Browsing by Subject "valtiontalous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Korhonen, Iikka; Forsberg, Tuomas; Korhonen, Vesa; Simola, Heli (2016)
    BOFIT Policy Brief 5/2016
    Kesäkuussa 2016 järjestetty BOFIT Venäjä-tietoisku kartoitti Venäjän kehityksen ajankohtaisia aiheita. Tähän julkaisuun on koottu tietoiskun neljän esityksen keskeinen sisältö lyhyinä artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Venäjän talouskehitystä ja arvioi, että pahin vaihe on takanapäin. Toinen artikkeli puntaroi Venäjän ja EU:n suhdetta ja esittää, ettei nopeaa keinoa suhteiden parantamiseksi ole. Kolmannessa artikkelissa arvioidaan Venäjän valtion talouden tilaa todeten, että pienentyneiden öljytulojen myötä valtio joutuu etsimään uusia tulonlähteitä ja karsimaan menoja. Viimeinen artikkeli pureutuu Venäjän tuonninkorvauspolitiikkaan paljastaen siihen liittyvät monet ongelmat. Hakusanat: Venäjä, talouskehitys, EU, julkinen talous, vienti, tuonti, ulkopolitiikka, sisäpolitiikka. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2016_0608_venaja/angular
  • Karjanlahti, Kristiina (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Globaali pandemia on voimistanut jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa. Talouksien supistuminen, kriisinhoidon vaatimat resurssit ja viruksen leviämisen ehkäisytoimiin yhdistyvät talouden lyhytaikaiset kustannukset heikentävät valtiontalouksien tilaa entisestään ja kasvattavat köyhien maiden rahoitustarpeita samalla, kun velkojen takaisinmaksukyky heikkenee.
  • Simola, Heli (2015)
    BOFIT Policy Brief 4/2015
    Russia's international reserves decreased considerably in 2014, due in particular to the outflow of capital. The reserves are still relatively large and consist of liquid assets in accordance with international reporting practice. The majority of oil funds accumulated by Russia are part of the country's international reserves because they are controlled by the central bank, which has invested them in liquid foreign assets. This year, Russia has again started to tap its oil funds to compensate for the weakness of the economy. Because the assets have been drawn from the funds in roubles, this has not impacted the volume of international reserves.
  • Kivistö, Jarkko (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Finland’s general government debt grew rapidly after the financial crisis, almost doubling its volume relative to GDP. Even though the debt-to-GDP ratio has begun to decline, the rise in public expenditure stemming from population ageing over the next decades threatens to reverse this development. The Bank of Finland’s autumn 2018 estimate of the sustainability gap in Finland’s public finances is about 3% relative to GDP. Although the fiscal position is more comfortable now than at the time of the previous estimate, the long-term outlook for the public finances remains weaker.
  • Suomen Pankki (1945)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. A 4
    Rahan kotimainen ostovoima Inflaation vaikutukset Rahan arvon mittaaminen Talouselämän tasapainon edellytykset Valtiontalouden tasapaino Ulkomaisen maksutaseen tasapaino Tuotannon ia kulutuksen välinen tasapaino Pääoman muodostus Tuotantokustannusten, palkkojen ja hintojen välinen tasapaino Keskuspankin aseman vahvistaminen Rahan ulkomainen ostovoima Kansainvälisiä vakauttamissuunnitelmia Vaihtokurssit sotavuosina Vaihtokurssien määrääminen
  • Kostiainen, Seppo; Pohjola, Immo (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1976
    Valtiontalouden kokonaistaloudellisia vaikutuksia on Suomessa tarkasteltu varsin vähän ja tällöinkin on rajoituttu huoltotase-eriin ja niiden kerrannaisvaikutusten selvittelyyn. Valtiontalouden rahoitusmarkkinaoperaatiot ovat etenkin 1970- luvulla olleet huomattavia, minkä vuoksi kuva valtiontalouden kokonaisvaikutuksista jää vaillinaiseksi ilman rahoitusliiketoimien mukaan ottoa. Valtiohan on huomattava lainanantaja ja -ottaja ja lisäksi sillä täytyy olla nopeasti käyttöön saatavia rahoitusvarantoja, jotta sen tulojen ja menojen eriaikaisesta ajoittumisesta syntyvä kausiluontoinen rahoitustarve saadaan tyydytettyä.
  • Korhonen, Iikka (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän hallitus hyväksyi torstaina 8.10. vuoden 2016 federaatiobudjettiehdotuksen.
  • Simola, Heli (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Nykyisellä öljyn hinnalla Venäjän rahat eivät riitä yhtä suuriin julkisen sektorin menoihin kuin aiempina vuosina. Venäjän valtio ei kuitenkaan ole maksukyvyttömyyden kynnyksellä, vaan pikemmin finanssipoliittisten valintojen edessä.
  • Simola, Heli (2015)
    BOFIT Policy Brief 2/2015
    Venäjän valuuttavaranto supistui viime vuonna huomattavasti erityisesti pääomien ulosvirtauksen seurauksena. Varanto on kuitenkin edelleen kohtalaisen suuri ja koostuu suurimmaksi osin likvideistä varoista, jotka tilastoidaan kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Suuri osa Venäjän keräämistä öljyrahastoista sisältyy maan valuuttavarantoon, koska ne ovat keskuspankin hallinnoimia. Keskuspankki on sijoittanut ne likvideihin ulkomaisiin arvopapereihin. Tänä vuonna öljyrahastoja on alettu jälleen käyttää Venäjällä heikon talouskehityksen vauhdittamiseksi ja valtiontalouden alijäämän paikkaamiseksi. Varat on kuitenkin nostettu rahastoista ruplina, joten sillä ei ole ollut vaikutusta valuuttavarannon kokoon.