Browsing by Subject "yleisvalvonta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    COVID-19 is accelerating the payment revolution 3 Future of payments at hand 6 COVID-19 pandemic causing permanent change in payment habits 13 Payment and settlement systems subject to oversight 30
  • Kemppainen, Kari; Lambert-Karjalainen, Terhi (2016)
    Euro & talous. Blogi
    FinTech on kiistatta yksi vuoden pöhinäsanoista. Se muodostuu englanninkielen termistä Financial Technology, finanssiteknologia. Sillä tarkoitetaan teknologiaa, erityisesti tietotekniikkaa, jota käytetään rahoitus- ja vakuutussektorien palveluiden tuottamiseen. Usein sanalla viitataan kasvuyrityksiin, start-uppeihin, jotka joko kehittävät tätä teknologiaa tai sitten uutta teknologiaa hyödyntäviä finanssipalveluja.
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are a basic function in society, the lifeblood of economic activity; if disrupted, this could bring society to a total standstill. It matters how payment services and the systems executing these services are designed, how they are managed and what costs are involved. New types of services enabled by technological progress, increasing competition as a result of deregulation and risks related to the digital environment have an impact on both payment services and the underlying arrangements. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Heikkinen, Päivi (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Keskuspankit ovat puhuneet jo useamman vuoden ajan maksamisen murroksesta, joka on seurausta digitalisaatiosta, fintech-innovaatioista, big tech- ja someyritysten kiinnostuksesta maksujärjestelmiin sekä kulutus- ja maksukäytäntöjen muutoksesta. Maksupalveluiden tuottamisessa ja maksutavoissa myllertäviä voimia on useita, ja keskustelu niistä on ollut jossain määrin jäsentymätöntä. Kuluneen vuoden aikana keskuspankkien tulokulma näihin muutoksiin on selkiytynyt. Samalla myös keskuspankkien vastaukset niihin ovat hahmottuneet. Syyskuun lopulla ilmestyneet Euroopan komission tiedonannot vähittäismaksamisen ja digitaalisen rahoitustoiminnan strategioista heijastavat samoja arvioita kehityksen suunnasta.
  • Heikkinen, Päivi; Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksaminen on yhteiskunnan perustoiminto, taloudellisen toiminnan verenkierto, joka häiriintyessään voi aiheuttaa jopa sydämen pysähtymisen. Ei ole yhdentekevää, miten maksupalvelut ja niitä toteuttavat maksujärjestelmät on rakennettu, miten niitä hallinnoidaan ja millaisia kustannuksia niihin sisältyy. Teknologian kehityksen mahdollistamat uudenlaiset palvelut, sääntelyn avaama kilpailu sekä digitaaliseen ympäristöön liittyvät riskit vaikuttavat sekä maksamisen palveluihin että niiden taustajärjestelyihin. Pandemia, joka kuluneen vuoden aikana on ratkaisevasti muuttanut ihmisten elämää, on kiihdyttänyt monia kehityskulkuja. Maksamisen tulevaisuus tulee nopeammin kuin ehkä vielä vuosi sitten ajattelimme.
  • Iivarinen, Timo; Wirtavuori, Anne (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Maksu- ja selvitysjärjestelmät muodostavat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin. Luotettavasti ja häiriöttä toimiva infrastruktuuri tekee talouden toiminnasta sujuvampaa ja edistää pääomien tehokasta liikkumista. Sen välityksellä rahoituslaitokset suorittavat maksuja ja selvittävät arvopaperikauppoja. Toimintaan liittyy kuitenkin myös riskejä, jotka voivat levitessään vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja koko yhteiskuntaan. Keskuspankkien yleisvalvonnan tavoitteena on maksu- ja selvitysjärjestelmiin liittyvien riskien vähentäminen.
  • IIvarinen, Timo; Wirtavuori, Anne (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payment and settlement systems comprise the financial market infrastructure. A reliable, undisrupted infrastructure makes economic activity a smoother process and promotes the efficient movement of capital. It allows financial institutions to make payments and settle securities transactions. There are also risks involved, however, and if these become widespread, they can affect the stability of the financial markets and society as a whole. Central bank oversight aims to reduce the risks associated with payment and settlement systems.
  • Palva, Marianne (2015)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 116
    Tässä julkaisussa kuvataan, miten Suomen Pankin tarjoamat maksuliikepalvelut ja -tehtävät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Suomen Pankki, kuten useimmat muutkin keskuspankit, on toiminut maksuliikealueella kolmessa eri roolissa: operaattorina, katalystina ja yleisvalvojana. Perinteisesti keskuspankit ovat pankkien pankkeina tarjonneet pankeille maksuliikepalveluja. Tietotekniikkaa alettiin sen kehittyessä hyödyntää myös keskuspankkien maksuliikepalveluissa. Suomen Pankki kehitti 1980-luvun lopulla oman maksujärjestelmänsä ja vastasi sen toiminnasta sekä toimi tämän järjestelmän operaattorina. Suomen Pankista annetun lain uudistuksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella keskuspankin tehtäviä laajennettiin. Pankin tehtäväksi tuli mm. ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen”. Koska Suomen Pankilla ei ole oikeutta antaa asetuksia tai määräyksiä, se hoitaa kehittämistehtäväänsä katalystin eli myötävaikuttajan roolissa pyrkiessään edistämään markkinoiden kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kun Suomen Pankki hoitaa kolmatta tehtäväänsä eli huolehtii maksujärjestelmien luotettavasta ja tehokkaasta toiminnasta, se toimii yleisvalvojan roolissa. Tässä julkaisussa lähdetään liikkeelle vuodesta 1906, jolloin Suomen Pankki aloitti maksuliikeclearingin. Lähemmän tarkastelun kohteena on viimeisen 25 vuoden aikainen kehitys. Aluksi kuvataan Suomen Pankin vuonna 1991 käyttöön ottaman sekkitilijärjestelmän vaiheita sekä niiden maksujärjestelmien ja -järjestelyjen katteensiirtomenettelyitä, joiden katteet hoidettiin sekkitilijärjestelmässä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin (EU) alkoi valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (Economic and Monetary Union, EMU) eli yhteisen rahan käyttöönottoon. Se merkitsi mm. sekkitilijärjestelmän liittämistä osaksi EU:n laajuista keskuspankkien TARGET-järjestelmää (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). EMU-valmistelut edellyttivät myös merkittäviä muutoksia Suomen muihin maksujärjestelmiin. EU:ssa puhuttiin maksamisen sisämarkkinoista jo 1990-luvun alkupuolella, mutta ensimmäinen merkittävä askel kohti laajaa yhdenmukaistettua maksamista euroalueella oli hajautetun TARGET-järjestelmän korvaaminen keskitetyllä TARGET2-järjestelmällä. Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) edellytti kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja ennen kuin pankit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten kansalliset maksukäytännöt korvataan yhtenäisillä euromaksukäytännöillä. Yhtenäisen euromaksu- alueen (SEPA) syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä Suomen siirtymistä tähän uuteen alueeseen käsitellään myös lyhyesti tässä julkaisussa.