Browsing by Subject "velkakatto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Kärkkäinen, Samu; Nyholm, Juho (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    How would the economy react in the long term if the maximum size of housing loans granted by banks were tied to the customer's income instead of the value of the dwelling to be purchased? This question can be examined using the Bank of Finland's general equilibrium model. Based on analysis, the introduction of a maximum debt-to-income ratio, i.e. a debt-to-income cap, would have a moderate impact on long-term economic growth. A debt-to-income cap could, however, dampen economic fluctuations relative to the current loan-to-value cap.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    New instruments are needed to rein in household debt 3 Debt-to-income cap and maturity limits necessary to curb financial stability risks 6 Nordic housing market showing strength, but not without risks 25 New mortgage-borrowers have an increasing amount of debt relative to income 36 A debt-to-income cap would dampen economic fluctuations 48 Imposing a loan-to-value limit on housing company loans would only affect a share of construction finance 53 Separating buy-to-let mortgages from other housing loans provides a clearer look into household debt 61 Moderate growth in Finnish companies’ non-performing loans 65 New stress-testing framework to assess the capital adequacy of Finnish banks 75 Pandemic continues to cast a shadow over the outlook for European banks’ credit risks 81
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish household debt relative to income has grown significantly since the turn of the millennium. In future, excessive borrowing could be stemmed by, for example, restricting the amount of credit available to households relative to their levels of income
  • Nykänen, Marja (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Household behaviour and business activity continue to be very much influenced by the COVID-19 pandemic. The prospects for the economic environment returning to a state of normalcy are improving, however, as vaccine rollouts gather pace in Finland and abroad. The Finnish economy has held up better than feared in the worst-case scenarios envisaged one year ago, and the financial system has continued to function well. The economy's better-than-expected performance can be attributed especially to the policy measures put in place domestically and in the euro area, and to the ability of households and businesses to adjust to the emergency conditions.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä 3 Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä 5 Pohjoismaiset asuntomarkkinat vahvassa vedossa, mutta eivät ilman riskejä 24 Uusilla asuntolainanottajilla yhä enemmän velkaa suhteessa tuloihin 35 Velkakatto vaimentaisi talouden heilahteluja 47 Taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuus vaikuttaisi vain osaan rakentamisen rahoituksesta 51 Sijoitusasuntolainojen erittely asuntolainoista tarkentaa kuvaa kotitalouksien velkaantumisesta 58 Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti 63 Uusi stressitestikehikko suomalaisten pankkien vakavaraisuuden arviointiin 72 Pandemia varjostaa edelleen Euroopan pankkien luottoriskinäkymiä 78
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The vulnerabilities related to housing finance have increased in Finland during the COVID-19 pandemic. Long housing loans are being taken out more than ever and a larger proportion of new mortgages are being granted to borrowers whose total debts will then be very high relative to income. The persistent upward trend in household indebtedness will undermine the economy’s ability to withstand future economic crises. A debt-to-income cap and a limit on the maturity of housing loans should be introduced without delay to stop the loosening of credit standards.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Koronapandemian aiheuttama kriisi suisti Suomen talouden äkilliseen taantumaan vuonna 2020, mutta rokotusten etenemisen myötä tunnelin päässä näkyy jo valoa. Kriisin haitalliset vaikutukset talouteen ovat toistaiseksi olleet pelättyä vähäisemmät, ja tuoreimmat talousennusteet ovat rohkaisevia.
  • Taipalus, Katja (2020)
    Euro & talous. Blogi
  • Putkuri, Hanna; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    New mortgage-borrowers’ total debt relative to income has increased in recent years. A higher proportion of new loans for house purchase are granted to highly indebted households relative to income. High debt-to-income ratios are less common in the case of first-home loans than in regard to other new housing loans. High debt-to-income ratios are more common in growth centres than elsewhere in Finland. The proposed debt-to-income cap would curb growth in indebtedness relative to income.
