Browsing by Subject "valuuttapolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 100
  • (1925)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 5 ; 4 ; April
  • Chen, Yu-Fu; Funke, Michael; Glanemann, Nicole (2009)
    BOFIT Discussion Papers 21/2009
    Hong Kong's currency is pegged to the US dollar in a currency board arrangement. In autumn 2003, the Hong Kong dollar appreciated from close to 7.80 per US dollar to 7.70, as investors feared that the currency board would be abandoned. In the wake of this appreciation, the monetary authorities revamped the one-sided currency board mechanism into a symmetric two-sided system with a narrow exchange rate band. This paper reviews the characteristics of the new currency board arrangement and embeds a theoretical soft edge target zone model typifying many intermediate regimes, to explain the notable achievement of speculative peace and credibility since May 2005. JEL-Classification: C61, E42, F31, F32 Keywords: currency board arrangement, target zone model, credibility, Hong Kong
  • Korhonen, Iikka; Randveer, Mare (2000)
    BOFIT Online 1/2000
    This paper assesses the impacts of Economic and Monetary Union and the euro on developments within the eight most advanced accession candidates in Central and Eastern Europe.The single currency completes the project for a single market in Europe, and overall, clear efficiency gains for participating countries are expected. This should spur foreign trade with e.g. the accession countries. Accession candidates may use a variety of foreign exchange rate regimes before they join the EU, but ultimately their economic policies become a matter of common interest.Pressure to peg to the euro obviously increases as membership approaches, but there is compelling evidence that countries should hold back on pegging to the euro until they have achieved sufficient convergence to attain credibility for a policy of fixed exchange rates. Keywords: Economic and Monetary Union, Central and Eastern Europe, exchange rate policy, integration
  • Kuusterä, Antti; Tarkka, Juha (Otava, 2012)
    6 Acknowledgements 9 Turn of an era 18 Bank of Finland in the war years 36 Wartime financial markets 50 Foreign relations and foreign exchange 81 After the war 94 Banknote clipping 102 Finland joins the international monetary system 133 Seeking a monetary policy line 168 The Finnish monetary policy model 189 Politicians and bankers 198 From general strike to devaluation 219 Modernising the currency act 236 Indexing in banking 242 From devaluation to devaluation: monetary policy with a convertible markka 269 The OKO affair: Bank of Finland as the guardian of stability 280 Reform of banking legislation 295 The Institute for Economic Research and the emergence of incomes policy 307 From reconstruction to industrialisation 325 Bank of Finland turns to restructuring policy 346 Quest for stability in an unstable world 370 Inflation takes off 391 “A national emergency” 403 Changing tools of monetary policy
  • Sokolov, Vladimir (2010)
    BOFIT Discussion Papers 7/2010
    Published in Review of International Economics, 2012, Vol. 20, No. 4, Pages 707–722
    This paper examines the impacts of the 2005 shift in Russian exchange rate policies from single-currency to bi-currency basket targeting on domestic interest rates and sovereign risk premium dynamics. The policy shift disconnected domestic interest rates from US dollar-denominated interest rates, replacing them with a growing positive relationship with the dual-currency basket (USD-EUR) adopted by the Central Bank of Russia, as well as a synthetic interest rate composed of the US dollar LIBOR and the euro LIBOR. The paper also considers the insulating properties of Russian basket targeting policies during the recent global liquidity crisis. I present evidence that the Russian MosIBOR rate was negatively related to the US dollar LIBOR rate and positively related to the synthetic USD-EUR rate during the "decoupling" stage of the crisis. Even with the steep quantitative easing of the US Fed during this period, the finding suggests the Russian money market was more in sync with ! the monetary policies of the euro area. The central conclusion here is that, in conditions of managed floating exchange rate policies and liberalized capital accounts, the relationship between a country's domestic interest rates and their foreign counterparts depends on the de facto operating target of the central bank of this country, whether it is a single currency or a basket. JEL classification: F31, F33 Keywords: exchange rate policy; basket targeting; sovereign CDS; decoupling
  • Ma, Guonan; Yao, Wang (2016)
    BOFIT Discussion Papers 1/2016
    A global renminbi needs to be backed by a large, deep and liquid renminbi bond market with a world-class Chinese government bond (CGB) market as its core. China’s CGB market is the seventh largest in the world while sitting alongside a huge but non-tradable and captive central bank liability in the form of required reserves. By transforming the non-tradable cen-tral bank liabilities into homogeneous and tradable CGBs through halving the high Chinese reserve requirements, the size of the CGB market can easily double. This would help over-come some market impediments and elevate the CGBs to a top three government bond mar-ket globally, boosting market liquidity while trimming distortions to the banking system. With a foreign ownership similar to that of the JGBs, CGBs held by foreign investors may increase ten-fold by 2020, approaching 5 percent of the 2014 global foreign reserves and facilitating a potential global renminbi, especially in the wake of the renminbi’s inclusion into the basket of the IMF Special Drawing Rights.
