Browsing by Subject "yritysrahoitus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Pylkkönen, Pertti (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2015
    The financial difficulties of small and medium-sized enterprises in the euro area are gradually easing. Finance surveys indicate that access to finance has continued to be unconstrained in Finland, but the terms and conditions of loans are tightening. Collateral requirements are increasing, as is the use of various loan covenants in corporate finance.
  • Nykänen, Marja (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The resilience of banks, firms, and households is being put to the test as the Finnish economy and the economies of its important trading partners experience a sharp contraction. However, financial institutions' solvency and liquidity positions have been strengthened significantly since the global financial crisis, and borrowers are in many respects on sounder footing than they were before the financial crisis or during the Finnish banking and economic crisis of the early 1990s. Strong capital adequacy ensures that banks are better equipped to lend to households and firms. A well-functioning banking sector together with government relief measures will bolster the economy's outset for growth after the crisis.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Konkurssien ja työttömyyden torjuntaan tarvitaan kansallisia ja yhteiseurooppalaisia ratkaisuja 3 Koronavirus aiheutti maailmantalouden äkkipysähdyksen 7 EKP:n rahapolitiikan toimet koronapandemian aikana 18 Suomen Pankki käynnisti toimintansa yritystodistusmarkkinoilla 25 Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa 29 Yritysten maksuvaikeudet koronapandemiassa − laskelmia yritysaineistolla 42 Koronaepävarmuus pitkittää ja pahentaa talouden taantumaa 53
  • Asplund, Tuulia; Ikonen, Pasi; Schmöller, Michaela; Vanhala, Juuso; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Suomessa ja muissa maissa on otettu käyttöön laaja joukko toimia, joilla pyritään torjumaan koronapandemian ja talouden rajoitustoimien aiheuttamaa taloudellisen toiminnan hiipumista, yritysten konkursseja ja työttömyyden nousua. Toimet vastaavat yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon, mutta samalla niillä pyritään estämään tilapäisestä sokista aiheutuva lama, joka voi seurata konkurssiaallosta ja työttömyyden voimakkaasta noususta. Tärkeä tavoite on luoda olosuhteet, joissa talouden toipuminen olisi mahdollisimman nopeaa rajoitteiden poistumisen jälkeen.
  • Karhapää, Henna; Parviainen, Seija (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Yhdysvaltojen teollisuudesta on kantautunut viime kuukausina huonoja uutisia. Tuotanto ja investoinnit kehittyvät heikosti, mikä on herättänyt huolta, onko maan talouskasvu sittenkään niin vakaalla pohjalla kuin on luultu. Vientiteollisuus on kärsinyt, kun vahva dollari on heikentänyt kilpailukykyä ja Kiinan kysyntä on vaimentunut. Merkittävin syy heikkoihin teollisuuden lukuihin löytyy kuitenkin energiateollisuudesta, joka on kärsinyt alhaisesta öljyn hinnasta. Energiateollisuuden kannattavuus- ja rahoitusongelmat heijastuvat muihinkin toimialoihin ja voivat pahimmillaan muodostaa uuden uhan Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoille.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Koronaviruspandemian vuoksi maailmantalous on nopeasti suistumassa syvään taantumaan. Suomalaisten yritysten toimintaan pandemia on vaikuttanut niin, että ne ovat ajautumassa vakavimpiin vaikeuksiin sitten 1990-luvun talous- ja pankkikriisin. Kriisin taloudellisten kustannusten minimoimiseksi Suomen valtion sekä suomalaisten viranomaisten ja rahoituslaitosten tulee jatkaa toimiaan, jotta kotitaloudet ja liiketoiminnaltaan terveet yritykset selviävät kriisin yli.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The coronavirus pandemic is rapidly pushing the global economy into a deep recession. Due to the effects of the pandemic, Finnish businesses are facing the most serious difficulties since the Finnish banking and economic crisis of the early 1990s. In order to minimise the economic costs of the crisis, the national government, authorities and financial institutions must continue their efforts to help households and sound businesses through the crisis.
