Euro & talous (SP) (1999- )

 

Recent Submissions

  • Takala, Kari (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Käteisen käyttö maksuissa on kuitenkin useimmissa euromaissa vähentynyt kulutuksen supistuttua ja koronatartunnan pelossa, mutta setelistön nostot pankkitileiltä nousseet, ja käteisen hallussapito ja käteisvarannot ovat kasvaneet. Euroalueella käteistä säästetään tavallisesti odottamattomia menoja varten, sen avulla varaudutaan taloudellisiin kriiseihin tai sitä säästetään erilaisista henkilökohtaisista syistä. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuitenkin olevan välttämättömien maksujen turvaaminen. Suomessa käteisen hallussapidon nousu on ollut kuitenkin maltillista verrattuna muihin euromaihin.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston (OECD International Network on Financial Education INFE) kokous pidettiin 18.-19.11. jälleen virtuaalisena. Otan tässä esille kokouksen kohokohtia.
  • Wathén, Terhi (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Suomi pärjää maavertailuissa yleensä hyvin, kun puhutaan viranomaisasioinnin sujuvuudesta verkossa. Pääsy viranomaisten, kuten verottajan tai sairaanhoidon verkkopalveluihin edellyttää, että kirjaudumme palveluun vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä, kuten tilipankista saadulla tunnuksella ja tunnistussovelluksella. Järjestely toimii hienosti kotimaassa.
  • Kivistö, Jarkko; Lindblad, Annika; Sinivuori, Taina (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.
  • Mäki-Fränti, Petri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran. Lisäksi kotitalouksilla on hoidettavanaan taloyhtiölainoja, joiden määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Suuret henkilökohtaiset velat ovat painottuneet suhteellisen hyvätuloisiin ja varakkaisiin kotitalouksiin, joilla on hyvät edellytykset hoitaa velkojaan. Taloyhtiölainojen jakautumisesta kotitalouksille ei sen sijaan ole käytettävissä tarkkaa tietoa.