Browsing by Subject "virheet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Paloviita, Maritta; Virén, Matti (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 8/2014
    This paper studies forecasts errors at the micro level using two alternative survey data sets. The main focus is on inflation and real GDP growth forecasts in the ECB Survey of Professional Forecasters. For comparison, inflation forecasts in the US Survey of Professional Forecasters are also examined. Our analysis indicates that forecast errors are positively related to the subjective uncertainties based on probability distributions, but not to disagreement (standard deviation of point forecasts). We also show that forecast errors, which are rather persistent, are related to forecast revisions. Revisions of expectations generally lead to larger forecast errors. Subjective uncertainty measures, which are available at the time of forecasting, are useful in assessing future forecast errors. Key words: Forecasting, Survey data, Expectations JEL Classification: C53, E37, E31
  • Hilpinen, Jorma (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 4/1995
    The pressures on the markka's exchange rate caused substantial swings in capital movements during 1991 and 1992.The markka was let to float in September 1992, and since then exchange rate changes have been volatile. The Bank of Finland has complete monthly information for the BoP statistics since January 1991, allowing the calculation of detailed capital movements as well as a proper monthly errors and omissions item.The information system was planned in fixed exchange rate circumstances.The last four years have challenged the system more than expected, raising the risk of major errors and omissions. The early data on current account is one item of economic information most eagerly awaited.The period of exchange rate turbulences also posed many practical problems in recording visible- and invisible current account transactions. In view of quality of the BoP-statistics measured with the errors and omissions, the last four years of exchange rate turbulence did not cause outstanding errors and thus a sudden weakening in the quality of statistics. In the circumstances of floating currencies in many European countries the need and scope for revisions of early indicators of current account and other items may increase.So far our error even in the first current account estimates has been moderate, though it has been systematic, and the estimates have given a fairly reliable picture of the developments of the foreign stability of the Finnish economy.
  • Hilpinen, Jorma (1994)
    Suomen Pankin tietopalveluosaston työpapereita 6/1994
  • Granziera, Eleonora; Kilponen, Juha (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Rahapoliittiset päätökset perustuvat arvioon talouden tilasta nykyhetkenä ja tulevaisuudessa. Ennusteiden tuottamista varten keskuspankit rakentavat malleja, joissa makrotalouden muuttujien monimutkainen vuorovaikutus esitetään yksinkertaistetusti. Suomen Pankki julkaisee säännöllisesti Suomen talouden ennusteen, joka perustuu laajaan tilastoaineistoon talouden kehityksestä. Tilastoaineiston analysoinnissa hyödynnetään makrotalouden malleja, ja malleja käytetään myös ennusteiden tuottamisessa. Ennusteissa esitetään tärkeimpien makrotalouden muuttujien todennäköisimmät arvot koskien Suomen taloutta.
  • Granziera, Eleonora; Kilponen, Juha (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    Monetary policy decisions are based on assessment of the current and future state of the economy. In order to obtain forecasts, central banks build models, which are simplified representations of the complex interactions among macroeconomic variables. The Bank of Finland regularly publishes its forecasts, using a large set of data regarding current economic developments. Analysis of this large set of data includes the use of formal macroeconomic models, which are also employed to make projections for the future course of the economy. These projections represent the most likely values for the main macroeconomic variables of the Finnish economy.
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2011)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    The Bank of Finland's Monetary Policy and Research department prepares a macroeconomic forecast twice a year for the current calendar year and the following two years. The forecast describes the most probable developments in the economy at the forecast date. In addition to the Finnish economy, the forecast also examines inter-national developments. However, interest and exchange rates are assumed to develop in line with financial market expectations, and no forecast is prepared for them. This article examines the accuracy of forecasts with respect to GDP inflation, unemployment and the components of GDP. An analysis of forecast errors is topical, as the Bank of Finland forecast model has recently been updated. In 2004-2009 the Bank prepared its fore-casts using a general equilibrium model of the Finnish economy named Aino.1 In spring 2010 the Bank introduced a new estimated version of the Aino model 2.
  • Granziera, Eleonora; Sihvonen, Markus (2020)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2020
    We propose a model in which sticky expectations concerning short-term interest rates generate joint predictability patterns in bond and currency markets. Using our calibrated model, we quantify the effect of this channel and find that it largely explains why short rates and yield spreads predict bond and currency returns. The model also creates the downward sloping term structure of carry trade returns documented by Lustig et al. (2019), difficult to replicate in a rational expectations framework. Consistent with the model, we find that variables that predict bond and currency returns also predict survey-based expectational errors concerning interest and FX rates. The model explains why monetary policy induces drift patterns in bond and currency markets and predicts that long-term rates are a better gauge of market’s short rate expectations than previously thought.