  • Pylkkönen, Pertti (2015)
    Euro & talous 2/2015
    Euroalueen PK-yritysten rahoitusvaikeudet ovat hiljalleen helpottumassa. Suomessa rahoituksen saatavuus on rahoituskyselyjen mukaan edelleen toiminut, mutta lainaehdot ovat tiukkenemassa. Vakuusvaatimukset ovat lisääntymässä, ja erilaisten sopimusvakuuksien käyttö yritysrahoituksessa on kasvussa.
  • Kauko, Karlo; Pylkkönen, Pertti; Savolainen, Eero; Vauhkonen, Jukka (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat Suomessa jo noin 60 % kokonaistuotannosta ja niiden merkitys erityisesti työllistäjinä on rakennemuutosten myötä kasvanut. Tämä on nostanut yritysten käyttöpääoman ja investointien rahoituksen sekä saatavuuden entistä laajempaan keskusteluun. Pankit ovat PK-yritysten ylivoimaisesti tärkein rahoituksen lähde ja pankkirahoituksen saatavuuden mahdollinen heikentyminen tai pankkilainojen ehtojen kiristyminen koskettaa välittömästi PK-yrityksiä. Toisaalta pankit eivät käytännössä rahoita uusia yrityksiä, sillä niillä ei juurikaan ole käytössään tarvittavia vakuuksia. Kansantalouden näkökulmasta on tärkeä kysymys, miten pankkikilpailu toimii yritysrahoituksessa ja miten mahdolliset kilpailussa tapahtuneet muutokset ovat kohdistuneet erikokoisiin ja eri toimialojen yrityksiin.
  • Savolainen, Eero; Tuomikoski, Olli (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys Suomen taloudelle. Pk-sektori on kooltaan suuri, ja etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja. Pankit ovat pk-yritysten päärahoittajia, ja euroalueen vertailussa pankkirahoituksen saatavuus on Suomessa keskimääräistä parempi. Rahoitus ei ole pk-yritysten suurimpien ongelmien joukossa, vaikka vakuuksien puute nousee esille kyselyissä.
  • Nykänen, Marja (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Pankkien, yritysten ja kotitalouksien kriisinsietokykyä testataan nyt toden teolla, kun Suomen ja sen tärkeiden kauppakumppanien taloudet supistuvat jyrkästi. Luottolaitosten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on vahvistettu merkittävästi globaalin finanssikriisin jälkeen, ja velallisten tilanne on monessa suhteessa parempi kuin finanssikriisin aikana tai 1990-luvun lamassa. Vahva vakavaraisuusasema antaa pankeille paremmat edellytykset luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia. Toimintakykyinen pankkisektori yhdessä valtion tukitoimien kanssa parantaa kansantalouden kasvuedellytyksiä kriisin jälkeen.
  • Honkanen, Johanna; Tuomikoski, Olli (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Viime vuosien aikana on pyritty monin tavoin, suoraan ja epäsuorasti, parantamaan ja vauhdittamaan pankkien luotonantoa yrityssektorille. Heikon taloustilanteen vuoksi yritystoiminnan kasvu on Suomessa kuitenkin edelleen hidasta ja lainarahan kysyntä vähäistä. Yrityslainojen luottotappiot ovat sen sijaan pysyneet vähäisinä, ja matalat korot antavat hyvät edellytykset investointien kasvulle.
  • Savolainen, Eero (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Pankkisektori on pienten ja keskisuurten yritysten tärkein rahoittaja Suomessa. Rahoituksen saatavuus ei olekaan pk-yritysten suurimpia ongelmia, mutta vakuusvaatimukset rahoitukselle ovat viime aikoina kiristyneet. Vakaa yritysrahoitus on edellytys toimivalle taloudelle. Vaikka rahoitusjärjestelmää voidaan Suomessa pitää pankkikeskeisenä, se on monipuolinen ja sitä täydentävät muut rahoittajat ja velkapaperimarkkinat.