Analysis and views

 

Collections




Collections in this community

Recent Submissions

  • Raita, Tanja (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Uudistettu sadan euron seteli laskettiin toukokuussa liikkeelle Suomessa ja koko euroalueella. Yhdysvalloissa liikkeelle laskettiin puolestaan uusi sadan dollarin seteli vuonna 2013. Tuon esiin kummastakin setelistä muutaman kiinnostavan uuden turvatekijän.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Maailmantalouden suhdannekäänne hitaamman kasvun suuntaan tapahtui vuoden 2018 alkupuolella. Samoihin aikoihin Yhdysvallat alkoi lisätä protektionistisia toimia. Tämän vuoden syyskuuhun mennessä Yhdysvallat on asettanut merkittävän suuruiset lisätullit jo noin 70 prosentille Kiinan-tuonnista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota heijastuu laajasti globaalitalouteen. Teollisuuden luottamus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja jyrkästi. Palvelusektorin luottamus on myös heikentynyt, mutta ainakin toistaiseksi selvästi teollisuutta vähemmän. Kauppasota ja poliittinen epävarmuus vähentävät ja lykkäävät investointeja. Maailman tavarakaupan kasvu on ollut tänä vuonna täysin pysähdyksissä. Rahoitusmarkkinoilla on ollut heiluntaa, mutta ei toistaiseksi merkittäviä häiriöitä. Suomen Pankin arvion mukaan kauppasodan maailmantalouden kasvua hidastava vaikutus on noin 0,7 prosenttiyksikköä tähän mennessä.
  • Kerola, Eeva; Koskinen, Kimmo (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Negatiiviset korot ovat olleet keskeinen osa EKP:n rahapolitiikan elvyttävää kokonaismitoitusta jo reilun viiden vuoden ajan. EKP:n talletuskoron laskut nollarajan alapuolella ovat alentaneet erityisesti pankkien markkinavarainhankinnan hintaa ja välittyneet reaalitalouteen matalampina pankkilainojen korkoina. Vaikka alentunut korkotaso supistaa pankkien korkomarginaalia, euroalueen pankkien kannattavuushaasteet liittyvät suurelta osin pidemmän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovatkin haittoja suuremmat.
  • Schmöller, Michaela (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Euroalueen tuottavuuskasvu hidastui 2000-luvun alussa lähinnä innovaatiotoiminnan heikkenemisen seurauksena, mutta vuodesta 2008 lähtien hidastumisen syynä on ollut euroalueen kriiseistä johtuva teknologian käyttöönoton väheneminen. Tämän perusteella kokonaiskysynnän vaje voi heijastua tarjontapuolelle, koska heikko kysyntä vähentää teknologiainvestointeja ja siten syventää ja pitkittää taantumia. Tulokset eroavat perinteisestä makrotaloustieteestä, jossa oletetaan, että suhdannevaihtelut eivät vaikuta teknologiseen kehitykseen. Vakaata taloustilannetta tukeva talouspolitiikka on tärkeää myös tuottavuuden kasvun kannalta.
  • Suomen Pankki; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2019)
    BOFIT Kiina-ennuste 2/2019
    Kiinan talouskasvun hidastuminen jatkuu. Työvoiman määrä supistuu, pääoman allokaatio on tehotonta, valtion rooli taloudessa kasvaa, ja kasvun kannalta keskeiset reformit viipyvät. Tämän lisäksi viimeisen vuoden aikana talouden suhdanne on heikentynyt ja kauppakiistojen eskaloituminen on lisännyt epävarmuutta. Elvytysvara on rajallinen julkisen talouden alijäämän ja velka-asteen kasvettua jo huomattavan suureksi. Viralliset tilastot eivät anna aina totuudenmukaista kuvaa talouskehityksestä, ja talouden tilan arvioiminen on aiempaa epävarmempaa. BOFIT odottaa Kiinan kasvun hidastuvan kuluvana vuonna noin prosenttiyksiköllä viime vuodesta ja jatkavan hidastumistaan seuraavat vuodet vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia. Yritysten rahoitustilanteen heikkeneminen ja rahoitusmarkkinariskien kasvu ovat lisänneet mahdollisuutta myös ennustettua nopeampaan kasvun hidastumiseen.