkoriskissä ei mainittavia muutoksia 18
  • Toiviainen, Juhana (2017)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2017
  • Kostiainen, Seppo (1981)
    Suomen Pankki. D 48
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys velkarahoituksen kustannuksilla, ehdoilla ja saatavuudella sekä suhteellisilla hinnoilla ja varallisuuskohteiden tuotoilla on ollut teollisuuden päätöksenteolle Suomessa vuosina 1954 - 1976. Näiden tekijöiden lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota teollisuuden rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuden sekä vieraan pääoman välisiin vuorovaikutussuhteisiin teollisuuden päätöksenteossa.
  • Francis, Bill B.; Hasan, Iftekhar; Küllü, A. Melih; Zhou, Mingming (2018)
    Economic Systems 1
    The paper investigates whether diversification/focus across assets, industries and borrowers affects bank performance when banks’ abilities (screening and monitoring) are considered. The initial results show that diversification (focus) at the asset, industry and borrower levels is expected to decrease (increase) returns. However, once banks’ screening and monitoring abilities are controlled for, the effect of diversification/focus either gets weaker or disappears. Further, in some cases, these abilities enhance banks’ long-run performance, but in others they prove to be costly, at least, in the short run. Thus, the level of monitoring and screening abilities should be taken into consideration in understanding, planning and implementing diversification/focus strategies.
  • Helenius, Jyri; Kiviniemi, Arttu; Taskinen, Sinikka; Groschup, Torsten; Risku, Marjo; Halme, Tomi; Mattinen, Olli (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 31.12.2017
    Suomen luottolaitossektori yksi Euroopan keskittyneimmistä Digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos näkyvät pankkien strategioissa Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus vahva Suomen pankkisektorin vakavaraisuus selvästi eurooppalaista keskitasoa vahvempi Pankkisektorin vakavaraisuuden merkittävä heikkeneminen edellyttäisi poikkeuksellisen suuria muutoksia pankkien kannattavuudessa tai riskeissä Finanssivalvonnan asettamalla asuntoluottojen riskipainolattialla vähäiset välittömät vakavaraisuusvaikutukset IFRS 9 -standardin välitön vaikutus Suomen pankkisektorin vakavaraisuuteen marginaalinen Luottolaitostoiminnan kasvaneet pääomavaatimukset heikensivät rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta Hyvä tuottokehitys kompensoi kasvaneita kuluja Korkokate edelleen merkittävin tulonlähde Suomalaiset pankit ovat keskimäärin eurooppalaisia pankkeja tehokkaampia Maksupalvelutuottojen osuus kokonaistuotoista vaihtelee suuresti Kotitaloussektorin järjestämättömien saamisten osuuden nousu tasaantunut Pankkisektorin lyhyen ajan maksuvalmius hyvällä tasolla Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta EU:n suurimpia Markkinariskin pääomavaatimusten merkitys laskenut; nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa Pankkien sijoitukset riskipitoisiin velkakirjoihin pysyneet vähäisinä Suomalaispankeilla ei merkittäviä valuuttariskejä Pankkisektorin osakeriskit kokonaisuudessaan vähäiset Korkojen nousulla myönteinen vaikutus pankkien korkokatteeseen
  • Toiviainen, Juhana (2020)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 17.3.2020
    Suomalaisten osakkeiden osuus vähentynyt, pääomasijoitukset kasvussa .. 1 Työeläkelaitosten sijoitusten tuotto ylitti tuottovaatimuksen .. 2 Työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistui vuoden aikana .. 3
  • Arala, Mika (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Vakavaraisuus vahvistui alkuvuonna selvästi 1 Sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten määrä jo puolet 3 Sijoitustuotto korkea alkuvuonna 5 Vakavaraisuusvaade suhteessa sijoitusomaisuuteen korkea 5 Vakuutusmaksutulot kääntyneet kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen 7
  • Toiviainen, Juhana (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 16.3.2021
    Työeläkevarat kasvoivat loppuvuotta kohden finanssimarkkinoiden rauhoittuessa 1 Eläkesektorin vakavaraisuuden kehitys 2 Sijoitustuoton kehittyminen 4 Sijoitusjakauman ja riskiluokkien kehitys 5
  • Arala, Mika (2019)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 18.9.2019
    Yksityissektorin eläkevarat ovat kasvaneet 2010-luvulla 38 mrd. euroa .. 1 Työeläkelaitosten sijoitusten ensimmäisen puolen vuoden tuotto ylitti tuottovaatimuksen .. 3 Työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistui alkuvuoden aikana .. 6
  • Svinhufvud, Kirsti (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Oma varallisuus korkeimmalla tasollaan 1 Osakeriskin kasvu nosti vakavaraisuuspääomavaatimusta 2 Paras tuotto osakesijoituksista 5 Sijoitusten riskitaso lähes ennallaan 6 Talouden piristyminen kasvatti maksutuloa 7 Korvauskulut laskivat, yhdistetty kulusuhde hyvä 9 Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulleet yhä lähemmäksi 10
  • Svinhufvud, Kirsti (2022)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.3.2022
    Ukrainan sota muutti vahinkovakuutusyhtiöiden toimintaympäristöä 2 Oma varallisuus saavutti uuden korkeimman tasonsa 2 Sijoitustuotot osakkeista, sijoitusten riskitaso ennallaan 3 Korkotason nousu pienensi vakuutusvastuita 4 Kausivaihtelu pienensi vakuutusmaksuvastuita, inflaatio voi kasvattaa korvausvastuuta 5 Vakuutusliiketoiminnan kate erinomainen 7 Pandemiasta kärsineen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksutulo kääntyi kasvuun 7 Maksetut korvaukset alle pandemiaa edeltäneen tason 9 Solvenssi II -vakavaraisuuskehikko kattaa kaikki kvantifioitavissa olevat riskit 10 Euroopan Komissio antoi syyskuussa ehdotuksen Solvenssi II -direktiivin muutokseksi 11