Browsing by Subject "vakuudet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 35
  • Jokivuolle, Esa; Peura, Samu (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 2/2000
    We present a model of risky debt in which collateral value is correlated with the possibility of default.The model is then used to study: 1) the expected amount of debt recovered in the event of default as a function of collateral; and 2) the amount of collateral needed to mitigate the riskiness of a loan to a desired degree.The results obtained could prove useful for estimating recovery rates required by many popular models of credit risk and for determining collateral haircuts in debt transactions.The analysis also generates testable predictions of the behaviour of historical recovery rates of risky debt when collateral is involved.Regulators might benefit from the analysis in developing capital adequacy requirements and reviewing banks' lending standards relative to current collateral values.
  • Toivanen, Mervi (2017)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit
    Luototussuhteella tarkoitetaan asuntoluoton määrää suhteessa luoton vakuuksiin. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella uuden asuntolainan luototussuhde saa olla enintään 90 prosenttia (ensiasuntojen kohdalla 95 prosenttia) vakuuksien käyvästä arvosta. Uusien asuntoluottojen keskimääräinen luototussuhde oli syys-joulukuussa 2016 lähes 70 prosenttia. Osalla lainoista on kuitenkin korkeat luototussuhteet. Nykyinen vakuusperusteinen lainakattosääntely on kierrettävissä ottamalla lisälainoiksi kulutusluottoja. Lainakatto ei myöskään estä suuria asuntolainoja ja asuntohintojen haitallista nousukierrettä. Tavoite kotitalouksien velkaantumisen hillinnästä ei siis toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Hainz, Christa; Weill, Laurent; Godlewski, Christophe J. (2008)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 27/2008
    Published in Journal of Financial Services Research, Volume 44, Issue 2, October 2013: 131-148
    We investigate the impact of bank competition on the use of collateral in loan contracts. We develop a theoretical model incorporating information asymmetries in a spatial competition framework where banks choose between screening the borrower and asking for collateral. We show that presence of collateral is more likely when bank competition is low. We then test this prediction empirically on a sample of bank loans from 70 countries. We estimate logit models where the presence of collateral is regressed on bank competition, measured by the Lerner index. Our empirical tests corroborate the theoretical predictions that bank competition reduces the use of collateral. These findings survive several robustness checks.
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 4
    Since 1 January 2007, bank loans have been accepted as collateral for Eurosystem intraday credit and monetary policy operations. The eligibility criteria for banks' certificates of deposits changed on 1 June 2007. The changes have not reduced the Bank of Finland's payment system counterparties' liquidity adequacy.
  • Pesola, Jarmo (2008)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    In September, the European Central Bank announced a change in its counterparty risk control framework for Eurosystem credit operations, with effect from the start of February 2009. The changes concern asset-backed securities and uncovered credit institution debt instruments used as collateral.
  • Pylkkönen, Pertti (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The markets for covered bonds used for financing housing, other real estate and the public sector have recovered as the financial crisis has eased.
  • Hohti, Marjaana; Järvinen, Katri (2020)
    Euro & talous 4/2020
    Jotta pankit voivat saada luottoa keskuspankista ja maksut liikkua sujuvasti, tarvitaan vakuuksia. Vakuudet suojaavat keskuspankkia vastapuoleen liittyvältä luottoriskiltä. Keskuspankin vakuuspolitiikalla tuetaan rahapolitiikan tavoitteita, markkinoiden toimintaa sekä rahoitusvakautta.
  • Kilponen, Juha (2009)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 9/2009
    Published in B.E. Journal of Macroeconomics, Volume 12, Issue 1, 2012, Article 10
    This paper derives and estimates an aggregate Euler consumption equation which allows one to compare the importance of collateral constraints and non-separability of consumption and leisure as alternative sources of excess sensitivity of consumption to current income. Estimation results suggest that during a severe financial distress both non-separability and collateral constraints are needed to capture excess sensitivity of consumption to current economic conditions. During more tranquil times, evidence on collateral effects is more limited and non-separability is sufficient to make the Euler consumption equation agree well with the data. Keywords housing, financial distress, excess sensitivity of consumption JEL classification numbers E21, E32, E44
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Euroalueen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin yhdentyminen jatkuu. Keskuspankkirahoituksen vakuushallinta uudistuu soveltaen TARCET2 - maksujärjestelmän ja TARGET2-Securities-hankkeen (T2S) mallia. Vakuushallintauudistus toteutetaan samanaikaisesti T2S-hankkeen kanssa. Uudistus tehostaa keskuspankkien asiakkaiden likviditeetin hallintaa.