  • Garcia-Herrero, Alicia; Koivu, Tuuli (2007)
    BOFIT Discussion Papers 6/2007
    Published in Economie Internationale, Volume 116, Issue 4, 2008, Pages 53-92 as China's exchange rate policy and asian trade
    This paper shows empirically that China's trade balance is sensitive to fluctuations in the real effective exchange rate of the renminbi, although the size of the surplus is such that exchange rate policy alone will be unable to address the imbalance. One of the main reasons why the reduction in the trade surplus is limited is that Chinese imports are reduced with a real appreciation of the renminbi.By estimating bilateral import equations, we find that it is imports from other Southeast Asian countries which fall.This result reflects the vertical integration of Southeast Asia with China through the 'Asian production network'.We find, in turn, that imports from Germany - which serve China's domestic demand - behave as one would expect, ie they increase with renminbi real appreciation.All in all, our results raise concerns on the impact of renminbi appreciation on Southeast Asia even if regional currencies do not follow the renminbi's upward trajectory. Keywords: China, trade, exports, real exchange rate JEL classification: F1, F14
  • Erkkilä, Mika (2008)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 7/2008
  • Halttunen, Hannu; Korkman, Sixten (1981)
    Bank of Finland. Series D 47
    There is an extensive theoretical literature dealing with the role of economic policy in small and open economies. The models employed in this literature often seem to yield simple and strong conclusions: under fixed exchange rates and in the long run monetary and fiscal policy will be unable to affect the level of output and emplöyment, a change in the exchange rate similarly has effects only on the price level and other nominal magnitudes etc. The relevance of· these conclusions is generally admitted to be confined to the "long run". From the point of view of macroeconomic management, however, the essential question is not whether economic policies have effects in the long run, but rather whether they have "sufficiently fast" and "sufficiently enduring" effects (so that they affect demand and output during this year and next). This is clearly an empirical question. Seldom, however, are the models used to derive far-reaching policy conclusions confronted in anyway with empirical data. The aim of this study is to consider the significance of central bank policy (by which we mean monetary and exchange rate policy) for the cyclical behaviour of an economy with particular reference to Finland. The structure of the study is as follows. In Section 2 we specify a model of an open economy which is simple and yet includes variables reflecting the operation of exchange rate and monetary policy. The model forms the basis for a discussion of the characteristics of long-run equilibrium as well as of the significance of the monetary and exhange rate policy pursued for the short-run effects of various exogenous disturbances. At the end of Section 2, we also make some observations on the consequences of policy for the dynamics of adjustment. In Section 3 a partially condensed version of the model is estimated and used for simulation experiments that illustrate the quantitative significance of policy issues discussed in Section 2. Section 4 concludes.
