Browsing by Subject "vajeet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Mäki-Fränti, Petri; Railavo, Jukka (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 14/2012
    Yhtenä Suomen vaihtotaseen kehitystä viime vuosina heikentäneenä tekijänä on pidetty kotimaisten kustannusten ja erityisesti ansiotason nousua suhteessa kilpailijamaihin. Se on jarruttanut viennin kasvua ja lisännyt tuontia. Julkaisussa tarkastellaan kotimaisen kustannuskehityksen vaikutusta vaihtotaseeseen Suomen Pankin yleisen tasapainon mallilla sekä rakenteellisilla VAR-malleilla. Yleisen tasapainon mallia hyödyntävän laskelman mukaan työmarkkinoiden toiminnan muutoksesta johtuvan kotimaisen kustannustason nousun vaikutus vaihtotaseeseen jää etenkin lyhyellä aikavälillä melko vähäiseksi mm. investointien heikkenemisen takia. Rakenteellisten VAR-mallien mukaan nimelliset sokit selittävät vaihtotaseen lyhyen aikavälin vaihtelusta suuremman osan kuin pysyvät tarjontasokit.
  • Virén, Matti (2013)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2013
    Published in International Economics and Economic Policy, September 2014, Volume 11, Issue 3: 397-411
    This paper deals with the problems of assessing the effects of fiscal policy in the European Monetary Union. Here, we face wide cross-country differences in key fiscal parameters, some of which may also be vary over time (business cycle). Moreover, these effects may also depend on trade spillover effects and thus on the extent of policy coordination. Our empirical analyses make use of data for 15 EU countries, mainly for the period 1970-2011. The results clearly indicate that fiscal multipliers are not constant across countries and time, being much larger during economic recessions. By contrast, the policy coordination-effects appear to be more homogenous, although it turns out that small countries may benefit more from coordination. Key words: Fiscal policy, policy coordination, government deficit, EMU Classification JEL: H62, E61, E63
  • Kortelainen, Mika; Melolinna, Marko (2010)
    EURO & TALOUS 1
    Maailmantalouden tasapainottomuuksien eli globaalien vaihtotasepätasapainojen kasvusta on viime vuosikymmenen aikana tullut merkittävä maailmantaloutta Leimaava ilmiö. Näiden epätasapainojen korjaantuminen tulee todennäköisesti vaatimaan sekä rakenteiden muutoksia että valuuttakurssien sopeutumista maailman suurimmissa talouksissa. Vaihtotaseiden epätasapainot nivoutuvat kulutuksen, säästämisen ja investointien epätasaiseen jakautumiseen maailmantaloudessa. On ilmeistä, että epätasapainojen sopeutuminen vaatii sekä säästämisasteen nousua Yhdysvalloissa että sen laskua ja kulutuskysynnän lisääntymistä Kiinassa. Valuuttakursseilla on potentiaalisesti tärkeä rooli vaihtotaseiden epätasapainojen pienentämisessä.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Railavo, Jukka (2013)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    In August 2013, the Finnish government published the general outlines of an extensive structural policy programme.1 The programme sets out the objectives for bringing the public finances onto a sustainable footing. The aim is to strengthen local government finances by scaling down municipal obligations and to look for measures that will enable improvements to the productivity of public service provision, lengthen working lives, reduce structural unemployment and boost the economy's potential output via other means. The structural reforms, if implemented as planned, would mean a considerable improvement in the state of the public finances. According to the Bank of Finland's calculations, the fiscal sustainability gap could be bridged if it were possible to implement the reforms in full and without delay. However, achievement of the targeted effects would require significant changes to the structures of the economy. The average employment rate would rise substantially. Employment structures would also change from what has been estimated previously, as the production of public services would require a much smaller work force than expected if the reduced level of local government services could be provided more efficiently. The present article examines the structural reforms from the perspective of fiscal sustainability.2 At the same time, we discuss the changes that the realisation of the objectives would necessitate in the labour market and other economic activity, among other factors. In addition, there is a projection of the position of the public finances a couple of decades ahead. The effects of the structural reforms will take several decades to feed through to the macroeconomy and the public finances. The key question is how high the general government debt ratio can rise before the structural reforms begin to exert an effect. The scenarios indicate that, even if local government consolidation measures materialise according to schedule and working lives lengthen as targeted, the debt ratio will rise to around 90% in the 2030s. If, in addition, public service productivity improves and potential output grows, the debt ratio will remain in the region of 70%. The examination of the structural reforms is extended by an analysis taking account of economic agents' reactions to both the structural reforms and the resultant change in the required fiscal consolidation. In the Bank of Finland's macroeconomic model, the public finances are modelled in a way that enables assessment of the macroeconomic implications of a higher retirement age, increased potential output and local government savings. 3 Model simulations show that reforms enabling reductions in taxes and other charges on labour boost both growth and employment.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 12/2012
    Vaihtotaseen heikkenemisellä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on useita syitä. Eräät keskeiset vientiteollisuuden alat ovat kohdanneet ongelmia, tuontienergian hinta on noussut voimakkaasti, ja suomalaisen tuotannon kansainvälinen kustannuskilpailukyky on heikentynyt jonkin verran. Lisäksi viime vuosina kotitalouksien menot suhteessa niiden tuloihin ovat pysyneet suurina moniin muihin maihin verrattuna. Väestön ikärakenteella ei sen sijaan voi vielä selittää vaihtotaseen heikkenemistä. Lähivuosina kansainvälisen talouden nopeakaan elpyminen ei näyttäisi kohentavan merkittävästi Suomen vaihtotasetta, jos kotitalouksien menot pysyvät tuntuvasti niiden tuloja suurempina. Jos halutaan välttää suurimmat vaihtotaseen alijäämään liittyvät riskit, on tarpeen hillitä kotitalouksien velkaantumista, pienentää valtion ja kuntien alijäämiä sekä parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Julkaisussa tarkastellaan vaihtotasekehityksen syitä ja tulevaisuudennäkymiä. Niiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä siitä, millaisella talouspolitiikalla vältetään suurimmat ulkoisen tasapainon heikkenemiseen liittyvät riskit.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Railavo, Jukka (2013)
    Euro & talous. Talouden näkymät 5
  • Vihriälä, Erkki (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 16/2012
    Artikkelissa arvioidaan vaihtotaseiden ja reaalisten valuuttakurssien sopeutuspaineita eri maissa käyttäen hyväksi fundamenttien mukaisen vaihtotaseen käsitettä. Se kuvaa säästämis- ja investointiasteita, jotka ovat sopusoinnussa vaihtotaseeseen vaikuttavien makrotaloudellisten muuttujien eli fundamenttien kanssa. Tarkoituksena ei ole ennustaa lyhyen aikavälin kehitystä, vaan pyrkiä vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä sopeutustoimet aikaansaisivat tyydyttävän makrotaloudellisen tilanteen eri maissa. Keskeisiä tavoitteita ovat sisäinen tasapaino (tuotanto yhtä kuin potentiaali) ja ulkoinen tasapaino (kestävät vajeet ja varallisuusasemat suhteessa ulkomaailmaan).