  • Kinnunen, Helvi; Paloviita, Maritta (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Euromaat ovat pyrkineet vähentämään suhdanteiden muutoksista aiheutuvia tuotannon, työllisyyden ja tulojen vaihteluja finanssipolitiikalla. Politiikka on siis ollut vastasyklistä. Kriisin aikana politiikka reagoi aiempaa selvemmin talouden suhdannetilanteeseen ja julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteet väistyivät osittain suhdannepolitiikan tieltä. Euromaita koskevat ennustevirheet ja tilastotietojen myöhempi tarkentuminen olivat kriisin aikana poikkeuksellisen suuria aiempaan kehitykseen verrattuna. Epävarmuus talouskehityksestä päätöksentekohetkellä vaikutti olennaisesti finanssipolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen taantumavuosina.
  • Ikonen, Pasi; Saarenheimo, Tuomas; Virén, Matti (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    During the past year, there has been intense debate over the correlation between fiscal consolidation and economic growth. This article argues that the observed growth forecast errors for euro area countries in 2010 2011 were not caused by underestimated fiscal multipliers. Instead, the errors were due to a general reassessment of euro area sovereign risk, which disproportionately impacted the more vulnerable euro area countries. These countries experienced a sharp increase in their sovereign borrowing costs, a tightening of credit conditions and ultimately a sharper-than-expected contraction of domestic demand.
  • Kinnunen, Helvi; Paloviita, Maritta (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    The euro area countries have attempted to use fiscal policy to constrain changes in output, employment and incomes that derive from business-cycle fluctuations. That is to say, policies have been counter-cyclical. During the crisis, policy responded more actively than before to cyclical changes in the economy, as the longer-term goals for public finances were partly put on hold in favour of business-cycle policy. Forecast errors concerning the euro area countries and subsequent data revisions were considerably larger during the crisis than in the earlier years. Economic uncertainty at the time of decision making substantially impacted fiscal plans and their implementation during the recession years.
  • Männistö, Hanna-Leena (2004)
    Bank of Finland. Bulletin 78 ; 3
  • Hyytinen, Ari; Putkuri, Hanna (2012)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 21/2012
    Published in Journal of Money, Credit and Banking, Vol 50, Issue 1, February 2018: 55-76 ; https://dx.doi.org/10.1111/jmcb.12453
    A unique Finnish household-level data from 1994 to 2009 allow us to measure how households financial expectations are related to the sub- sequent outcomes. We use the difference between the two to measure forecast errors and household optimism and link the errors to households´ borrowing behaviour. We find that households making greatest optimistic forecast errors carry greater levels of debt and are most likely to suffer from excessive debt loads (overindebtedness). They also are less attentive to forecast errors than their pessimistic counterparts when forming their expectations for a subsequent period JEL: D21, L20 Key words: forecast errors, ex ante optimism, borrowing
  • Hyytinen, Ari; Putkuri, Hanna (2018)
    Journal of Money, Credit and Banking 1; February 2018
    Published in Bank of Finland Research Discussion Papers 21/2012.
    We use Finnish household-level data from 1994 to 2013 to measure how often and what kind of forecast errors households make and how the errors are linked to the households' borrowing behavior and overindebtedness. We find that those households that make the largest optimistic forecast errors have greater debt-to-income ratios. They also are more likely to report that they suffer from excessive debt loads and have problems in coping with their bills. There are no such systematic effects for the households that make pessimistic forecast errors.
  • Paloviita, Maritta; Ikonen, Pasi (2016)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2016
    The aim of this study is to explore budget planning in the euro area countries in 2004-2014. Our analyses are based on annual real-time data from the IMF World Economic Outlook publications. As forecasts made by different institutions are strongly correlated, our dataset reasonably reflects information available for policy makers in real-time. We examine whether real-time forecasts of overall budget balance, real GDP growth and output gap have been systematically biased. We also analyse forecast accuracy of potential output growth, which we construct using different vintages of real-time data. Our results indicate systematic biases in forecasts. Further, we study how real-time macroeconomic conditions affect budget planning. For comparison, we also consider how ex post economic conditions and ex post budget balance developments are related. We find robust evidence of mean reversion in budget balances, in both real-time and revised data. Mean reversion is related only to negative budget balances, and it is systematically stronger with respect to revised information. Finally, we analyse errors in budget balance forecasts. We provide robust evidence that revisions to current budget balance have contributed to errors in budget balance forecasts. We also find that forecasted macroeconomic conditions (potential output growth and real GDP growth) and their revisions have affected errors in budget balance forecasts. Overall, our results indicate that real-time uncertainty and revisions materially affect budget planning.