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Huhtikuu
    Eurojärjestelmän vakuuskäytäntö perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen (jäljempänä perustamissopimus) kirjattuihin periaatteisiin sekä niihin toiminnallisiin suuntaviivoihin, jotka kehitettiin talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen valmistelujen yhteydessä. Vakuuskäyntäntö suunniteltiin sellaiseksi, ettei se poikkeaisi merkittävästi vakiintuneista markkinakäytännöistä.EU-jäsenvaltioiden keskuspankkien menettelytapojen ja rahoitusjärjestelmien erot otettiin suunnittelussa asianmukaisesti huomioon. Vakuuksien jaottelu ykkös- ja kakkoslistan arvopapereihin näytti parhaiten palvelevan tarvetta yhtäältä varmistaa yhdenmukaiset vakuusmenettelyt ja välttää syrjintää ja toisaalta säilyttää jatkuvuus.Tässä artikkelissa kuvataan, miten vakuuskäytäntö suunniteltiin ja miten se toteutettiin, ja analysoidaan myös vakuuksien kokonaismäärästä johdettuja aggregoituja lukuja ja vakuuksien käyttöä eurojärjestelmän luotto-operaatioissa. Artikkelissa pohditaan lopuksi, miten Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin rahoitusmarkkinoiden nopeat muutokset ja muun muassa euron käyttöönotto voivat vaikuttaa keskuspankkien vakuuspolitiikkaan.
  • Huumo, Kaarina (2010)
    EURO & TALOUS 4
    Finanssikriisin aikana euroalueen keskuspankkien luotto-operaatioissa hyväksyttävien vakuuksien joukkoa laajennettiin, mutta toisaalta joidenkin vakuuslajien riskienhallintaa tiukennettiin. Nyt ollaan asteittain palaamassa normaalikäytäntöön, joka ei kuitenkaan tule olemaan täysin sama kuin ennen kriisiä. Tässä artikkelissa kuvataan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuspolitiikan periaatteita ja vakuuskäytännön muutoksia finanssikriisin aikana. Lisäksi luodaan lyhyt katsaus Yhdysvaltain ja Ison-Britannian keskus-pankkien vakuuskäytäntöihin.
  • Pesola, Jarmo (2008)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Euroopan keskuspankki ilmoitti syyskuussa vuoden 2009 helmikuun alusta voimaan istuvista eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vastapuoliriskinhallinnan muutoksista. Muutokset kohdistuvat vakuuksina käytettäviin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin ja luottolaitosten liikkeeseen laskemiin kattamattomiin velkapapereihin
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Integration of the euro area's financial market infrastructure is moving ahead. The collateral management procedures for Eurosystem credit operations will be reviewed, on the basis of the TARGET2 payment system and TARGET2-Securities (T2S) initiative. The changes in collateralmanagement arrangements will be made in parallel with implementation of the T2S project. The reform will enhance central banks' liquidity management.
  • Punzi, Maria Teresa (2012)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 1/2012
    This paper presents a two-sector, two-country model showing that inflation in the housing market, a low personal savings rate, and a construction investment boom can contribute to a large current account de cit. In the model, demand by a group of households in the domestic country is constrained by the availability of collateral. This implies more procyclical debt capacity because constrained households can borrow against the increase in the value of their houses during an expansion. A higher degree of financial liberalization and development helps constrained households reach higher loan-to-value ratios, thus relaxing their borrowing constraints. The resulting higher net worth and lower need for savings imply a worsening current account.
  • Hellström, Jenni (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää pankeille luottoa myös muiden kuin rahapolitiikan operaatioiden kautta.
  • Vauhkonen, Jukka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomessa otettiin heinäkuun 2016 alussa käyttöön asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto. Lainakatto toimisi tehokkaammin, jos se sidottaisiin pelkästään hankittavan asunnon arvoon.
  • Välimäki, Tuomas (2014)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Finanssikriisin kuumimmassa vaiheessa muutamia viikkoja Lehman Brothers -pankin kaatumisen jälkeen eurojärjestelmä siirtyi pankkien jälleenrahoituksessa ns. täyden jaon politiikkaan. Siirtyminen vaihtuvakorkoista huutokaupoista ja lainamäärien kontrollista korkotason kiinnitykseen oli välttämätöntä tilanteessa, jossa pankkijärjestelmän kyky välittää rahoitusta oli halvaantunut ja perinteinen korkojenohjaustapa oli johtanut rahan hinnan huomattavaan nousuun. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka pankkien likviditeetin varmistaminen keskuspankkioperaatioiden kautta on johtanut tilanteeseen, jossa lyhyet rahamarkkinakorot ovat jo viisi vuotta alittaneet perusrahoitusoperaatioiden koron eli eurojärjestelmän perinteisen ohjauskoron. Artikkelissa käydään läpi keskuspankin korkojenohjauksen lyhyen aikavälin haasteita ja hahmotellaan pitemmän ajan toimintamalli, joka mahdollistaisi luotto-operaatioiden käytön yhtaikaa sekä korkojen ohjaamiseen että keskuspankkirahoituksen saatavuuden varmistamiseen. Malli perustuu vakuuksien eriyttämiseen eurojärjestelmän eri operaatiolajeissa.
  • Suomen Pankki (1918)
  • Pylkkönen, Pertti (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Asuntojen, muiden kiinteistöjen ja julkisen sektorin rahoituksessa käytettyjen katettujen joukkovelkakirjalainojen markkinat ovat elpyneet finanssikriisin rauhoituttua.
  • Karenius, Nea (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi heinäkuussa 2021 rahapolitiikan strategiansa uudelleenarvioinnin tulokset. Osana uudistettua strategiaa hyväksyttiin kunnianhimoinen ilmastoaiheinen toimintasuunnitelma. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva askel, jonka eurojärjestelmä ottaa rahapolitiikan toteutuksessaan.