  • Zhang, Zhichao; Shi, Nan; Zhang, Xiaoli (2011)
    BOFIT Discussion Papers 19/2011
    We build an optimising framework to analyse a class of economies that adopt an ECU-type basket currency while in transition to increased flexibility of the exchange rate regime. Instead of conventional basket pegging, such an economy uses an ECU-type currency index as a benchmark for monitoring and assessing exchange rate movements. This provides an anchoring device for the nation?s exchange rate regime and allows the home currency?s exchange rate to fluctuate. Under the assumption that the central bank is chiefly interested in maintaining stability, the optimal structure of the basket currency is based on its contribution to minimizing the volatility of the country?s external account. A currency invariance index is applied to capture the effect of the country?s exit from exclusive linkage with the US dollar. The approach is illustrated by Chinese exchange rate policy. We find it advisable and viable for China to form a basket currency with a diversified portfolio of currencies. While the portfolio?s weighting scheme could favour the dollar, euro and Japanese yen, we show that the composition of the basket is open to a wide range of possibilities. Moreover, contrary to general fears, there is considerable potential for China to engage in currency diversification, which will not necessarily affect the dollar?s position.
  • Shen, Jian-Guang (2001)
    BOFIT Online 17/2001
    China's foreign exchange system currently combines a virtual peg to the US dollar with direct capital account controls.With accession to the World Trade Organisation, China's capital control regime can be expected to lose its effectiveness in the face of accelerating liberalisation of trade and investment.While the country may experience in the medium term an increase in nominal and real shocks, the easing of capital controls is an inevitable requisite promoting development of China's domestic financial markets and integration with the global trade system and capital markets.Soft pegs with wide fluctuation bands or similar arrangements that retain certain capital controls could thus be adopted in the interim.Then, as China's financial markets develop and enterprises and banks begin to adhere consistently to market principles, a more flexible foreign exchange regime such as a managed float with relaxed capital controls could be introduced. Key words: China, exchange rate system, WTO accession
  • Honkapohja, Seppo; Pikkarainen, Pentti (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 36/1992
    The paper studies empirically how different country characteristics are associated with the choice of a country's exchange rate regime. The sample consists of 140 economies, both developing and industrialized nations. When countries are classified according to their current exchange rate arrangements, we observe that small countries with low diversification of exports are the most likely candidates to peg their exchange rates. Other country characteristics, like the level of development, openness of the real or financial sector, geographical diversification of exports, and fluctuations in the terms of trade, have hardly any power in explaining the choice of a country's exchange rate system. Somewhat surprisingly it is developing countries which have moved towards more flexible exchange rate practices during the last 10 years. Meanwhile countries with well diversified exports have adopted more rigid exchange rate arrangements. In the light of our evidence and "conventional wisdom" the emerging monetary unification among the EC countries is somewhat peculiar. On the one hand, the EMS countries are quite large and rich, they are well integrated financially, and their trade is well diversified. According to "conventional wisdom" economies of this type tend to be floaters rather than restrict fluctuations in exchange rates. On the other hand, the EMS economies are very open in terms of the real sector, and terms of trade fluctuations have been very low in the EMS countries. Traditionally, such economies are considered to restrict fluctuations in exchange rates. The estimating models predict the following pressures. Firstly, Italy, Spain, and the United Kingdom should have floating exchange rates. Secondly, Israel, New Zealand, and Switzerland should adopt more rigid practices than their current ones. Thirdly, Finland should be in the group of limited flexibility (like the EMS) rather than peg to a basket or float.