  • Salo, Anni (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2014
    Maksutasetilasto sisältää useita taloudellisia indikaattoreita, jotka ovat tärkeitä kansantalouden tilan analysoinnin, talouden ennustamisen sekä politiikkapäätösten tekemisen kannalta. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että maksutasetilasto pystyy antamaan luotettavaa, tarkkaa ja uskottavaa tietoa kansantaloudesta. Euromaiden kansallisten maksutaseiden merkitys ei ole rahaliitossa vähentynyt, vaan maksutaseen antama kuva kansantalouden tilasta on viime vuosien taloudellisen turbulenssin myötä jopa kasvattanut merkitystään. Määritelmällisesti maksutaseen erät summautuvat nollaan, mutta todellisuudessa näin tapahtuu vain hyvin harvoin. Tämän vuoksi maksutase tasapainotetaan virhetermillä, joka sisältää maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät. Vaikka virhetermi onkin olennainen ja väistämätön osa maksutasetilastoa, itseisarvoltaan suuri virhetermi, joka ei tasoitu pitkällä aikavälillä, herättää kysymyksiä maksutasetilaston laadusta ja uskottavuudesta. Suomen maksutaseen virhetermi on perinteisesti ollut pieni, mutta vuodesta 2008 alkaen kumuloituneeseen virhetermiin on liittynyt sitkeä negatiivinen trendi. Tämän vuoksi Suomen Pankissa on nähty tarpeelliseksi selvittää kasvaneen virhetermin syitä ja pyrkiä korjaamaan niitä. Suomen Pankissa on useaan otteeseen tehty selvitystyötä maksutaseen virhetermin suhteen ja monia korjaavia toimenpiteitä on tehty. Vuonna 2013 on korjauksia ulkomaiseen arvopaperivelkaan julkaistu kahteen otteeseen ja näitä korjauksia on edelleen jatkettu. Maksutaseen laadintaa tullaan vuonna 2014 metodologisesti muokkaamaan siten, että ulkomaisen arvopaperivelan tilastointi tarkentuu. Lisäksi kesällä 2013 on selvitetty suorien sijoitusten arvostusta ja siihen liittyvien ongelmien vaikutusta Suomen nettovarallisuusasemaan. Syksyllä 2013 on vielä tehty selvitystä liittyen Suomen ulkomaiseen varallisuuteen. Tässä artikkelissa esitellään maksutaseen tasapainottava erä teoriassa ja käytännössä sekä käydään läpi virhetermiin liittyvät Suomen Pankin selvitykset. Toisessa luvussa käsitellään maksutaseen virhetermiä yleisesti, virhetermin tuottamia ongelmia Suomessa sekä muissa maissa sekä esitellään Suomen Pankin selvitykset aiheesta. Kolmannessa luvussa pohditaan mahdollisia epätarkkuuksia vaihtotaseessa. Neljäs luku keskittyy rahoitustaseeseen ja sen eriin sekä esittelee vuonna 2013 tehdyt korjaukset ja niiden perustana olevan metodologian. Viidennessä luvussa käydään läpi johtopäätökset.
  • Hilpinen, Jorma (1992)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 10/1992
  • Männistö, Hanna-Leena (2004)
    EURO & TALOUS 3
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2011)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto laatii kokonaistaloudellisia ennusteita kaksi kertaa vuodessa kuluvalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Ennuste kuvaa arviointihetkellä todennäköisintä talouskehitystä. Suomen talouden ohella tarkastellaan myös kansainvälistä kehitystä. Sen sijaan korkojen ja valuuttakurssien oletetaan kehittyvän rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaisesti, eikä niistä siten laadita ennustetta. Seuraavassa tarkastellaan ennusteiden osuvuutta bruttokansantuotteen, inflaation, työttömyyden ja bruttokansantuotteen alaerien osalta. Ennustevirheanalyysi on ajankohtainen, sillä Suomen Pankin ennustemallia on vastikään päivitetty. Vuosina 2004 2009 Suomen Pankki käytti ennusteen kokoamisessa Aino-mallia, joka on Suomen taloutta kuvaava yleisen tasapainon malli.1 Keväällä 2010 siirryttiin käyttämään Aino-mallin uutta, estimoitua versiota.2
  • Ikonen, Pasi; Saarenheimo, Tuomas; Virén, Matti (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Viimeisen vuoden aikana on keskusteltu paljon finanssipolitiikan sopeutuksen ja talouskasvun välisestä yhteydestä. Euroalueen maissa havaitut kasvun ennustevirheet vuosina 2010 2011 eivät tämän artikkelin mukaan johtuneet aikaisemmin arvioitua suuremmista finanssipolitiikan kertoimista. Sen sijaan ennustevirheiden syynä oli yleinen euroalueen maiden valtionvelan riskin uudelleenarviointi, joka vaikutti suhteessa enemmän alueen haavoittuvampiin maihin. Näissä maissa valtionvelan korot nousivat voimakkaasti ja luottoehdot kiristyivät, minkä vuoksi kotimainen kysyntä supistui odotettua enemmän.