  • Nykänen, Marja (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Koronapandemia vaikuttaa edelleen ihmisten käyttäytymiseen ja yritysten toimintaan. Edellytykset toimintaympäristön normalisoitumiseen parantuvat kuitenkin rokotuskattavuuden kasvaessa Suomessa ja muualla. Suomen talous on kehittynyt paremmin kuin vuosi sitten pahimmissa skenaarioissa pelättiin, ja rahoitusjärjestelmä on toiminut hyvin. Odotettua parempi kehitys johtuu etenkin euroalueen ja kotimaan tukitoimista sekä yritysten ja kansalaisten sopeutumisesta poikkeusoloihin.
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Euro & talous 2/2019
    Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.
  • Putkuri, Hanna; Voutilainen, Ville (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Uusien asuntolainanottajien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat kasvaneet viime vuosina. Aiempaa suurempi osa uudesta asuntolainanannosta on myönnetty tuloihinsa nähden runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Muihin asuntolainoihin verrattuna pienempi osa ensiasuntolainojen euromäärästä on myönnetty lainanottajille, joilla on hyvin suuri velka-tulosuhde. Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Ehdotettu velkakatto hillitsisi kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua suhteessa tuloihin.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Asumisen rahoitukseen liittyvät haavoittuvuudet ovat Suomessa kasvaneet koronapandemian aikana. Pitkiä asuntolainoja otetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty lainansaajille, joiden velat muodostuvat erittäin suuriksi suhteessa tuloihin. Kotitalouksien velkaantuneisuuden itsepintainen kasvu heikentää talouden kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Kotitalouksien velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi.
  • Taipalus, Katja (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Tällä viikolla esiin nostamamme ehdotus velkakatosta on herättänyt paljon keskustelua ja arvostelua. Osa alan toimijoista on ollut huolissaan, että nykyiseen verrattuna velkakatto rajoittaisi merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Velkakaton on arveltu rajoittavan erityisesti nuorten ja ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia hankkia asunto. Lisäksi on esitetty, että tavallisten kotitalouksien mahdollisuudet hankkia asuntoa kasvukeskuksista vaikeutuisivat ja mahdollisuudet muuttaa työn perässä heikentyisivät.
  • Asplund, Tuulia (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Mahdollisuus lainanottoon tuo kotitalouksille tarpeellista joustoa eri elämänvaiheissa. Maksukykyyn nähden liiallinen velkaantuminen voi kuitenkin pakottaa kiristämään vyötä niin, että siitä kärsivät sekä velalliset että velattomat. Kotitalouksien suurimmat ja maksuajaltaan pisimmät lainat liittyvät asumiseen. Siksi myös asuntolainat olivat kokonaisuudessa mukana, kun VM:n työryhmä ehdotti keinoja liiallisen velkaantumisen hillitsemiseksi. Velkojen määrää suhteessa tuloihin rajaava velkakatto ei Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan kohdistuisi erityisesti ensiasunnonostajiin. Ehdotettujen keinojen vaikutusten arviointia jatketaan ja laajennetaan, jotta hankkeessa voidaan edetä mahdollisimman hyvin tiedoin.
  • Kärkkäinen, Samu; Nyholm, Juho (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Katso myös BoF Economics Review 1/2021 http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202104281200
    Miten talous reagoisi pitkällä aikavälillä, jos pankkien asiakkailleen myöntämien asuntolainojen enimmäissuuruus sidottaisiin asiakkaan tulotasoon ostettavan asunnon arvon sijasta? Kysymystä voi tarkastella Suomen Pankin yleisen tasapainon mallin avulla. Analyysin perusteella enimmäisvelkasuhteen eli velkakaton käyttöönoton vaikutukset pitkän aikavälin talouskasvuun olisivat maltilliset. Velkakaton käyttöönotto saattaisi kuitenkin vaimentaa talouden suhdannevaihteluita nykyiseen lainakattoon verrattuna.