  • Korhonen, Iikka (1999)
    BOFIT Discussion Papers 6/1999
    Published in Post-Communist Economies vol 12, no 1 (2000), pp. 25-46
    Sisällysluettelo: Abstract 5 1 Introduction 6 2 Currency board as an exchange rate arrangement 7 3 A short history of currency board arrangements 10 4 Currency boards in the Baltic countries 12 4.1 Monetary reforms in Estonia and Lithuania 12 4.1.1 Estonia 15 4.1.2 Lithuania 17 4.2 The rnacroeconomic effects of the Baltic currency boards 18 4.2.1 Inflation 20 4.2.2 Output 23 4.3 The Baltic currency boards and financial systems 25 4.4 Assessing the Baltic currency boards 27 5 Concluding remarks 32 References 34 Notes 37 Annex 39
  • Fang, Ying; Huang, Shicheng; Niu, Linlin (2012)
    BOFIT Discussion Papers 2/2012
    We employ Bayesian method to estimate a time-varying coefficient version of the de facto currency basket model of Frankel and Wei (2007) for the RMB of China, using daily data from February 2005 to July 2011. We estimate jointly the implicit time-varying weights of all 11 currencies in the reference basket announced by the Chinese government. We find the dollar weight has been reduced and sometimes significantly smaller than one, but there is no evidence of systematic operation of a currency basket with discernable pattern of significant weights on other currencies. During specific periods, the reduced dollar weight has not been switched to other major international currencies, but to some East Asian currencies, which is hard to explain by trade importance to or trade competition with China. We examine currency baskets of these East Asian Economies, including major international currencies and the RMB in their baskets. We find an evident tendency of Malaysia and Singapore to increase the weights of RMB in their own currency baskets, and a steadily and significantly positive weight of RMB in the basket of Thailand. These evidences suggest that, the positive weights of some East Asian currencies in RMB currency basket during specific periods largely reflect the fact that these East Asia economies have been systematically placing greater weights on RMB under the new regime of RMB exchange rate. Keywords: RMB currency basket, time-varying regressions, East Asia, China, US JEL Classification: F31, F41, C11
  • Vetlov, Igor (2001)
    BOFIT Discussion Papers 1/2001
    The paper analyses the factors driving dollarization in Lithuania during the period from December 1992 to August 2000.Starting with a brief overview of the major economic and political developments in Lithuania, the study attempts to model the process of dollarization by applying rigorous time series analysis.In particular, it investigates the long- and short-run properties of the relationship between the dollarization ratio and interest rates paid on domestic and foreign currency deposits.The study identifies a relatively stable cointegrating relationship between variables, whereby the dollarization ratio is negatively related to the interest rate spread.In the constructed vector error correction model, the deviations from the long-run relationship are found be significant for the dynamics of all three variables. Overall, the model explains the development of dollarization rather well.Simple specification of the model is possible when interest rates reflect the major economic and political events relevant to the process of dollarization. Key words: dollarization, transition economy, currency board, unit roots, cointegration, vector error-correction
  • Huomo, Ahti; Lehmussaari, Olli-Pekka (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 40/1992
