Euro & talous (SP) (1999- )

 

Recent Submissions

  • Kilponen, Juha (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä. Keskuspankin pitkäjänteisyys ja sitoutuminen hintavakaustavoitteeseen tuottaa lopulta paremman lopputuloksen kuin se että rahapolitiikassa annetaan periksi väliaikaista helpotusta tuoville houkutuksille. Tämä edellyttää usein korkojen nostamista yli neutraalikorkotason inflaatiopaineiden ollessa korkealla.
  • Ikonen, Vappu (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aiheuttama setelikaaos jatkui vuosia sotien päättymisen jälkeen. Luottamus rahan arvoon ja setelien aitouteen vaati uuden setelisarjan liikkeeseen laskemista. Suomen Pankin johtokunta ryhtyi suunnittelemaan uutta setelisarjaa jo vuonna 1919. Piirtäjäksi valikoitui tunnettu arkkitehti Eliel Saarinen. Syksyllä 1922 setelisarja oli valmis esiteltäväksi pankkivaltuusmiehille, valtioneuvostolle – ja lehdistön kautta myös suurelle yleisölle.
  • Pihlajamaa, Matias (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Pitkään jatkunut matalan inflaation kausi on nopeasti kääntynyt tilanteeksi, jossa inflaatio on kiihtynyt ja kuluttajien ostovoima on heikentynyt. Euroalueen palkkamittarit ovat tuoreimpien tietojen mukaan osoittaneet ylöspäin: tuoreimmat ennusteet ennakoivat palkkojen kasvavan huomattavasti tulevina vuosina, vaikka kasvuvauhti pysyykin inflaatiota matalampana. Kehitys tuo mukanaan huolen hinta-palkkakierteen synnystä, jonka syntymekanismia voidaan havainnollistaa alla olevan kuvan esittämällä tavalla.
  • Kaartinen, Vilppu (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos. Rahoitusmarkkinaviranomaiset ja keskuspankit ovat aloittaneet luontokadon rahoitusriskien selvittämisen. Niiden mittaaminen on vasta alussa ja se on osoittautunut haastavammaksi kuin ilmastoriskien mittaaminen. Joitain hyviä välineitä on kuitenkin jo olemassa. Esimerkiksi sektorikohtaisia riskejä arvioiva ENCORE-analyysi sopii hyvin rahoitusalan käyttöön. Ympäristöministeriö kartoittaa parhaillaan ENCOREn avulla Suomen finanssisektorin luontokatoriskejä.
  • Koponen, Heidi (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomessa uudistettiin vuonna 2022 makrovakauspolitiikkaa ohjaavia riskimittareita, jotka varoittavat pankkikriisin todennäköisyyden kasvusta. Mittareilla arvioidaan rahoitussyklin vaihetta ja havainnoidaan merkkejä syklin ylikuumenemisesta. Mikäli mittarit signaloivat syklin ylikuumenemisesta, luottolaitosten lisäpääomavaatimusta voidaan korottaa, jolloin niiden kriisinkestävyys parantuu. Tällä hetkellä syklin ylikuumenemisesta ei ole näiden mittareiden perusteella merkkejä, vaan sen odotetaan vaimenevan entisestään.