    Talouspolitiikan liikkumavara on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana supistunut ja samalla talouspolitiikan työnjako on muuttunut. Talouspoliittiset päätökset Suomen lähialueilla ovat heijastuneet myös talouspoliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Talouspolitiikan työnjaossa tapahtuneiden muutosten taustalla on ollut ennen kaikkea pääomanliikkeiden vapautuminen ja siihen liittyvä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden merkityksen kasvu sekä korkosäännöstelyn purkaminen. Tämän kehityksen seurauksena rahapolitiikan liikkumavara on kaventunut kun taas finanssipolitiikan, tulopolitiikan sekä työmarkkinoiden jouston merkitys suhdannepolitiikassa on korostunut. Rahapolitiikan ohjausvälinevalikoiman muuttuminen kertoo raha- ja pääomamarkkinoiden monipuolistumisesta ja markkinaehtoisten keinojen lisääntymisestä suoran vaikuttamisen sijasta. Viime vuosina Euroopan taloudellinen ja raha taloudellinen yhdentyminen on edennyt nopeasti mm. Euroopan yhteisen sisämarkkinaprosessin myötä. Euroopan raha- ja valuuttayhteistyön tilalle kaavaillaan sitä huomattavasti kattavampaa Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU). Toteutuessaan EMU merkitsee, että EY-maissa siirrytään vaiheittain yhteiseen keskuspankkiin, pysyvästi kiinteisiin valuuttakursseihin ja viime kädessä yhteiseen valuuttaan. Tämä sekä Euroopan integraation yleispiirteet on kirjattu ns. Maastrichtin sopimuksessa. Tanskan ja Ranskan kansanäänestysten tulosten vaikutuksesta Maastrichtin sopimuksen ratifiointi saattaa viivästyä suunnitellusta aikataulusta. Eräät EY-maat ovat myös joutuneet ottamaan taka-askelia jo toteutuneiden tavoitteiden osalta kun ne ovat joko irrottautuneet yhteisestä valuuttakurssijärjestelmästä tai ovat turvautuneet uudelleen valuutansäännöstelytoimiin raha- ja valuuttamarkkinoilla ilmenneiden levottomuuksien vuoksi. Näiden toimien odotetaan olevan tilapäisiä. Vastoinkäymiset ovat kuitenkin lisänneet keskustelua valuuttakurssijärjestelmän toimivuudesta sekä raha- ja talous liiton tulevaisuudesta. Euroopan talous- ja rahaliittosuunnitelman toteuttaminen vaikuttaa talouspolitiikan harjoittamiseen myös Suomessa. Riippumatta siitä, minkälaiseen integraatioratkaisuun Suomi lopulta päätyy, Suomi ei voi olla ottamatta huomioon Keski-Euroopan kehitystä. Kaikissa oloissa EY-maiden talouspoliittiset ratkaisut tulevat entistä selkeämmin vaikuttamaan Suomessa harjoitettavaan talouspolitiikkaan. Vaikka Maastrichtin sopimuksen perusteella on vaikea yksityiskohtaisesti hahmottaa, kuinka talouspolitiikan yhteensovittaminen toteutetaan integroituneessa Euroopassa, on selvää, että rahapolitiikan itsenäisyys Suomessa kaventuu entisestään ja häviää kokonaan, mikäli Euroopan talousalueelle perustetaan yhteinen keskuspankki ja Suomi on mukana Euroopan rahaliitossa. Myös finanssipolitiikkaan kohdistuu jo varhaisessa vaiheessa budjetin alijäämään ja julkisen sektorin velkaantumiseen liittyviä rajoituksia. Kun valuuttakurssi on vakaa, hintakilpailukyvyn ylläpitäminen ja talouden sopeutuskyky edellyttävät aikaisempaa suurempaa hintojen ja palkkojen joustavuutta.
  • Hirvilahti, Jon (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/1993
    Ensimmäinen maailmansota vaikutti maailmantaloudellisiin olosuhteisiin mullistavasti: vuosikymmeniä sovellettu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, kultakantajärjestelmä, lakkasi olemasta.Hallitusten harjoittama setelirahoitus ja sodan aiheuttamat häiriöt aiheuttivat maailmanlaajuisen inflaation. Tällaisissa epästabiileissa olosuhteissa kiinteiden valuuttakurssien ylläpito ei ollut mahdollista.Sodan vaikutukset ulottuivat myös Suomeen: Suomi irtautui kulta-kannasta huhtikuun 11. päivänä vuonna 1915.Sodan jälkeen kultakantaideologia eli voimakkaana ympäri maailmaa ja 1920-luvulla kultakanta yleisenä kiinteiden valuuttakurssien järjestelmänä palautettiin.Tämän työn tarkoituksena on tarkastella vuosien 1914 - 1925 välistä kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoa Suomessa.'Alussa luon silmäyksen hieman yleisemmin niihin tapahtumiin jotka johtivat ns. ensimmäisen kultakantajärjestelmän hajoamiseen ja kultakannan palauttamiseen myöhemmin 1920-luvulla.Tämän jälkeen tarkastelen tarkemmin kotimaan tapahtumia.Kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan 1920-luvun alun kelluvat valuuttakurssit kotimaassa.Kysymyksen asetteluina ovat (i) miten hintatason muutokset vaikuttivat valuuttakursseihin ja onko ostovoimapariteettiteoria kykenevä selittämään valuuttakurssien vaihteluita 1920-luvulla, (ii) mitkä olivat ne edellytykset jotka mahdollistivat siirtymisen kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään ja millä kursseilla Suomi palautti kultakannan tammikuun 1. päivänä vuonna 1926 ja (iii) miten kotimaiset ja ulkomaiset korot olivat riippuvaisia keskenään, eli onko (kattamaton) korkopariteettiteoria kyvykäs selittämään korkojen määräytymistä kotimaassa.Keskeisistä tutkimustuloksista voidaan mainita seuraavia seikkoja: (i) ostovoimapariteettiteoria kykeni selittämään valuuttakurssien vaihteluita; hintatason muutokset heijastuivat valuuttakursseihin, (ii) markan ulkoinen arvo oli jo ennen kultakantaan siirtymistä suhteellisen vakaa; lisäksi havaitsin, että Suomi siirtyi kultakantaan valuuttansa ollessa aliarvostettu ja (iii) korkojen kansainvälisiä riippuvuuksia kuvaavalla korkopariteettiteorialla ei ollut paljoakaan selitysvoimaa; kansainväliset kytkennät eivät siis olleet nimelliskorkojen muodostumisen kannalta erityisen dominoivia, eli Suomi oli 1920-luvulla rahapoliittisesti jokseenkin autonominen.Reaalikorkojen osalta oli havaittavissa joitain kansainvälisiä riippuvuuksia.
  • Kallas, Siim; Sörg, Mart (1993)
    Bank of Finland. Bulletin 67 ; 3 ; March
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Helmikuu
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 7 ; Heinäkuu
    Euroopan unionin (EU) laajentuminen on ensimmäisen hakijamaajoukon osalta viimeisessä vaiheessa.Neuvottelujen odotetaan päättyvän tämän vuoden loppuun mennessä.Nykyisten suunnitelmien mukaan nämä maat voivat liittyä Euroopan unioniin liittymissopimusten ratifioinnin jälkeen vuonna 2004.EU:hun liittyessään nämä maat liittyvät myös talous- ja rahaliittoon euroalueen ulkopuolisina maina, ja niiden keskuspankit tulevat osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ).Sen jälkeen kun nämä maat ovat saavuttaneet Maastrichtin sopimuksen kriteerien mukaisen kestävän lähentymisen, ne ottavat euron käyttöön ja niiden keskuspankit tulevat osaksi eurojärjestelmää. Eurojärjestelmä osallistuu EU:n laajentumisprosessiin omaan toimivaltaansa eli keskuspankkitoimintaan kuuluvilla aloilla. Osallistumismuotona on jatkuva vuoropuhelu, jota käydään sekä poliittisesta että teknisestä näkökulmasta.Vuoropuhelun tavoitteena on uusien keskuspankkien integroiminen EKPJ:hin ja myöhemmin eurojärjestelmään.Vuoropuheluun kuuluvia asioita ovat keskuspankkien kannalta tärkeät politiikan osaalueet, kuten makrotalouden kehitys, raha- ja valuuttapolitiikan strategiat, rahoitusmarkkinoiden rakenne ja keskuspankkien riippumattomuus. Lisäksi siihen kuuluu tekninen yhteistyö hakijamaiden keskuspankkien kanssa useilla aloilla, kuten maksujärjestelmät, oikeudelliset asiat ja tilastot. Tässä artikkelissa kuvataan eurojärjestelmän ja hakijamaiden keskuspankkien välisen vuoropuhelun rakennetta ja sisältöä. Artikkelista käy ilmi, että hakijamaat ovat edistyneet huomattavasti matkallaan kohti EU:n ja myöhemmin euroalueen jäsenyyttä.Artikkelissa esitetään myös joitakin jäljellä olevia poliittisia haasteita.